Lahtelaisten liikemiesten Kokoomuk-selle lah-joittamas-sa 50 000 euron vaali-palatsissa torilla sanotaan, että ei maailman talouskriisiä pidä mitenkään sekoittaa kunnallisvaaleihin. Siitä kuitenkin on kysy-mys, että tähän paniikkitilanteeseen on johtanut se markkina-liberalismi, jota suomalaisessa politiikassa edustaa ja haluaa juuri Kokoomus.Olkoot vaalit mitkä tahansa, tällaiset perustavaa laatua olevat kysymykset kuuluvat vaalikeskusteluun. Eikä olla tekemisissä vain periaatteiden kanssa, sillä maailman finanssikriisi vaikuttaa myös kuntatalouteen ja julkisten palvelujen järjestämiseen. Kaupankäynti heikkenee, yritysten rahoitus ja maksuvalmius ovat kireällä - tämä kaikki vaikuttaa kaikkeen, esimerkiksi työllisyyteen ja sen kautta kuntien verotuloihin. Kuntien talous on kiristymässä: tulot eivät kata kasvaneita menopaineita.
Hallituspuolueiden vaaliehdokkaat eivät kuitenkaan halua käydä keskustelua aiheesta ja vähättelevät ihmisten huolta.
Kuntaliiton suunnittelupäällikkö Reijo Vuorento on sanonut syvän taantuman vaikuttavan kuntien talouteen niin, että vuodeksi 2010 on ennätysmäärä kuntia veronkorotusten edessä.
Kun sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen lauantaina vaati hallitukselta selvitystä finanssikriisin vaikutuksista kuntiin ja julkisiin palveluihin, syyttivät Keskustan ministerit Mari Kiviniemi ja Mauri Pekkarinen häntä politikoinnista ja pelottelusta.
Kuntatalouskin on kuitenkin kiinni näissä rahamaailman ongelmissa. Kuntien suorat sijoitukset osakkeisiin ja muihin rahoitus-instrumentteihin olivat vuoden alussa noin 1,5 miljardia euroa, mutta ovat nyt supistuneet lähes puoleen tuosta.
Lahden kaupungin rahojakin on tällä hetkellä jumissa islantilaisessa Kaupthing-pankissa 5 miljoonaa euroa, Espoon kaupungilla 15 miljoonaa. Rupupankeissa ja -osakkeissa maailmalla on isoja rahoja sisässä myös mm. Tampereella, Turulla ja Oululla. Suomen isoista kaupungeista vain Helsingillä ja Vantaalla ei ole sijoituksia osakkeisiin eikä joukkovelkakirjalainoihin.
Jutta Urpilainen sanoi, että finanssikriisi vaikuttaa väistämättä suomalaisten peruspalveluiden rahoituspohjaan:
"Yksityisissä terveys- ja vanhuspalveluissa toimijoina ja yritysten osakkeenomistajina on merkittävä määrä kansainvälisiä sijoittajia. Nämä yritykset hoitavat myös julkista palvelutehtävää. Onko näiden rahoitustilanne hallinnassa? Takaako hallitus, että näiden yritysten pääomia ei olla nyt siirtämässä muualle? Miten hallitus tällaisessa tilanteessa aikoo turvata peruspalveluiden toimivuuden?"
Kyllä nämä ihan asiallisia ja vakavia kysymyksiä ovat. Terveydenhuollossa ei saa syntyä tilannetta, että ihmisille elintärkeät palvelut kaatuisivat yksityisten firmojen vaikeuksiin. Yksityisen rahoituksen haavoittuvaisuus vaikuttaa peruspalvelujen järjestämiseen ja julkisen palvelutuotannon merkitys korostuu.
"Terveys-, koulutus- ja turvallisuuspalveluita ei saa päästää heiluvien ja epävakaiden markkinoiden armoille. Yhteiskunnan ohjausta olisi päinvastoin lisättävä ihmisten perusturvallisuuden takaamiseksi. Hallituksen pitäisikin käynnistää strateginen suunnittelu peruspalvelujen turvaamiseksi kunnissa", sanoi Jutta Urpilainen.
Kokoomuksen vaalipalatsissa huolta kannetaan nyt vaalimenestyksestä, mutta ei ihmisten henkilökohtaisista asioista, koska jokaisella Kokoomusta äänestävällä on rahaa käyttää yksityisiä palveluja, vaikka kunnallinen järjestelmä heikkenisikin. Kokoomusta voi ideologisista ja henkilökohtaisista syistä äänestää, kun vuositulot ovat vähintään 80 000 euroa.
P.S. Mitähän Lahdessa tehdään, että saadaan sijoitusasiat kuntoon? Veikkaan, että kun on jo palkattu yli 7000 euron kuukausipalkalla kehitysjohtaja ja kohta palkataan strategiapäällikkö, niin seuraavaksi otetaan palkkalistoille kaupunginjohtajan ja rahoitusjohtajan avuksi sijoitusjohtaja.
