keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Valtio maksaa edelleen peltojaan paketissa pitäville "viljelijöille"

Suomessa maataloustukien osuus valtion menoista on suhteellisesti laskien suurin koko EU:ssa. Suoraan veronmaksajien rahoista menee maanviljelijöille 1,3 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi Suomi saa EU:lta maataloustukia lähes miljardin, ja suomalaisten veronmaksajien rahoja nekin ovat, koska Suomi on EU:ssa nettomaksaja. Euromääräisesti Suomea enemmän maksaa kansallisia maataloustukiaisia vain iso maatalousmaa Ranska, ja Suomen kanssa samalla tasoa on Saksa. OECD:n mukaan Suomi paneekin liikaa rahaa maatalouden tukemiseen.

Maataloustukia vuosittain havainnollisella tavalla tilastoinut Esko Seppänen (Vas) toteaa, että kun muut maksattavat maataloutensa tukiaiset EU:lla, Suomi maksaa ne pääosin itse. Vertailun vuoksi: Tanska maksaa vuosittain kansallista maataloustukea 112 miljoonaa, Ruotsi noin 100 miljoonaa, Viro 32 miljoonaa ja Latvia 17 miljoonaa. Suurista maatalousmaista Italia maksoi vuonna 2008 omasta pussista 836 miljoonaa ja Espanja 670 miljoonaa euroa.

Seppänen kirjoitti Hymy-lehdessä 15.12.2009, että omakustanteisuus Suomen maataloudessa periytyy EU-jäsenyysneuvotteluista vuodelta 1994. Silloin Kokoomus ja SDP käännyttivät kepun kenttäväen EU-jäsenyyden puolelle päättämällä ottaa Suomen maatalouden ylläpidon kansan kustannettavaksi pääosin Suomen omista verovaroista.

”Suomi maksaa omista varoistaan maanviljelijöille rahaa myös siitä, että he eivät tuota mitään. Kun tuottamatta jättämisen tukiaiset määräävät peltojen vuokratason, tekevät ylisuuret passiivisuuskorvaukset pellonvuokrauksen usein kannattamattomaksi niille, jotka haluaisivat tuottaa ruokaa tai energiaa. Suomessa siis maksetaan siitä, että maalla maataan pirtin pankolla, mutta ei siitä, että ollaan työssä ja touhussa", selvittää Seppänen. Vanha pakettipeltoidea siis on käytössä edelleen.

Viime päivinä on lehdissä ollut tilastoja maanviljelijöille maksetuista tukiaisista. Lahden seudulla suurimmat avustettavat olivat viime vuonna hollolalaiset Matti ja Anna Vuorinen, 608 000 euroa. Etelä-Suomen Sanomissa viime sunnuntaina Vuorinen kuitenkin itki ja valitti, kuten kaikilla yrittäjillä aina on tapana.

Vuoriset olivat tällä tukisummallaan aivan Suomen kärkipäätä. Yksityishenkilöistä eivät tätä enempää saaneet tukea kuin kaksi maajussia, toinen Kiuruvedellä, toinen Vihdissä. Kepulaisista kansanedustajista eniten tukea saivat viime vuonna Timo Kaunisto Laitilasta 125 000 euroa ja Jari Leppä Pertunmaalta 108 000 euroa.

kari.naskinen@gmail.com