Ydinvoimalobbaus taas alkamassa

Suomen sähköntuotannosta oli ydinvoimaloiden osuus viime vuonna jo 39 prosenttia. Tämän osuuden kasvaessa ovat samalla sähköntuotannon päästöt vähentyneet, viime vuonnakin 25 prosenttia. Tähän hyvään kehitykseen on vaikuttanut Olkiluodon kolmannen voimalan lopullinen valmistuminen ja toimintakatkosten väheneminen. Seuraavan kerran tämä OL3 menee huoltotauolle maaliskuussa ennen Arevan ja Siemensin antaman takuuajan päättymistä.

Ikääntyvien luentosarjassa Jyväskylän yliopistossa tällä viikolla oli energia-aiheen otsikkona ”Ajat muuttuvat, tarpeet pysyvät”. Luennoitsija oli LUT-yliopiston energiatekniikan osaston johtaja Juhani Hyvärinen, joka sanoi, että energia on vaurauden lähde. Työn tuottavuuden ja sitä kautta elintason nousu seuraavat energiankuutusta aivan suoraan.

Vaikka Suomen talouden näkymät eivät juuri nyt ole hyvät, arvioi maanlaajuista sähkönsiirtoverkkoa pääosin omistava Fingrid, että Suomen vuotuinen sähkönkulutus kasvaa peräti 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Näin iso kasvu johtuu osaksi siitä, että Suomeen on tulossa uusia sähköintensiivisiä datakeskuksia, vedyntuotantoa yms.

Loppumetreillään ympäristö- ja ilmastoministerinä Kai Mykkänen esitti, että uutta ydinvoimarakentamista ryhdyttäisiin tukemaan sähkönkäyttäjiltä kerättävillä ylimääräisillä maksuilla. Hallitusohjelmassakin lukee, että on edistettävä ydinvoimahankkeiden rahoitusratkaisua. Nyt sitten lähdetään siitä, että kansa maksaa eli tapahtuu tulonsiirtoa ydinvoimayhtiöille. Lisäksi valtio tukisi näiden hankkeiden rahoitusta valtiontakauksin.

Uuden ydinvoimalan tai useiden pienten ydinvoimaloiden rakentaminen sinänsä on poliittisesti nykyisin aikaisempaa helppoa, kun vihreätkään eivät enää ole haraamassa vastaan, koska tilastollisestikin on osoitettu, että ydinvoima kuuluu vähiten vaarallisiin energianlähteisiin. Sen sijaan rahoitusmalli ainakaan Mykkäsen esittämällä tavalla ei mene läpi yksimielisesti.

Vaarallisuuskin tulee kuitenkin uudenlaiseen käsittelyyn, jos pienydinvoimaloita aletaan suunnitella joka niemeen ja notkelmaan. Suomen nykyisten ydinvoimalaitosten teho on 500 - 1600 MWe ja tyypillisen pienydinvoimalan teho 20 - 300 MWe. Ensimmäiset pienvoimalat ovat jo valmistuneet Kiinassa ja Venäjällä.

Mykkäsen uusi ydinvoimaveroehdotus koskee ilmeisesti kaikenlaisia ydinvoimaloita. Ydinvoiman lobbaamisesta on jo kokemusta. Ilkka Hylkilän pro gradu -tutkimus Jyväskylän yliopistossa 2003 paljasti selvästi, että Suomen viidennen ydinvoimalan rakentaminen meni eduskunnassa läpi, koska asian takana olivat ydinvoiman kannattajien vahvempi asema yhteiskunnassa, parempi imago, toimivammat suhteet päättäjiin ja tiedotusvälineiden vankkumaton tuki. Kansalaisten enemmistö vastusti lisäydinvoimaa, mutta kansanäänestystä ei tästäkään isosta asiasta järjestetty.

Yleistä mielipidettä pyrittiin muokkaamaan toisenlaiseksi, ja tässä medialla oli tärkeä rooli. Suurilla etujärjestöillä oli myös myönteinen sanansa sanottavana. Myös eduskunnan sisällä toimi ydinvoimalobbausryhmä, joka oli Hylkilän mukaan salainen ja työskenteli yhteistyössä ydinvoimaa ajaneiden intressiryhmien kanssa. Vaikuttamisen kohteina näillä ”eteisaulabaarien” kuiskuttelijoilla olivat tavallista enemmän naiset, jotka olivat huolissaan lastensa ja lastenlastensa tulevaisuudesta. (Tällaisia opinnäytetöitä, väitöskirjoja etc. löytyy runsaasti kansainväliseltä academia.edu-sivustolta.)

Vastaanvanlaista toimintaa on nyt tiedossa, kun ydinvoiman lisärakentamisella todennäköisesti tähdätään 2030-luvulle. Ydinvoima-asiantuntijoiden mukaan nimenomaan pienvoimaloita voidaan rakentaa lähelle teollisuuslaitoksia ja muita energiantarvitsijoita, joten etäisyydet asuinalueista ovat pienempiä. Ehkä ydinjätteetkin voi kaivaa maaperään nykyistä helpommin, koska pienvoimalasta jäisi jätettäkin pienessä mittakaavassa. Toinen asia on sitten se, että Fortumin tavoite on ison ydinvoimalan rakentamisessa.

Säteilyturvakeskuskin on alustavan varovasti ottanut myönteistä kantaa lähelle asutusta tehtäviin pieniin ydinvoimaloihin. Alan yritys Steady Energy Oy tiedotti viime vuonna, että se alkaa tänä vuonna rakentaa pilottilaitosta, jonka sijainniksi ovat ehdolla Helsingissä Salmisaaren luolat, Kuopiossa Huuhanmäen luolat sekä Lahdessa Kymijärven ja Teivaalan voimalaitospaikat.

Ydinjätteiden välivarastointikin on hoidettava paikallisesti. Polttoainejätteen pitää jäähtyä reaktorin lähelle rakkennetussa vesialtaassa, jossa se jäähtyy 20 vuotta, ennen kuin se voidaan kuskata loppusijoituspaikkaan Olkiluodon ydinjäteonkaloon.

kari.naskinen@gmail.com