Entuudestaan tiedetään, että Lahden kaupunki satsaa sosiaali- ja terveydenhoitoon vähemmän kuin muut isot kaupungit. Erikoistutkija Heikki Helinin uusimman tutkimuskatsauksen mukaan Lahdessa toimitaan säästölinjalla muutenkin: Lahden kaupungin toimintakulut olivat vuonna 2008 asukasta kohti laskien 4894 euroa. Tämä oli pienin summa 15 suurimman kaupungin joukossa. Näiden suurimpien kaupunkien keskiarvo oli noin 6000 euroa.
Tästä huolimatta alkaa kulujenkarsimisoperaatio ensi vuonna Lahdessakin. Ainakin Kokoomuksen taholta on annettu ymmärtää, että toimintoja on tehostettava, mikä tarkoittaa käytännössä kulujen pienentämistä eli palvelujen leikkaamista.
Lahden Kokoomus ottaa mielellään mallia Helsingistä, missä kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (Kok) leikkauslista käsittää yli 80 palvelupistettä. Tosin kaikki muut puolueet ovat jo irtautuneet Pajusen listasta, jolla on mm. kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, terveysasemia ja liikuntapaikkoja.
Kokoomuksen politiikkana tällainen on loogista - veroja ei nosteta, vaan palveluja vähennetään. Helsingin tilanne kuvaa hyvin tätä, sillä Helsingin kunnallisvero on vain 17,5 %, mutta sitä ei haluta nostaa. Lahden kunnallisveroprosentti on 19.
Helsingin taloustilanne ei ole missään suhteessa Kokoomuksen leikkaushaluihin. Kaupungilla on esimerkiksi aiempien vuosien ylijäämiä 830 miljoonaa euroa, ja muutenkin Helsingillä on hyvin pullat uunissa, kun energialaitoskin tuottaa liikevoittoa 250 miljoonaa euroa vuodessa.
KUN VALTIO ANTAA SATASEN,
ON KUNNAN HOMMATTAVA 200
Tutkimuskatsauksensa 8/2009 yhteenvedossa Heikki Helin kirjoittaa, että kunnat ovat joutuneet ottamaan lisää velkaa vuosittain 2000-luvulla huolimatta siitä, että kansantalous on kasvanut. Kuntatalouden hitaan kiristymisen muutti kuntien kujanjuoksuksi kansantalouden syöksyminen lamaan. Kasvun vuosina kunnille ei kertynyt puskureita laman kohtaamiseen, koska valtio oli pitänyt kuntatalouden kireänä. Erityisesti kuntien taloutta ovat kiristäneet vuosittain kunnille asetetut lisätehtävät.
Valtio maksaa keskimäärin kolmasosan kuntien peruspalvelujen kustannuksista. Kun valtio maksaa kunnille määräämästään uudesta tehtävästä 100 miljoonaa euroa, aiheutuu siitä kunnille 300 miljoonan euron menot. On helpompi saada 100 miljoonaa valtion menokehyksiin kuin löytää kunnissa 200 miljoonaa euroa.
Kun talous kiristyy, kunnat pyrkivät karsimaan menojaan. Kuntien eri toimintojen kustannukset auttavat vyönkiristyksen kohdistamisessa.
Helin on tarkastellut suurten kaupunkien kustannuksia vuosittain. Vuosittaiset muutokset eivät ole suuria, mutta pitemmän aikavälin tarkastelussa ilmenee selviä muutoksia. Kun lasketaan jonkin toiminnon kustannukset euroina asukasta kohti ja asetetaan kaupungit sen mukaan järjestykseen, ei kaupunkien asema suhteessa toisiin kaupunkeihin paljon muutu vuodessa.
kari.naskinen@gmail.com