torstai 26. toukokuuta 2022

Koulutus ja yhteisön hyvät sosiaaliset ominaisuudet lisäävät talouskasvua


Suomen Pankin pitkän aikavälin ennusteessa
(17.12.2021) mainitaan talouskasvua selittäväksi tärkeäksi tekijäksi panostus koulutukseen. Tämä on hyvin ymmärrettävä asia, mutta erittäin merkittäväksi tekijäksi tässä uudenlaisessa ennustemallissa otetaan myös yhteiskunnan sosiaaliset ominaisuudet. Talouskasvua edistää myös ihmisten onnellisuus, mihin taas vaikuttaa sosiaalinen luottamus. SP:n ennusteessa tätä ei sanota, mutta tutkimusten mukaan ihmiset, joiden luottamus toisiin ihmisiin – myös tuntemattomiin – on korkeaa, ovat keskimääräistä onnellisempia, optimistisempia, tyytyväisempiä elämäänsä ja heidän yhteiskunnalliset asenteensa ovat myönteisempiä kuin niiden kansalaisten, joiden luottamus on alhaista. Korkea luottamus voidaan tutkimusten mukaan liittää myös parempaan terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin.

Tällainen hyvän kierre vaikuttaa automaattisesti talouskasvuun ja toimivaan demokratiaankin. Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan dosentti Jouko Kajanoja (Vas) kirjoittaa tämän vuoden neljännessä Kanava-lehdessä, että SP:n ennuste on merkittävä uusi avaus talousennusteiden maailmassa. Kajanoja on valtiotieteiden tohtori ja ekonomi, jolla on läheinen yhteys Suomen Pankkiinkin, jonka johtokunnan neuvonantajana toimii hänen poikansa Lauri Kajanoja.

Talousennusteisiin on siis tullut mukaan
sellainen elementti, että myös yhteisön inhimilliset ominaisuudet selittävät talouden menestystä. Kajanoja kirjoittaa, ettei tämä taloustieteellisessä tutkimuksessa ole sinänsä uusi asia, mutta SP:n ennusteessa on. Yhteisön sosiaaliset taidot ja luovuus ovat tietenkin vaikeasti euroilla mitattavia, mutta yksi mittari on kuitenkin koulutustaso ja koulutukseen käytettävä raha. Suomen talouskasvua selittää myös koulutustaso, joten siitä on pidettävä kiinni, vaikka korona ja energian kallistuminen kuinka rokottaisi valtion taloutta.

Suomen Pankin uuden ennustemallin sisään on sisällytetty työvoiman keskimääräinen koulutustaso ja uutta on myös, että
sitä ei mitata kouluttautumisen määränä, vaan siihen suunnattuina panostuksina. Siten myös koulutuksen laatu otetaan huomioon.

Kajanoja kirjoittaa, että Suomen Pankin uudenlaisessa mallissa talouskasvua selitetään koulutuksen lisäksi myös perinteiseen tapaan tehdyn työn ja kiinteän pääoman määrällä. Nykyisin kiinteään pääomaan luetaan koneiden ja laitteiden lisäksi aineettomat panostukset tutkimukseen ja kehitykseen, jolla on läheinen yhteys inhimilliseen pääomaan.


Mallikehikkoa pohjustavan analyysin mukaan koulutustason kasvu selittää hyvin Suomen talouskasvua. Ennustelaskelmien tärkeä politiikkajohtopäätös on, että lisäpanostus koulutukseen parantaa selvästi pitkän aikavälin talouskasvua. Tulos on merkittävä uusi avaus”, kirjoittaa Kajanoja.


Tuttu aihe Kajanojalle, joka oli jo 20 vuotta sitten mukana Valtion taloudelli
sen tutkimuskeskuksen, Kelan, Stakesin ja Työterveyslaitoksen hankkeessa koskien sosiaalisen pääoman lisäämistä talous- ja sosiaalitieteilijöiden keskinäiseen keskusteluun. Jo tuolloin todettiin hyvän sosiaalisen pääoman nopeuttavan esimerkiksi markkinamahdollisuuksia koskevan tiedon leviämistä, uuden teknologian käyttöönottoa ja työvoiman osaamista. Näitä sosiaalisen pääoman toimintoja voidaan kutsua informaation kulkua helpottavaksi kommunikatiiviseksi mekanismiksi. Maailman onnellisin kansa voi tulla vielä onnellisemmaksi ja vauraammaksi näihin asioihin lisää keskittymällä.

Suomen Pankki: "Sitä mukaa kun työikäisten koulutustaso on jatkuvasti kohentunut, Suomen talouskasvua on pitänyt käynnissä varsinkin inhimillisen pääoman karttuminen. Inhimillisen pääoman merkitys on korostunut varsinkin 1990-luvun lamavuosien jälkeen, kun investoinnit kiinteään pääomaan ovat jääneet vähäisiksi. Inhimillisen pääoman määrä uhkaa kuitenkin pienentyä 2040-luvulla, jos nykyisiä väestökehityksen ja koulutuksen laskevia trendejä ei saada käännetyksi; työmarkkinoille saapuvat nuoret ikäluokat pienenevät jatkuvasti, minkä lisäksi 1980-luvun alussa syntyneet ikäluokat ovat ainakin toistaiseksi jääneet Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäluokaksi. Inhimillisen pääoman rapautumista on mahdollista hidastaa lisäpanostuksilla koulutukseen sekä kasvattamalla kannustimia kouluttautumiseen, työntekoon ja syntyvyyden kasvuun. Lisäksi olisi mahdollista lisätä koulutettua työperäistä maahanmuuttoa, mikä näkyisi inhimillisen pääoman määrässä nopeammin kuin puhtaasti kotoperäiset politiikkatoimet."

kari.naskinen@gmail.com