Olin päättänyt, että eläkkeelle jäädessäni alan käyttää oikoradan junia Helsingin-reissuillani. Omalla autolla matkat sujuvat kokonaisajat huomioon ottaen nopeammin, mutta nyt kun ei ole kiirettä, voi ajella kiskoja pitkin.
Ensimmäinen matkani Z-junalla ei kuitenkaan kannustanut jatkamaan. Heti lähtö oli omituinen. Rautatieaseman seinätaulussa sanottiin, että juna Helsinkiin lähtee raiteelta 3. Ei lähtenyt, vaan piti sieltä tunnelin kautta koukata uudelleen asemalaiturille, jossa juna oli raiteella 2.
Kun sitten oli matkaa taitettu varttitunti, juna pysähtyi ja ilmoitettiin, että vaihteita ei saada toimimaan - ohjelmointivika. Kymmenen minuuttia odoteltiin, minkä jälkeen peruutettiin takaisin melkein Lahteen asti. Uusi startti ja nyt onnistui. Helsingissä juna oli 40 minuuttia aikataulusta myöhässä.
Pinna kiristyi, sillä meitä odotti laiva satamassa. Hiki hatussa ehdimme just ja just.
Tästä huolimatta uskalsimme myös palata Lahteen junalla. Laiva tuli satamaan klo 19, mutta kun taksijonossa oli sata ihmistä, päätimme kävellä rautatieasemalle. Klo 19.41 lähteneeseen Z-junaan emme ehtineet, joten otimme kalliimman IC-junan klo 20.12. Se tuli ilman pätkimisiä Lahteen, jossa täälläkin oli taas taksiongelma. Rautatieasemalla odotti vain yksi taksi. Saimme taksin 25 minuutin odottamisen jälkeen. Kotona olimme niin, että ehdin täpärästi EM-jalkapallo-ottelun alkuun 21.45.
Jos olisimme olleet omalla autolla, ei hermoja olisi koeteltu, ja takaisin kotona Lahdessa olisimme olleet viimeistään klo 21.
VR syyttää virheistään tietokoneohjelmia, niin kuin tässäkin tapauksessa. Ihmiset niitä tietokoneita kuitenkin ohjelmoivat.
¤ ¤ ¤
Sampo-pankistakin sanottiin, että kun ne tietokoneet eivät osanneet, niin solmuun meni koko systeemi.
Kuinkahan monta kymmentä miljoonaa työpaikkaa on tuhottu siksi, että on automatisoitu ja siirretty hommia huonosti toimiville tietokoneille?
Vielä kun tulisi se päivä, että koko tämä maailmanlaajuinen sähköinen tiedonsiirtojärjestelmä kaatuisi. Päästäisiin takaisin tekemään oikeita töitä.
Pankeissa on vielä joitakin ihmisiäkin töissä. Viime viikolla piti käydä Padasjoen Helmipankin konttorissa, kun kaveri oli joutunut pulaan lomamatkallaan; lupasin panna hänen tililleen vähän rahaa. Kaverin tili on Padasjoen pankissa.
Menin pankkiin ja sanoin, että haluan siirtää omalta osuuspankin tililtäni pari sataa kaverini tilille. Pankkineiti tarvitsi oman tilini numeron, mutta kun en sitä muistanut, lähdin kotoa katsomaan sen. Satoi kaatamalla. Palasin pankkiin, jossa virkailija oli vaihtunut. Tämä toinen pankkineito sanoi kuitenkin, että ei rahaa voi siirtää osuuspankin tililtäni kaverini Helmipankin tilille. Pitää antaa käteistä rahaa. Satoi kaatamalla. Juoksin korttelin toiselle puolelle, nostin rahat automaatista ja vein pankkineidille.
Ensimmäinen matkani Z-junalla ei kuitenkaan kannustanut jatkamaan. Heti lähtö oli omituinen. Rautatieaseman seinätaulussa sanottiin, että juna Helsinkiin lähtee raiteelta 3. Ei lähtenyt, vaan piti sieltä tunnelin kautta koukata uudelleen asemalaiturille, jossa juna oli raiteella 2.
Kun sitten oli matkaa taitettu varttitunti, juna pysähtyi ja ilmoitettiin, että vaihteita ei saada toimimaan - ohjelmointivika. Kymmenen minuuttia odoteltiin, minkä jälkeen peruutettiin takaisin melkein Lahteen asti. Uusi startti ja nyt onnistui. Helsingissä juna oli 40 minuuttia aikataulusta myöhässä.
Pinna kiristyi, sillä meitä odotti laiva satamassa. Hiki hatussa ehdimme just ja just.
Tästä huolimatta uskalsimme myös palata Lahteen junalla. Laiva tuli satamaan klo 19, mutta kun taksijonossa oli sata ihmistä, päätimme kävellä rautatieasemalle. Klo 19.41 lähteneeseen Z-junaan emme ehtineet, joten otimme kalliimman IC-junan klo 20.12. Se tuli ilman pätkimisiä Lahteen, jossa täälläkin oli taas taksiongelma. Rautatieasemalla odotti vain yksi taksi. Saimme taksin 25 minuutin odottamisen jälkeen. Kotona olimme niin, että ehdin täpärästi EM-jalkapallo-ottelun alkuun 21.45.
