Jos lähden yllättäen pitkälle matkalle
sanokaa kiitokset:
Ystävilleni, joita on vähän
Vihamiehilleni, joita on paljon
Rakkailleni, jotka vain minä tiedän
Kavereilleni, jotka vain itse tietävät
Sanokaa:
”Ilman heitä en olisi voinut elää.
Jokaisella heistä oli pala sieluani tilkkutäkissä.”
Nämä terveiset Lahden työvoimatoimiston entinen toimistonjohtaja, sosiaalineuvos Väinö Pässilä kirjoitti kirjaan, jonka hänen ystävänsä julkaisivat Pässilän täyttäessä 60 vuotta. Väinö Pässilä kuoli Lahdessa 10.3.2017, ei kuitenkaan enää kovin yllättäen, vaan vaikeiden sairauksien murtamana.
Väinö Pässilä oli syntynyt 17.2.1939 Vihdissä, mutta kotoisin hän varsinaisesti oli Valkealasta. Jo alle 20-vuotiaana hän tuli Lahteen, jossa sai työpaikan Iskun tehtailla heloittajana. Hän kuitenkin halusi sosiaalialalle, ja pääsikin 1965 harjoittelijaksi Lahden kaupungin sosiaalitoimistoon, ja 1967 vt. sosiaalitarkkailijaksi. Vuonna 1970 hän siirtyi Lahden teknisen viraston kansliasihteeriksi ja sen jälkeen 1973 Kouvolan työvoimapiirin toimiston piiritarkastajaksi. Lahden työvoimatoimiston toimistonjohtaja Pässilästä tuli 1975. Sosionomin tutkinnon hän oli suorittanut 1970 Tampereen yliopistossa pääaineinaan työvoimaoppi ja työvoimapolitiikka.
Työssään Väinö Pässilä erikoistui kuntien elinkeinojen kehittämistyöhön, elinkeinopoliittiseen asennekoulutukseen sekä elinkeinojen kehittämisprojekteihin suunnittelun, toteutuksen ja konsultoinnin osalta. Tästä oli suurta hyötyä, kun Pässilä virkavapaalla Lahdesta toimi 1982-84 vaativan Imatra-projektin johtajana ja hoiti 1990-luvun vaikeina lamavuosina Lahden työllisyysasioita.
Politiikassakin sosiaalidemokraatti Väinö Pässilä oli mukana 1969-82 mm. Lahden asunto-, sairaala- ja urheilulautakunnissa sekä kaksi kautta kaupunginvaltuustossakin 1973-80. Varsinkaan kaupunginvaltuustoa Pässilä ei kuitenkaan tuntenut omaksi ”lajikseen”, sillä suoraluonteisena miehenä hän ei aina hyväksynyt sitä kieroa peliä, mitä valtuustossa hänen mielestään pelattiin.
Väinö Pässilä tunnettiin kovista kannanotoistaan. ESS:n haastattelussa 2.11.2001 Pässilä sanoi, että häntä on syytetty julmistelusta, ja mikä erikoisinta, jopa työttömien puolella olemisesta. Niin hän olikin, oli mm. 1990-luvun lopulla käynnistämässä työvoimatoimiston työnantaja-asiakkailleen järjestämää henkilövuokrausta. Tätä ei kuitenkaan katsottu hyvällä, vaan tulkittiin niin, että näin työvoimatoimistot olivat astuneet yksityisen bisneksen varpaille.
Työvoimahallintokaan ei saanut ruusuja Pässilältä, joka ihmetteli ilmapiiriä työttömyydenhoidossa: ”Vaikka tässä yrittää kuinka olla optimisti ja levittää myönteisyyttä koulutukselle, niin vaikeaa on, kun kukaan ei halua ottaa vastuuta päätöksistä ja päättämättömyydestä.” (Uusi Lahti 19.8.1992)
Liikunta ja urheilu olivat Väinö Pässilälle läheisiä. Lahden Kalevan puheenjohtajana hän toimi 1971-82, valtion urheiluneuvoston jäsenenä 1973-76 ja TUL:n varapuheenjohtajana 1975-79. Lisäksi hän kuului 1970-luvulla Suomen olympiakomitean valtuuskuntaan ja Veikkaus Oy:n hallintoneuvostoon.
Tärkeitä asioita Väinö Pässilälle olivat myös Lappi ja runojen kirjoittaminen:
Tunturin laella tunnen itseni ylpeäksi
Kurussa nöyräksi
Lumipyryssä alistetuksi
Auringonpaisteella iloiseksi
- - -
Miksi meidän kaikkien pitäisi olla parempia
Eikö riitä, että olemme hyviä -
hyviä hiihtäjiä kaikki
ja katselemme valkoisia tuntureita
Jokaiselta hiihto- ja muiltakin reissuiltaan Väiski lähetti postikortit niille kavereilleen, jotka eivät olleet mukana. Käsiala oli persoonallista: kirjaimet vinossa ja niin lähellä toisiaan, että teksti muistutti viivakoodia. Kun lukija pani kortin silmiensä eteen vaakasuoraan ja löysi oikean asennon, teksti melkein aukesi. Hankalimmissa tapauksissa piti käydä työvoimatoimistossa, jossa toimistosihteeri Tarja Hynninen tulkitsi kortissa olevan kirjoituksen.
Tuntureiden vastapainoksi Pässilä teki myös kaukomatkoja, Vietnamiinkin neljä kertaa, ja taas syntyi runoja:
Rajoja minä etsin
Reunoja elämänmenolle
Ideaa elämälle
Vaihtoehtoa tuskalle
Vastakohtaa lannistumiselle
Liikettä passiivisuudelle
(Haiphong 14.11.1994)
Jouko Pylväs
Juha Vaso
Kari Naskinen
Kirjoittajat ovat Väinö Pässilän ystäviä
