Minulla kaupunkilaisena on yksi kokemus metsätaloudessa käytettävistä koneista:
ensimmäisen, omatekoisen mikroautoni moottori oli ”Kullokki”, joka perustui McCullochin
moottorisahan moottoriin.
Laajemman katsauksen alan vehkeistä saa Punkaharjulla olevassa luonnon ja metsätalouden museossa Lustossa. Hieno paikka. Kuvassa esimerkiksi on 5,5 tonnia painava valtaoja-aura, jota vedettiin varmaankin vielä isommalla telaketjutraktorilla. Oli aikoinaan 1950-luvun lopulla iso tapaus, kun tällaisella pelillä alettiin korvata ihmisvoimaa, jossa yksi mies pystyi kaivamaan tavallista ojaa vain tuollaiset 20 metriä päivässä, mutta tällä laitteella isoa valtaojaa huomattavasti enemmän.
Keltaisia McCulloch-sahoja Lustossa on monta. Nykymallisten moottorisahojen edeltäjä oli kuitenkin suomalainen Arbor. Se perustui turkulaisen Robert Laguksen 1915 patentoimaan puunkaatokoneeseen, jossa oli kaksi edestakaisin liikkuvaa sahanterää (76 cm). Käyttövoimana oli kolmen hevosvoiman Archimedes-bokserimoottori. Laite painoa yli sata kiloa ja sen kanssa joutui puuta sahaamaan kaksi miestä.
Osa museon antamasta tiedosta on teksteinä seinillä, ja vanhin tekniikkaan liittyvä tieto on vuodelta 1913, jolloin Kymi-yhtiöiden metsäpäällikkö Hugo Richard Sandberg oli hankkinut Yhdysvalloista kaksi telaketjuilla kulkevaa ”höyryveturia” eli lombardia. Niillä vedettiin metsässä reki, joilla tukkeja kuljetettiin Kemijoelle.
Uudempaa metsäkonehistoriaa Lustossa edustaa mm. kävelevän Plusjack-metsäkone, minkä kehitti nykyisin John Deere -konserniin kuuluvan Timberjackin tutkimus- ja kehitysyksikkö Plustech. Plusjack oli kuitenkin edellä aikaansa 1990-luvun alussa, eikä koskaan päässyt tuotantoon. Prototyyppi osoitti kuitenkin selvästi pyörättömyyden edut: ympäristöä säästävä metsäkone pystyy toimimaan jyrkässä ja epätasaisessa maastossa, liikkumaan mihin suuntaan tahansa ja kääntymään paikallaan. Kone ei myöskään jätä jälkiä metsäpeitteeseen.
Luston näyttelyhallin katosta riippuu Enso-Gutzeitin metsäosaston 1940-luvulla hankkima amfibiolentokone Republic RC-3 Seabee. Se oli ensimmäinen uusi siviililentokone, joka saatiin Suomeen toisen maailmansodan jälkeen. Yhtiö käytti konetta 1947-58 uittojen valvonnassa sekä varaosien kuljetukseen hinaajille ja muille aluksille ympäri Saimaan aluetta. Koneella lennätettiin tietenkin myös Enso-Gutzeitin herroja, jotka aina välillä halusivat käydä katsomassa myös oikeaa työntekoa. Näyttelyn opas kertoi Urho Kekkostakin kyyditetyn tällä koneella.
Tämä konenäyttely on vain yksi osa Lustoa, ja on siellä kaupunkilaiselle tosiaan runsaasti monenlaista nähtävää ja ihmeteltävää sekä historiasta että nykyajasta.
Laajemman katsauksen alan vehkeistä saa Punkaharjulla olevassa luonnon ja metsätalouden museossa Lustossa. Hieno paikka. Kuvassa esimerkiksi on 5,5 tonnia painava valtaoja-aura, jota vedettiin varmaankin vielä isommalla telaketjutraktorilla. Oli aikoinaan 1950-luvun lopulla iso tapaus, kun tällaisella pelillä alettiin korvata ihmisvoimaa, jossa yksi mies pystyi kaivamaan tavallista ojaa vain tuollaiset 20 metriä päivässä, mutta tällä laitteella isoa valtaojaa huomattavasti enemmän.
Keltaisia McCulloch-sahoja Lustossa on monta. Nykymallisten moottorisahojen edeltäjä oli kuitenkin suomalainen Arbor. Se perustui turkulaisen Robert Laguksen 1915 patentoimaan puunkaatokoneeseen, jossa oli kaksi edestakaisin liikkuvaa sahanterää (76 cm). Käyttövoimana oli kolmen hevosvoiman Archimedes-bokserimoottori. Laite painoa yli sata kiloa ja sen kanssa joutui puuta sahaamaan kaksi miestä.
Osa museon antamasta tiedosta on teksteinä seinillä, ja vanhin tekniikkaan liittyvä tieto on vuodelta 1913, jolloin Kymi-yhtiöiden metsäpäällikkö Hugo Richard Sandberg oli hankkinut Yhdysvalloista kaksi telaketjuilla kulkevaa ”höyryveturia” eli lombardia. Niillä vedettiin metsässä reki, joilla tukkeja kuljetettiin Kemijoelle.
Uudempaa metsäkonehistoriaa Lustossa edustaa mm. kävelevän Plusjack-metsäkone, minkä kehitti nykyisin John Deere -konserniin kuuluvan Timberjackin tutkimus- ja kehitysyksikkö Plustech. Plusjack oli kuitenkin edellä aikaansa 1990-luvun alussa, eikä koskaan päässyt tuotantoon. Prototyyppi osoitti kuitenkin selvästi pyörättömyyden edut: ympäristöä säästävä metsäkone pystyy toimimaan jyrkässä ja epätasaisessa maastossa, liikkumaan mihin suuntaan tahansa ja kääntymään paikallaan. Kone ei myöskään jätä jälkiä metsäpeitteeseen.
Luston näyttelyhallin katosta riippuu Enso-Gutzeitin metsäosaston 1940-luvulla hankkima amfibiolentokone Republic RC-3 Seabee. Se oli ensimmäinen uusi siviililentokone, joka saatiin Suomeen toisen maailmansodan jälkeen. Yhtiö käytti konetta 1947-58 uittojen valvonnassa sekä varaosien kuljetukseen hinaajille ja muille aluksille ympäri Saimaan aluetta. Koneella lennätettiin tietenkin myös Enso-Gutzeitin herroja, jotka aina välillä halusivat käydä katsomassa myös oikeaa työntekoa. Näyttelyn opas kertoi Urho Kekkostakin kyyditetyn tällä koneella.
Tämä konenäyttely on vain yksi osa Lustoa, ja on siellä kaupunkilaiselle tosiaan runsaasti monenlaista nähtävää ja ihmeteltävää sekä historiasta että nykyajasta.
