Pääsiäisen alla vaikeaan sairauteen menehtynyt museoneuvos Jouko Heinonen väitteli tohtoriksi elokuun lopulla 1999 Lahden aikuiskoulutuskeskuksen auditoriossa. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa tarkastettu ja hyväksytty väitöskirja käsittelee uuden maakunnan perustamista - "Miksi ja miten Päijät-Häme tehtiin?". Väitöskirja julkaistiin Päijät-Hämeen historiaa käsittelevän neliosaisen kirjasarjan kolmantena osana. Sarjan muutkin osat ovat Heinosen tekemiä, yhteensä 1800 sivua.Jouko Heinonen oli syvän lahtelaisuutensa ohella myös intohimoinen Päijät-Häme-ihminen. Hän korosti aina oman Päijät-Hämeen maakunnan merkitystä myös Lahden hyvinvoinnin tärkeänä tukipilarina. Heinonen sanoikin, että Päijät-Hämeen perustaminen oli puhdas taloudellinen projekti, mikä perustui tarpeeseen hankkia tälle alueelle julkisia rahavirtoja.
Väitöskirjassaan Heinonen totesi, että Suomen liityttyä Euroopan unioniin on maakuntien merkitys Suomessakin yli sadan vuoden pohdinnan jälkeen korostunut (maakunnista tuli aluekehitysviranomaisia).
Lahden ympärille oli 1870-luvulla muodostunut kauppa- ja talousalue Pietarin radan ja Vääksyn kanavan ansiosta. Maakuntaa alettiin kuitenkin rakentaa vasta vuosisadan vaihteessa erilaisissa Lahti-keskeisissä kansalais- ja ammattijärjestöissä. Ajan mukana yhä useammalle järjestölle tuolloin Itä-Hämeeksi kutsuttu alue muodosti rekrytointi- tai piirialueen. Nimeksi keksittiin Päijät-Häme Helsingin yliopiston Hämäläis-osakunnassa jo vuoden 1930 tienoilla asikkalalaisen biologin Heikki Peltolan toveripiirissä, mutta nimen laajempi käyttöönotto alkoi vasta 1950-luvun lopulla.
Suur-Hollolan kotiseutuliitosta ja Päijät-Hämeen seutusuunnitteluliitosta (1957) alkoi kehitys kohti nykyistä maakuntaa. Seutusuunnitteluliiton syntyyn vaikutti ratkaisevasti heinolalaisen Tauno I. Saavalaisen tekemä valistustyö. Vuonna 1967 syntyi Päijät-Hämeen seutukaavaliitto ja 1968 oma maakuntaliitto, ja senkin perustamisen keskeiset syyt olivat taloudelliset. Maakuntaliiton avulla pyrittiin hankkimaan valtiolta maakunnalle taloudellisia etuuksia, jopa omaa lääniä. Samalla vastustettiin kehitysaluepolitiikkaa. Maakuntaliiton aikaansaaminen oli Heinosen mukaan Varkaudesta kotoisin olleen kaupunginjohtajan Teemu Hiltusen kuningasajatus.
Valtaosa maakunnan väestöstä oli 1960-luvulle tultaessa muuttanut tänne Karjalasta ja Savosta, eikä valtiovallan sata vuotta kansakouluissa opettama topeliaaninen yleishämäläisyys enää purrut. Vaikka esihistoriallisesta Suur-Hollolasta voitiin maakunnalle kehittää ikivanha historiallinen perustelu, voidaan Päijät-Hämeen katsoa olleen omienkin asukkaiden yleisessä tietoisuudessa vasta vuoden 1990 tienoilla.
Lahden ympärille oli 1870-luvulla muodostunut kauppa- ja talousalue Pietarin radan ja Vääksyn kanavan ansiosta. Maakuntaa alettiin kuitenkin rakentaa vasta vuosisadan vaihteessa erilaisissa Lahti-keskeisissä kansalais- ja ammattijärjestöissä. Ajan mukana yhä useammalle järjestölle tuolloin Itä-Hämeeksi kutsuttu alue muodosti rekrytointi- tai piirialueen. Nimeksi keksittiin Päijät-Häme Helsingin yliopiston Hämäläis-osakunnassa jo vuoden 1930 tienoilla asikkalalaisen biologin Heikki Peltolan toveripiirissä, mutta nimen laajempi käyttöönotto alkoi vasta 1950-luvun lopulla.
Suur-Hollolan kotiseutuliitosta ja Päijät-Hämeen seutusuunnitteluliitosta (1957) alkoi kehitys kohti nykyistä maakuntaa. Seutusuunnitteluliiton syntyyn vaikutti ratkaisevasti heinolalaisen Tauno I. Saavalaisen tekemä valistustyö. Vuonna 1967 syntyi Päijät-Hämeen seutukaavaliitto ja 1968 oma maakuntaliitto, ja senkin perustamisen keskeiset syyt olivat taloudelliset. Maakuntaliiton avulla pyrittiin hankkimaan valtiolta maakunnalle taloudellisia etuuksia, jopa omaa lääniä. Samalla vastustettiin kehitysaluepolitiikkaa. Maakuntaliiton aikaansaaminen oli Heinosen mukaan Varkaudesta kotoisin olleen kaupunginjohtajan Teemu Hiltusen kuningasajatus.
Valtaosa maakunnan väestöstä oli 1960-luvulle tultaessa muuttanut tänne Karjalasta ja Savosta, eikä valtiovallan sata vuotta kansakouluissa opettama topeliaaninen yleishämäläisyys enää purrut. Vaikka esihistoriallisesta Suur-Hollolasta voitiin maakunnalle kehittää ikivanha historiallinen perustelu, voidaan Päijät-Hämeen katsoa olleen omienkin asukkaiden yleisessä tietoisuudessa vasta vuoden 1990 tienoilla.
"Päijät-Hämeen maakunnan perustaminen osoittautui keskieurooppalaisten maakuntien tavoin taloudelliseksi projektiksi, joka voitiin toteuttaa, kun väestön määrä oli kasvanut noin 200 000:een", sanoi Heinonen väitöskirjassaan.
Jouko Heinonen olisi varmaan mielihyvin seurannut sellaista kehitystä, että Päijät-Hämeen maakunnasta olisi 2010-luvulla kehittynyt yksi iso kunta. Sellaista ei kuitenkaan synny - mahtaako syntyä muuta liitosta kuin Lahti + Nastola. Harmi, ettei Teemu Hiltusta enää ole, sillä kuten Heinonen sanoi: "Hiltunen neuvoi, ohjasi ja vaikutti taustalla ja kaikesta päätellen teki sen tehokkaasti. Tämän Lahden ja Päijät-Hämeen kummisedän neuvoja olisi tarvittu kauemminkin."
kari.naskinen@gmail.com
Jouko Heinonen olisi varmaan mielihyvin seurannut sellaista kehitystä, että Päijät-Hämeen maakunnasta olisi 2010-luvulla kehittynyt yksi iso kunta. Sellaista ei kuitenkaan synny - mahtaako syntyä muuta liitosta kuin Lahti + Nastola. Harmi, ettei Teemu Hiltusta enää ole, sillä kuten Heinonen sanoi: "Hiltunen neuvoi, ohjasi ja vaikutti taustalla ja kaikesta päätellen teki sen tehokkaasti. Tämän Lahden ja Päijät-Hämeen kummisedän neuvoja olisi tarvittu kauemminkin."
kari.naskinen@gmail.com
