Lahdessa on Paasikivenaukio, Paasikivenkatu, kaksi Paasikivi-patsasta ja kolme
muistolaattaa. Tällä perusteella pitänee todeta, että Juho Kusti Paasikivi on Lahden historian merkittävin ihminen.
Juho Kustin isä Johan August Hellstén oli syntyisin Orivedeltä ja äiti Karoliina Wilhelmina Selin Lempäälästä. Johan ja Karoliina olivat matkalla Tampereelta Lahteen, kun kesken reissun Karoliina synnytti pojan Koskella (nyk. Hämeenkoski) Huljalan kylässä 27.11.1870. Kun Juho Kusti oli viisivuotias, perhe muutti Lahteen, jossa isä aloitti kangaskauppiaana. Kansakoulun Juho Kusti kävi Lahden kylän koulussa, mutta koska kauppalassa ei ollut oppikoulua, lähetettiin poika Hämeenlinnan lyseoon.
Jo koulupoikana 1885 Juho Kusti muutti sukunimensä Paasikiveksi. Pari vuotta aikaisemmin hän oli jäänyt orvoksi vanhempien kuoltua. Kun Juho Kustin sisarkin kuoli, jäi poika tätinsä Kaisa Hagmanin huollettavaksi. Tämän kasvattiäidin hauta on Radiomäellä.
Inspiraation tähän juttuun sain Paasikiven kouluasioista. Vanhin lapsenlapseni aloittaa ensi maanantaina Lahden yhteiskoulussa – siis Yhtärissä, kuten sanonta tuntuu kuuluvan – ja toinen Paasikiven muistolaatoista on koulun seinässä. Lakit. lis. Paasikivi nimittäin toimi LYK:n rakennustoimikunnassa, sen jälkeen kannatusyhdistyksessä ja opettikin koulussa sivutöinään laulua. Päätyökseen hän istui käräjiä Hollolan tuomiokunnassa ja toimi myös kunnallisissa luottamustehtävissä Lahdessa.
Lahden Lehteäkin Paasikivi oli perustamassa. Itse hän oli muuttanut jo Helsinkiin vuotta ennen kuin lehti alkoi ilmestyä 1900. Lehti lakkasi ilmestymästä vararikon tehneenä 1909.
Lahdessa Paasikivi myös valmisteli väitöskirjaansa, joka hyväksyttiin 1901. Sen aiheena oli ”lainkäytön kehittyminen veronkanto- ja finanssikontrollikysymyksissä varhaisemman ruotsalais-suomalaisen oikeuden mukaan”.
Toinen muistolaatta on entisen osuuspankkitalon seinässä Mariankatu 19:ssä. Tuolla paikalla aikaisemmin olleessa, 1879 rakennetussa puutalossa Paasikivi oli asunut. Kolmas muistolaatta on Lahden kylän koulun seinässä Hollolankatu 9:ssä lähellä jäähallia; tämä koulu Juho Kusti kävi 1877-82.
Paasikivenkatu puolestaan vihittiin tämännimiseksi 1951. Paasikivi ja rouva Alli Paasikivi olivat paikalla. Entiseltä nimeltään katu oli Heikinkatu.
Patsas Paasikivelle paljastettiin 1961. Paljastuspuheen piti kaupunginjohtaja Olavi Kajala ja patsaan paljasti tasavallan presidentti Urho Kekkonen, joka luovutti patsaan kaupungille, ja sen otti vastaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ensio Partanen. Juhlaväen joukossa olivat edustettuina kaikki kansalaispiirit oikealta vasemmalle. Patsastoimikunnan puheenjohtajana oli toiminut apulaiskaupunginsihteeri Osmo Kock. Juhlapaikalla Kekkosen takana istuivat mm. tohtori Ahti Karjalainen, maaherrat Urho Kiukas ja Jorma Tuominen sekä valtioneuvos Martti Miettunen.
