Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisusarjassa on taas ilmestynyt
erikoistutkija Heikki Helinin
yhteenveto isojen kaupunkien talousarvioista. Epävarmuus näkyy kuntien
talousarvioissa vuodelle 2016. Taustalla ovat kansantalouden kehitys ja valtion
toimenpiteet. Valtionosuuksia on leikattu ja valtionosuusjärjestelmää muutettu.
Epävarmuutta seuraaville vuosille lisää sote-uudistus, jonka yksityiskohdat
ovat vielä ratkaisematta.
Kaupunkien talous etenee entistä uraansa. Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne, verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden sopeuttamistoimet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Vuonna 2016 ei minkään tarkastelussa olevan 11 kaupungin vuosikate riitä investointien kattamiseen. Niinpä kaupungit joutuvat ottamaan lisää velkaa.
Peräti seitsemän kaupungin tulos on miinusmerkkinen: Vantaa -36 milj. euroa, Turku -25, Oulu -24, Kuopio -20, Espoo -19, Tampere -16, Jyväskylä -12. Plussalle ovat jäämässä vain Helsinki +51, Lahti +0,5, Kouvola +0,2 ja Pori +0,1.
VEROTULOT VÄHENEVÄT
Kuntien verotulojen arvioidaan vuonna 2015 vähenevän 0,6 prosenttia. Verotulojen kokonaismääräksi arvioidaan 21,6 mrd. euroa. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 18,7 mrd. euroa, yhteisöveroja 1,3 mrd euroa ja kiinteistöveroa noin 1,6 mrd. euroa. Valtion vuoden 2016 talousarvioesityksen perusteella veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja. Kunnallisveron tuotto tulee jäämään veroperustemuutosten johdosta noin 262 miljoonaa euroa alhaisemmaksi.
Vuonna 2016 sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus laskee, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta leikataan 36,87 prosentista 30,92:een. Yhteisöverotilitysten arvioidaan vähenevän ensi vuonna 15,4 prosenttia.
Vuodelle 2016 kiinteistöverotuksen osalta muutettiin lakia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosten ja rakentamattoman rakennusmaan veroprosenttien enimmäismäärän osalta. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotettiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Vuonna 2015 noin 170 kuntaa sovelsi lain sallimaa ylärajaa. Valtionvarainministeriön arvion mukaan huomattavan moni kunta, joka tällä hetkellä soveltaa lain sallimia ylärajoja, käyttäisi hyväkseen mahdollisuutta korottaa kiinteistöveroprosenttia uusille ylärajoille. Tällä perusteella on arvioitu, että vuonna 2016 kunnille voisi kertyä lakimuutoksen mahdollistamien korotusten kautta noin 25 miljoonaa euroa lisää kiinteistöverotuloja.
Edellisellä hallituskaudella tehtiin merkittäviä kuntien tulopohjaa leikkaavia päätöksiä. Kuntien tulopohjaa heikentävät 1,9 mrd. euron valtionosuusleikkaukset (tarkoittaa noin 18 % valtionosuuspohjasta) toteutetaan portaittain kasvaen vuosina 2012-19. Näiden leikkausten seurauksena kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 10,5 miljardia euroa.
LISÄÄ VELKAA
Vuodelle 2016 veroprosenttiaan korottaa Kouvola. Korkein veroprosentti on Kouvolassa (20,75), seuraavaksi korkeimmat Kuopiossa (20,50) ja Lahdessa (20,25). Alimmat veroprosentit ovat Espoossa (18,00) ja Helsingissä (18,50).
Kaupunkien talous etenee entistä uraansa. Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne, verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden sopeuttamistoimet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Vuonna 2016 ei minkään tarkastelussa olevan 11 kaupungin vuosikate riitä investointien kattamiseen. Niinpä kaupungit joutuvat ottamaan lisää velkaa.
Peräti seitsemän kaupungin tulos on miinusmerkkinen: Vantaa -36 milj. euroa, Turku -25, Oulu -24, Kuopio -20, Espoo -19, Tampere -16, Jyväskylä -12. Plussalle ovat jäämässä vain Helsinki +51, Lahti +0,5, Kouvola +0,2 ja Pori +0,1.
VEROTULOT VÄHENEVÄT
Kuntien verotulojen arvioidaan vuonna 2015 vähenevän 0,6 prosenttia. Verotulojen kokonaismääräksi arvioidaan 21,6 mrd. euroa. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 18,7 mrd. euroa, yhteisöveroja 1,3 mrd euroa ja kiinteistöveroa noin 1,6 mrd. euroa. Valtion vuoden 2016 talousarvioesityksen perusteella veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja. Kunnallisveron tuotto tulee jäämään veroperustemuutosten johdosta noin 262 miljoonaa euroa alhaisemmaksi.
Vuonna 2016 sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus laskee, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta leikataan 36,87 prosentista 30,92:een. Yhteisöverotilitysten arvioidaan vähenevän ensi vuonna 15,4 prosenttia.
