Mä oon kaikki ja nada
Balanssis, epävakaa
Mä oon paha Barbi
Aina kiireis, oon Sanna Marin ja
Täyttä paskaa mä riidaan ilman liivei
Mä
oon rakkaus ja raha
Luusеri sekä stara, mä oon paha Barbi
Mä
oon paskin ja paras
Kyttä sekä varas
Vähän sekasin mut
täysin elos
Mieletön taideteos.
Olen
saanut tuntuman uuteen suomalaiseen pop-musiikkiin. Paha
Barbi on
Pihlajan
(kuvassa)
biisi,
josta lyhyt pätkä tuossa. Olen suorastaan harmissani, että näin
hämäläisenä olen herännyt vasta nyt. Nämä Pihlajan, Ettan,
Paula
Vesalan, Evelinan,
Viivin
ja
muiden nykylyriikat ovat hienoja. Abstrakteja, raivokkaita,
syvällisiä ja pinnallisia, hauskoja,
kaikkea
sitä ristiriitaisuutta, mitä yhteiskunta ja elämäkin on.
Kuten Pihlaja on sanonut esimerkiksi Pahasta
Barbista, se
lähti syntymään siitä tunteesta, ettei mahdu aina naisille
asetettuun boksiin, ja siitä, että pitäisi valita vain jokin
tietty olemisen muoto, eikä saisi sitten tehdä mitään
muuta.
Viime aikoina olen kuunnellut Yle X -kanavan
ohjelmia, joissa tätä uutta musiikkia esitellään. Melodisesti ne
tuntuvat paikoin toistavan itseään ja toisiaan, mutta sanoitukset
ovat nokkelia.
Kaukana siitä suomalaisesta perinneiskelmästä, jossa tullaan luo,
rakkaus viiltää sydäntä ja kuljetaan satumaan lehmustohon. Viivi
laulaa
Parisuhdehautausmaa-levyllään
rakkaudesta,
pettämisestä
ja jättämisestä.
Joskus
on vika itsessä,
joskus
toisessa, mutta ruikuttamiseen
ei mennä niin kuin itsesäälissä rypevä Reijo
Kallio (Yksinäinen,
Viikonloppuisä, Kohtalotoveri jne.).
Nuppu
Oinakselta
ilmestyi viime perjantaina uusi single En
mä
kaadu:
Ihan
sama mitä tapahtuu
Ihan sama ihan sama en mä kaadu
Ihan
sama mikä päivä tai kuu
Elämä voi heitellä
sitruunoilla
Kato kun mä puristan mehuu nautinnolla.
Kaikkia Nylon Beatin kappaleita en vielä ole kuullut, mutta huippuja ovat esim. Oot kuin karkkia mulle, Teflon Love, Seksi vie ja taksi tuo.
Mä haluun olla Nylon -kuunnelmissa Eriniä esittää Sonja Kuittinen ja Jonnaa Fanni Noroila. Käsikirjoitus on Kaisa Kuikkaniemen ja se on hauska ja vetävä. Jonna ja Erin ovat juuri sellaisia nuoria likkoja, joihin minäkin olen tutustunut omien lastenlasteni (neljä tyttöä) lähellä, vallattomia, valloittavia, välillä murheita, mutta täynnä iloa, siiderii ja uskoa tulevaisuuteen. Yhdessä jaksossa Erin ja Jonna menevät ensimmäistä kertaa MTV:n musiikkiosastolle tapaamaan Ari Oinosta ja Ilkka Vainiota. Käytävällä odottaessaan tytöt kinastelevat äänekkäästi jostakin, jolloin Vainio tulee sanomaan, että ”sordiinoa nyt, tytöt”.
- Mikä se on, ihmettelee Erin.
- Se on se kala, vastaa Jonna.
- Eikä oo, se on sardiini.
Suomi-popin laulujen sanoista saa melko hyvin selvää, eikä ongelmia ole tippaakaan, jos kuuntelee kuulokkeilla. Oleellista tietenkin, että suuri osa teksteistä on suomea.
Mä
oon rakkaus ja raha
Luuseri sekä stara, mä oon paha Barbi
Kun
mä sanon et must tulee presidentti, yeah
Silti yhtä
freaky
Vaikka Mäntyniemes nyt mun residenssi, yeah
Mä
laitan tän kii, liikenaine, oli fancyy
Sain kuvataidet,
käytännölist, mut eri ainest
Miks pitäis valita ku mä voin
saada kaiken
Kyttä sekä varas, mä oon paha Barbi
Vähän
sekasin mut täysin elos
Mieletön taideteos
Nää persoonat ei mahtuis traileriin.
Pahan
Barbin tekijät: Aleksanteri
Hulkko, Aniachunamoso Nnebedum, Mikko Valtteri Koivunen ja
Titta Kaarina Pihlajamaa eli Pihlaja.
Että pysyy
kehityksessä mukana, täytyy seuraavaksi perehtyä K-poppiin, jonka
perässä lapsenlapseni kävivät jo Wembleyllä viime kuussa. Sen
verran suomalaistakin oli tuossa konsertissa ollut, että olivat kuulleet
korealaisen version Nylon Beat -kappaleesta Rakastuin
mä luuseriin
kari.naskinen@gmail.com