Aloitteen patsaan pystyttämisestä oli tehnyt kunnallisneuvos K.T. Numminen jo Paasikiven eläessä, ja Kajala lähti hanketta ajamaan. Paasikivi itse ei kuitenkaan innostunut varsinkaan näköispatsaan tekemisestä, vaan hän olisi halunnut lapsuutensa kaupunkiin taiteellisen teoksen, joka olisi liittynyt hänen elämäntyöhönsä, olisi kuvannut idän ja lännen kohtauspaikkaa. Mieluisampi olisi Paasikivelle kai ollut Harry Kivijärven Helsinkiin tekemä muistomerkki (1980), jonka tarkoitusta ei tiedä, ellei lue tekstiä.
Näköispatsas silti Lahteen syntyi. Kun Paasikivi oli vihkimässä Paasikivenkatua, otti valokuvaaja Antero Nurminen hänestä kuvan, jonka perusteella kuvanveistäjä Veikko Leppänen lopulta teki veistoksen. Leppänen teki työtä kaksi vuotta kuukausipalkalla. Leppäsen tekemä on myös korkokuva LYK:n seinässä (1960)
Toinen näköispatsas on Mukkulan kartanon puistossa, Se on Pentti Papinahon veistämä rintakuva (1967). Lisäksi kaupungintalolla on Antti Favenin maalaama muotokuva Paasikivestä.
J.K. Paasikiven patsasjuttuihin Lahdessa kuului myös Suomalaisen puolueen kansanedustajan J.R. Danielson-Kalmarin (1853-1933) rintakuvan paljastaminen kolmionmuotoisessa puistossa, joka rajoittuu Vapaudenkatuun, Lahdenkatuun ja Fellmaninkatuun. Paasikivi puhui paljastustilaisuudessa 1954. Danielson-Kalmari oli historiantutkija, professori ja vapaaherra, jota Paasikivi piti oppi-isänään.
PAASIKIVI-SEURA
Kajala oli primus motorina myös, kun Lahteen ryhdyttiin perustamaan Paasikivi-seuraa. Hän kutsui keväällä 1961 puhelimitse joukon väkeä ravintola Valtakulman kabinettiin, jossa perustamisesta päättivät hänen ohellaan Frans Keränen, Ensio Partanen, Erkki Pohjankoski, Erkki Puuperä, Frans Rosberg ja Martti Sipilä. Virallinen perustava kokous pidettiin maaliskuussa 1962 valtuuston istuntosalissa, jossa Paasikivi-seuran edustajina Helsingistä olivat professori Jan Magnus Jansson ja tuomari Olle Tuominen.
Paasikivi-seura on aina ollut eräänlainen porvarien ja sosialidemokraattien yhteinen foorumi, ja niin Lahdessakin. Perustavassa kokouksessa olivat emoseuran vieraiden lisäksi paikalla Kajalan, Partasen, Pohjankosken, Puuperän ja Rosbergin lisäksi varatuomari Erkki Huurtamo, päätoimittaja Olli Järvinen, kansakoulutarkastaja Olavi Ketonen, osuuskaupanjohtaja Esa Koivusilta, kansanopiston johtaja Martti Kojonen, toimitusjohtaja Yrjö Kokko, opettaja Oskari Louhimo, toimituspäällikkö Mauri Nordberg, raatimies Niilo Pitkäsilta, kaupunginkamreeri Matti Sipilä, kauppias Arvo Tuomela, toimitsija Pekka Tuomi ja kunnallispormestari Hans-Olof Walamies. Lisäksi merkittiin jäseniksi seuraavat, jotka olivat estyneitä saapumaan kokoukseen: puoluesihteeri Helge Halsti, verojohtaja Teemu Hiltunen, toimitusjohtaja Ossi Kivekäs, yli-insinööri Pauli Mustakallio, toimitusjohtaja Onni Penttilä, agronomi Matti Suntela.
Lahden Paasikivi-seuran puheenjohtajina ovat toimineet sosiaalijohtaja Erkki Puuperä, rovasti Ensio Patanen, metsänhoitaja Mauno Uusitalo ja rehtori Ville Marjomäki.