Vuodelle 2016 kiinteistöverotuksen osalta muutettiin lakia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosten ja rakentamattoman rakennusmaan veroprosenttien enimmäismäärän osalta. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotettiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Vuonna 2015 noin 170 kuntaa sovelsi lain sallimaa ylärajaa. Valtionvarainministeriön arvion mukaan huomattavan moni kunta, joka tällä hetkellä soveltaa lain sallimia ylärajoja, käyttäisi hyväkseen mahdollisuutta korottaa kiinteistöveroprosenttia uusille ylärajoille. Tällä perusteella on arvioitu, että vuonna 2016 kunnille voisi kertyä lakimuutoksen mahdollistamien korotusten kautta noin 25 miljoonaa euroa lisää kiinteistöverotuloja.
Edellisellä hallituskaudella tehtiin merkittäviä kuntien tulopohjaa leikkaavia päätöksiä. Kuntien tulopohjaa heikentävät 1,9 mrd. euron valtionosuusleikkaukset (tarkoittaa noin 18 % valtionosuuspohjasta) toteutetaan portaittain kasvaen vuosina 2012-19. Näiden leikkausten seurauksena kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 10,5 miljardia euroa.
LISÄÄ VELKAA
Vuodelle 2016 veroprosenttiaan korottaa Kouvola. Korkein veroprosentti on Kouvolassa (20,75), seuraavaksi korkeimmat Kuopiossa (20,50) ja Lahdessa (20,25). Alimmat veroprosentit ovat Espoossa (18,00) ja Helsingissä (18,50).
Kaikki isot kaupungit joutuvat ottamaan lisää velkaa, koska vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen. Velka kasvaa vuoden 2014 tilinpäätöksen 6,2 miljardista eurosta 1,5 miljardiin. Vuoden 2016 lopussa velkaa olisi noin 7,7 miljardia euroa. Eniten velkaa asukaslukuun suhteutettuna on Lahdessa ja vähiten Tampereella.
Heikki Helin kuitenkin muistuttaa, että lainalukujen vertailuun liittyy lainojen organisoinnista johtuvia ongelmia. Lahdessa on ns. konsernipankki, joka välittää lainat konserninyhtiöille. Tällöin peruskaupungin lainamäärä on välitettyjen lainojen verran suurempi. Tilastot tasaantuvat vertailtaessa konsernilainoja.
”Keskusteluissa niin Lahdessa kuin monessa muussakin kaupungissa on esitetty elinkaarimallin tai sellaisten ratkaisujen käyttöä, jotka eivät näkyisi kaupungin taseessa velkana. Kuntien lainojen vertailu nykyiseen tapaan ei olekaan perusteltua, koska luvut eivät ole vertailukelpoisia. Kun lainamäärään kiinnitetään huomiota, kunnat pyrkivät erilaisin järjestelyin pitämään lainat euroa/asukas-luvun maan keskiarvon tai vertailukuntien tasolla. Uuteen tunnuslukuun tulisi lukea kunnan vastuut laajasti ottaen huomioon muun ohella lainojen lisäksi erilaiset vuokravastuut ja leasing-rahoituksesta aiheutuvat vastuut. Tunnusluvun voisi suhteuttaa vaikkapa kunnallisveron tuottoon”, kirjoittaa Helin.
YHTEENVETO
Yhdentoista suurimman kaupungin yhteenlaskettu vuosikate ei riitä poistojen kattamiseen vuoden 2016 talousarvioissa. Vain Porissa ja Kouvolassa vuosikate on poistoja suurempi.
Seitsemän kaupungin tulos on miinuksella. Toiminnan ja investointien rahavirta on miinuksella 878 miljoonaa euroa. Ainoastaan Porissa luku on plusmerkkinen
Suuri osa verotulojen 341 miljoonan kasvusta tulee tuloveron kasvusta. Yhdentoista kaupungin tuloveron kasvu vuodesta 2014 vuoteen 2016 on noin 315 miljoonaa euroa. Yhteisövero vähenee 51 miljoonaa euroa ja kiinteistönvero kasvaa 77 miljoonaa euroa.
Vertailukaupunkien yhteenlaskettu velka kasvaa vuoden 2014 tilinpäätöksen 6,2 miljardista eurosta vuoden 2016 loppuun mennessä noin 7,7 miljardiin euroon. Velkaantumisen taustalla on yleisen taloustilanteen heikkenemisen lisäksi valtion aikaisemmat toimenpiteet. Valtio leikkasi kuntien veropohjaa 2000-luvun vaihteessa 0,8 miljardilla eurolla. Tämän takia kunnilta on 2000-luvulla jäänyt saamatta verotuloja enemmän kuin velka on kasvanut. Vuonna 2000 kaikkien kuntien velka oli yhteensä 3,8 miljardia ja 2014 se oli 14,7 miljardia euroa.
kari.naskinen@gmail.com
