Syyskuussa tulevat voimaan uudet, yhdenmukaiset ohjeet siitä, millaisista ylinopeuksista rangaistaan. Liikennettä häiritsevät ja aiheuttavat jopa vaaraa alinopeutta ajavat. Nyt kun saadaan yhdenmukaiset ohjeet, olisi autoilijoille saatava tiedoksi, että auton nopeus ei ole se, mitä auton oma nopeusmittari näyttää. Se näyttää aina liian vähän. Otetaan esimerkiksi tie, jolla nopeusrajoitus on 80 km/t: kun mittarin viisari on 85:n kohdalla, on auton todellinen nopeus 80-82 km/t; kun mittarissa on 90, on todellinen nopeus noin 85 km/t. Tämä tarkoittaa, että oman mittarinäyttönsä mukaan kahdeksaakymppiä ajavat ovat liikenteessä alinopeustulppina ja aiheuttavat muille turhia ohituksia.
Uusien ohjeiden mukaan saa vain huomautuksen, jos kahdeksankympin alueella nopeus on 86 km/t. Tällainen ylitys sallitaan siksi, että ensin poliisi ottaa huomioon teknisen varmuusvähennyksen 3 km/t ja antaa sitten huomautuksen kolmen kilometrin ylinopeudesta. Näin taataan autoilijoiden oikeusturva mittausvirheiden takia. 70 euron rikesakon saa, jos kahdeksankympin alueella nopeus on 87-95 km/t. Rikesakko on 100 euroa, jos nopeus on 96-100 km/t. Jos ajaa yli satasta, mennään päiväsakkojen puolelle. Tässä on yksi kummallisuus: jos on kovin pienituloinen, voi selvitä yli satasta ajaessaan pienemmillä sakoilla kuin jos alle satasta ajaessaan saisi 100 euron rikesakon.
Selväpiirteisten sakotusrajojen lisäksi on uusissa ohjeissa hyvää se, että niitä aletaan noudattaa koko maassa. Tällä hetkellä käytännöt vaihtelevat. Joissakin poliisipiireissä ja tietyillä tieosuuksilla noudatetaan nollatoleranssia, kun taas jossakin, varsinkin Pohjois-Suomessa, saa posotella suurempia ylinopeuksia kuin nyt uusissa ohjeissa määrätään. Sellaistakin tiedonjyvää on, että "lentävät" (LP) sallivat suurempia ylinopeuksia kuin paikallispoliisit.
Uusia ohjeita on ehditty arvostella siitä, että ne lisäävät töitä: huomautuksia joudutaan kirjoittamaan niin paljon, että työntekijöiden määrä ei riitä tämän byrokratian hoitamiseen. Vaikka johan tilanne on tällainen nytkin: osa kameravalvonnassa kärähtäneistä ei saa sakkoja, koska poliisilla ei ole kapasiteettia käsitellä kaikkia tapauksia. Tässä on kysymys autoilijoiden oikeusturvasta: sakkolappu pitää saada sakotettavalle kahden viikon sisällä, koska sakotettavaa ei voida vaatia muistamaan ajamisiaan tätä pitemmältä ajalta. Tämä muistaminen on oleellinen asia, koska autoilijan on tunnustettava rikkeensä - jos ei tunnusta, joutuu käräjille.
kari.naskinen@gmail.com