Vaikka esimerkiksi Kummisetä-elokuvat ja Sopranos-sarja kuvaavat mafian toimintaa raa´an verisesti, ne ovat myös romantisoituja kuvauksia tästä suurrikollisuudesta. Monissa tilanteissa katsoja on ainakin alitajuisesti rikollisten "puolella", koska näistä on tehty tietyllä tavalla sankareita, henkilöhahmoina jopa sympaattisia. Parhaillaan Kino Iiriksessä pyörivä Gomorra on aivan toista maata. Sen antama kuva Napolin seudun mafiasta on tyly, sankareita elokuvassa ei ole, ja koko elokuva vaikuttaa mieluummin dokumentilta, vaikka se näytelty onkin.Matteo Garronen ohjaama elokuva perustuu toimittaja-kirjailija Roberto Savianon kirjaan Gomorra, Mafian valtakunta (WSOY, 2008). Nimenä Gomorra tarkoittaa mafiajärjestö Camorraa ja viittaa samalla Vanhan testamentin syntiseen kaupunkiin. Savianon dokumenttiromaani kertoo globaalin rikollisuuden arkipäivästä, murhista, huumekaupasta, mafiaorganisaatioiden verisistä valtataisteluista ja piraattibisneksestä, mikä ulottuu Suomeen asti.
Elokuvassa ei näytetä mustilla limusiineilla liikkuvien mafiapomojen luksuselämää, vaan keskitytään siihen ankaraan todellisuuteen, mikä vallitsee Napolin kurjissa lähiöissä. Siellä mafia ulottaa lonkeronsa nuoriin ja lapsiin asti; pelin henki on: jos et ole meidän puolella, olet meitä vastaan, tapa tai tule tapetuksi. Minkäänlaista kunniallisuutta ei mafian toimintaan liitty, toisin kuin romantisoiduissa mafiaelokuvissa, joissa mafiosot tekevät hyviäkin tekoja. Elokuvassa ei ole yhtään kaunista kuvaa.
Saviano tuntee asian. Aineistoa kerätessään hän ujuttautui mafian sisälle joihinkin hanttihommiin. Hän näki, että mafia on läsnä melkein joka asiassa, rakennustoiminnasta jätekuljetuksiin ja asekaupasta muotiin, joka on Camorran uusimpia aluevaltauksia. Italialaisen muodin piraattikopiot ja Kiinasta tuleva tavara leviävät Napolin sataman kautta Suomeen asti.
Tv-sarjan Tony Soprano hoitaa jätebisnestä ja niin tekee Camorrakin. Se hautaa myrkkyjätteitä milloin mihinkin ja tämän seurauksena syöpäkuolleisuus Etelä-Italiassa kasvaa voimakkaasti, kun myrkyt siirtyvät maanviljelyksen kautta ruokatuotteisiin.
Tunnetuin mafiajärjestö on kuitenkin Cosa Nostra, josta puolestaan kertoo John Dickie kirjassaan Cosa Nostra - Sisilian mafian historia (Ajatus, 2008). Sekä Camorra että Cosa Nostra ovat syntyneet jo 1800-luvulla, mutta mikään ei ole saanut niitä aisoihin.
"Maailma on muuttunut, mutta Sisilian mafia on vain mukautunut muutoksiin. Se on tänään aivan sama kuin syntyhetkestään lähtien: uskollisuudenvalaan perustuva salaseura, joka tavoittelee valtaa ja rahaa vaalimalla taitoaan murhata ihmisiä joutumatta tilille teoistaan", Dickie kirjoittaa.
Mafia on aina ollut kiinteässä yhteydessä myös politiikkaan. Varsinkin Italian kristillisdemokraattinen puolue on tukeutunut mafiaan. USA:kin tarvitsi mafian apua valloittaessaan toisen maailmansodan loppu-puolella Sisilian, ja sotien jälkeen CIA on käyttänyt hyväkseen mafian ammattitappajia. Tällä hetkellä mafiajärjestöt ovat entistä vahvempia, kun maailman talouskriisi on pannut pankit ahtaalle. Kun yritykset eivät saa lainaa pankeista, monet joutuvat kääntymään mafian puoleen. Tuoreen raportin mukaan 180 000 italialaista yritystä on viimeksi kuluneen vuoden aikana lainannut rahaa mafian koron-kiskureilta.
Cosa Nostralla on jäseniä 5000 - 10 000 ja Camorralla 6000 - 7000. Mafian toiminnan lasketaan vastaavan kuutta prosenttia Italian bruttokansantuotteesta. Liikevaihdolla mitattuna se on Italian suurin yritys.
kari.naskinen@gmail.com
