maanantai 7. syyskuuta 2009

Turhanpäiväistä vekslaamista

Lahden kaupungin entinen sosiaali- ja terveyspuolen toimialajohtaja Matti Liukko (Kok) sanoi läksiäisikseen, että Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin pitäisi liittyä Helsingin - Uudenmaan sairaanhoitopiiriin.

Peruspalveluministeri Paula Risikko (Kok) puolestaan ehdotti, että sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintorakenteet pantaisiin kokonaan uusiksi, erikoissairaanhoidon palveluja tuottavat sairaanhoitopiirit lakkautettaisiin.

Samanaikaisesti pyritään Paras-hankkeella uudistamaan rakenteita, mutta ministeri ei tästä välitä.

Sairaanhoitopiirejä on nyt 20. Kymmenen vuoden kuluttua niitä on joko 10 tai 40 tai jotain muuta. Tämä on sitä turhanaikaista vekslaamista, mitä toistuvasti harrastetaan. Kun poliitikoilla ja hallintovirkamiehillä ei ole tarpeeksi oikeita töitä, keksitään aina jotakin uutta. Perustetaan toimikuntia ja työryhmiä, jotta saadaan aika kulumaan ja lisäpalkkiot juoksemaan.

Tyypillinen on asia ollut läänien kohdalla. Ensin läänejä perustettiin lisää, sitten läänien määrää vähennettiin ja nyt ne on päätetty lopettaa kokonaan. Maakuntatasolla on leikitty hallinnollisia laatikkoleikkejä maakunta- ja seutukaavaliitoilla. Sama koskee poliisin organisaatiota - muutoksia muutosten vuoksi, ja nyt sitten nähdään, että poliiseja ei ole kuin suurimmissa keskuksissa. Palo- ja pelastustointa uhkaa sama. Myös Puolustusvoimien hallintoa on veivattu edestakaisin.

Sitten vielä erilaiset kuntauudistushankkeet. Ensin hävitettiin kauppalat, sitten alettiin muutaman tuhannen asukkaan maalaiskunnista tehdä väkisin "kaupunkeja", sitten leikittiin vapaakuntakokeilulla ja nyt kuntia liitetää
n yhteen ja aletaan sen jälkeen murehtia sitä, miten alueellinen demokratia toimii. Kun ei toimi, pitää uusi kunta jakaa pienempiin osa-alueisiin omine aluevaltuustoineen.

Kuinkahan paljon aikaa ja rahaa jatkuvasti palaa tällaisten organisaatiomuutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen, pelkkään liirumlaarumiin?

P.S. Helsingin Sanomien pääkirjoitus 12.9.:

"Ministereiden esityksistä ei kukaan saa tolkkua, sillä ministerit eivät itsekään tunnu tietävän edes sitä, paljonko erilaisia hallintoalueita tarvitaan. - - - Pahimmillaan ministereiden kilpailu julkisuuspisteistä johtaa kaiken kehittämisen lamaantumiseen kunnissa. Jo nyt kunnissa on turhauduttu kehittämishankkeisiin, jotka eivät johda mihinkään. - - - Ministerit voisivat keskittyä ratkaisemaan olemassa olevia ongelmia sen sijaan että luovat uusia."

kari.naskinen@gmail.com