Jos olisimme olleet omalla autolla, ei hermoja olisi koeteltu, ja takaisin kotona Lahdessa olisimme olleet viimeistään klo 21.
VR syyttää virheistään tietokoneohjelmia, niin kuin tässäkin tapauksessa. Ihmiset niitä tietokoneita kuitenkin ohjelmoivat.
¤ ¤ ¤
Sampo-pankistakin sanottiin, että kun ne tietokoneet eivät osanneet, niin solmuun meni koko systeemi.
Kuinkahan monta kymmentä miljoonaa työpaikkaa on tuhottu siksi, että on automatisoitu ja siirretty hommia huonosti toimiville tietokoneille?
Vielä kun tulisi se päivä, että koko tämä maailmanlaajuinen sähköinen tiedonsiirtojärjestelmä kaatuisi. Päästäisiin takaisin tekemään oikeita töitä.
Pankeissa on vielä joitakin ihmisiäkin töissä. Viime viikolla piti käydä Padasjoen Helmipankin konttorissa, kun kaveri oli joutunut pulaan lomamatkallaan; lupasin panna hänen tililleen vähän rahaa. Kaverin tili on Padasjoen pankissa.
Menin pankkiin ja sanoin, että haluan siirtää omalta osuuspankin tililtäni pari sataa kaverini tilille. Pankkineiti tarvitsi oman tilini numeron, mutta kun en sitä muistanut, lähdin kotoa katsomaan sen. Satoi kaatamalla. Palasin pankkiin, jossa virkailija oli vaihtunut. Tämä toinen pankkineito sanoi kuitenkin, että ei rahaa voi siirtää osuuspankin tililtäni kaverini Helmipankin tilille. Pitää antaa käteistä rahaa. Satoi kaatamalla. Juoksin korttelin toiselle puolelle, nostin rahat automaatista ja vein pankkineidille.
Onneksi en ole Sammon asiakas, niin ei sateessa juoksuttamiseni mennyt ihan hukkaan. Sain sentään rahaa automaatista.
¤ ¤ ¤
Mitähän sitten, kun internet romahtaa eikä ihmiset palveluammateissa osaa mitään? Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan professori Hannu H. Kari on sanonut, että internetin romahtaminen on hyvin todennäköinen tapahtuma, kun katsotaan nykyisiä tunnusmerkkejä. Tähän johtava kehitys on alkanut virusten ja roskapostin räjähdysmäisestä kasvusta. Seuraavaksi edessä ovat verkkojen toimintavarmuuden luhistuminen ja internetin sisällön manipuloinnin lisääntyminen. Lopulta koko järjestelmä pamahtaa, koska saastan määrä verkossa ylittää sietokynnyksen, luottamus internetistä saatavaan tietoon on olematon ja vihamieliset hyökkäykset romahduttavat toimintavarmuuden.
¤ ¤ ¤
Mitähän sitten, kun internet romahtaa eikä ihmiset palveluammateissa osaa mitään? Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan professori Hannu H. Kari on sanonut, että internetin romahtaminen on hyvin todennäköinen tapahtuma, kun katsotaan nykyisiä tunnusmerkkejä. Tähän johtava kehitys on alkanut virusten ja roskapostin räjähdysmäisestä kasvusta. Seuraavaksi edessä ovat verkkojen toimintavarmuuden luhistuminen ja internetin sisällön manipuloinnin lisääntyminen. Lopulta koko järjestelmä pamahtaa, koska saastan määrä verkossa ylittää sietokynnyksen, luottamus internetistä saatavaan tietoon on olematon ja vihamieliset hyökkäykset romahduttavat toimintavarmuuden.
Ilman tällaisia häiriköitäkin järjestelmä on jo monessa eri yhteydessä osoittautunut herkästi vioittuvaksi. Viimeksi opetushallituksen internetpalvelu simahti, kun piti tiedottaa opiskelijoille yhteishaun tuloksista.
Internetin haavoittuvuutta lisää, että jos jossakin päin maailmaa on väärinkäyttäjä, tämä pystyy käyttämään kaikkialla olevia turvallisuusaukkoja. Karin mukaan asiansa osaavat henkilöt voivat ottaa kymmeniä tuhansia koneita hyökkäysroboteiksi, joilla isketään jonkin tahon kimppuun.
Internetin haavoittuvuutta lisää, että jos jossakin päin maailmaa on väärinkäyttäjä, tämä pystyy käyttämään kaikkialla olevia turvallisuusaukkoja. Karin mukaan asiansa osaavat henkilöt voivat ottaa kymmeniä tuhansia koneita hyökkäysroboteiksi, joilla isketään jonkin tahon kimppuun.
