keskiviikko 11. toukokuuta 2022

Mieluiten Suomen vanhakin Nato-sopimus olisi purettava


Valtioneuvoston a
jankohtaisselonteossa Nato-jäsenyyden hyvistä puolista sanotaan, että Suomen lähialueen sotilaallinen tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, eikä Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa (12.4.2022).

Tästä huolimatta Suomi tulee hakemaan Naton jäsenyyttä. Näin Suomi mahdollistaa omalla toiminnallaan toisen rintaman avaamisen omilla rajoillaan USA:n ja Naton vihanpitoon Venäjän kanssa. Tässä välikätenä tulee olemaan Suomi, jos vihanpito konretisoituisi sodaksi. Naton jäsenyys merkitsee Suomelle vaaraa joutua suurvaltaselkkauksen alueeksi ja ensi-iskun kohteeksi.

Suomi Naton etulinjassa on haavoittuva. Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen kuusinkertaisella äänennopeudella lentävillä Iskander-ohjuksillaan
(kuvassa), olisi niiden torjunta vaikeaa. Iskander-ohjus pystytään ajamaan maaliinsa kuuden metrin tarkkuudella. Niillä voidaan tuhota vaikka Suomen kantasähköverkon muuntajia, jolloin vakavat toimintahäiriöt koskisivat lämmitystä, valaistusta, puhelinverkkoa, kauppa- ja pankkitoimintaa, bensa-asemia jne. Iskanderien kantaman on havaittu nyt Ukrainassa olevan 500 kilometriä.

Suomen velvoitte
ita Naton jäsenenä pohjoisen kalottialueen ja arktisen alueen puolustamisessa ei valtioneuvoston selonteosta mainita, vaikka tälläkin alueella on USA:n ja Venäjän vastakkainasettelu selvästi kasvanut. On ymmärrettävää, että USA haluaa myös Suomen ja Ruotsin puolustamaan omia suurvaltaetujaan arktisella alueella.

Suomen Nato-jäsenyys merkits
ee Suomen yhä selvempää suuntautumista USA:n johtamaan Kiinan-vastaiseen rintamaan. Jo Donald Trumpin presidenttikaudella Suomi otti USA:n vaatimuksesta askelia, joilla valmistauduttiin rajaamaan mm. teknologiayhteistyötä kiinalaisyritysten kanssa. Joe Biden on jatkanut Trumpin aloittamaa Kiinan-vastaista politiikkaa. Viime vuosina on Suomen yhteistyö Kiinan kanssa laajentunut mm. elintarvike- ja lihateollisuuden kanssa, mutta Naton jäsenenä Suomi joutuu yhä tiukemmin seuraamaan USA:n linjauksia muussakin kuin turvallisuuspolitiikassa.

Naton kannalle kääntynyt pasifisti Erkki Tuomiojakin hyvin tietää, ettei Nato ole mikään rauhanjärjestö, vaan sotateollista kompleksia hyödyttävä militaristinen organisaatio, joka on aina pitänyt tarkan huolen omasta etupiiristään. Nato on vuosikymmeniä käynyt sotaa rikkoen YK:n peruskirjan väkivallan kieltoa, joka on pienille valtioille tärkein turva suurvaltojen mielivaltaa vastaan. Nato-maat ja erityisesti USA ovat osallistuneet keskeisesti Iranin demokratian murskaamiseen 1953 ja samanlaiseen toimintaan Guatemalassa 1954, Suezin kriisiin 1956, ”maanalaiseen” sotaan Kuubaa vastaan 1961, Vietnamin sotaan 1950-70-luvuilla, Nicaraguan kontrien tukemiseen 1981, Grenadan miehitykseen ja hyökkäykseen Panamaan 1989, Jugoslavian pommituksiin 1999, Afganistanin sotaan 2001-20, Irakin sotaan 2003, Libyan pommituksiin 1986 ja 2011, Syyrian sisällissotaan ja Jemenin sotaan tukemalla Saudia-Arabiaa aseellisesti ja logistisesti.

Jo pelkkä isäntämaasopimus Naton kanssa oli petos. Sen allekirjoitti 2014 puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindbergin ilman eduskunnan hyväksyntää. Ainoa oikea Nato-ratkaisu nyt olisi tämän sopimuksen purkaminen.

kari.naskinen@gmail.com