NUOREN MIEHEN MIELI
Ettei kuitenkaan Yhtäri unohtuisi ja kun tätä Lahden historiaa on tässä taas ollut, niin koulu aloitti toimintansa 1896 maalari Hirvosen talossa Harjukadulla. Seuraavaksi lukuvuodeksi vuokrattiin isompi huoneisto lasimestari Sundforsilta Aleksanterinkadun varrelta (nykyisin paikalla on Seurahuone) ja 1899 pääsi koulu omaan taloonsa vanhan puukirkon viereen – ”Pieni kauppala oli pystyttänyt koulurakennuksen, jonka veroista Lahteen ei ole myöhemmin syntynyt”, kuten entinen rehtori Matti Kuukka kirjoitti LYK:n 110-vuotisjuhlakirjassa (2006).
Kun koulu täytti 50 vuotta, lähetti Paasikivi tervehdyksen: ”Muistelen mielihyvällä niitä aikoja, jolloin koulu aloitti toimintansa. Lahden kansanopisto oli saatu alulle vuonna 1894. Sen jälkeen alettiin työskennellä yhteiskoulun perustamiseksi. Minun panokseni kummassakin oli nuoren miehen mieli. Olinpa kuitenkin ensi lukuvuonna laulun opettajana yhteiskoulussa. Se on hauska muisto elämäni taipaleelta.”
kari.naskinen@gmail.com
Juho Kustin isä Johan August Hellstén oli syntyisin Orivedeltä ja äiti Karoliina Wilhelmina Selin Lempäälästä. Johan ja Karoliina olivat matkalla Tampereelta Lahteen, kun kesken reissun Karoliina synnytti pojan Koskella (nyk. Hämeenkoski) Huljalan kylässä 27.11.1870. Kun Juho Kusti oli viisivuotias, perhe muutti Lahteen, jossa isä aloitti kangaskauppiaana. Kansakoulun Juho Kusti kävi Lahden kylän koulussa, mutta koska kauppalassa ei ollut oppikoulua, lähetettiin poika Hämeenlinnan lyseoon.
Jo koulupoikana 1885 Juho Kusti muutti sukunimensä Paasikiveksi. Pari vuotta aikaisemmin hän oli jäänyt orvoksi vanhempien kuoltua. Kun Juho Kustin sisarkin kuoli, jäi poika tätinsä Kaisa Hagmanin huollettavaksi. Tämän kasvattiäidin hauta on Radiomäellä.
Inspiraation tähän juttuun sain Paasikiven kouluasioista. Vanhin lapsenlapseni aloittaa ensi maanantaina Lahden yhteiskoulussa – siis Yhtärissä, kuten sanonta tuntuu kuuluvan – ja toinen Paasikiven muistolaatoista on koulun seinässä. Lakit. lis. Paasikivi nimittäin toimi LYK:n rakennustoimikunnassa, sen jälkeen kannatusyhdistyksessä ja opettikin koulussa sivutöinään laulua. Päätyökseen hän istui käräjiä Hollolan tuomiokunnassa ja toimi myös kunnallisissa luottamustehtävissä Lahdessa.
Lahden Lehteäkin Paasikivi oli perustamassa. Itse hän oli muuttanut jo Helsinkiin vuotta ennen kuin lehti alkoi ilmestyä 1900. Lehti lakkasi ilmestymästä vararikon tehneenä 1909.
Lahdessa Paasikivi myös valmisteli väitöskirjaansa, joka hyväksyttiin 1901. Sen aiheena oli ”lainkäytön kehittyminen veronkanto- ja finanssikontrollikysymyksissä varhaisemman ruotsalais-suomalaisen oikeuden mukaan”.
Toinen muistolaatta on entisen osuuspankkitalon seinässä Mariankatu 19:ssä. Tuolla paikalla aikaisemmin olleessa, 1879 rakennetussa puutalossa Paasikivi oli asunut. Kolmas muistolaatta on Lahden kylän koulun seinässä Hollolankatu 9:ssä lähellä jäähallia; tämä koulu Juho Kusti kävi 1877-82.
Paasikivenkatu puolestaan vihittiin tämännimiseksi 1951. Paasikivi ja rouva Alli Paasikivi olivat paikalla. Entiseltä nimeltään katu oli Heikinkatu.
Patsas Paasikivelle paljastettiin 1961. Paljastuspuheen piti kaupunginjohtaja Olavi Kajala ja patsaan paljasti tasavallan presidentti Urho Kekkonen, joka luovutti patsaan kaupungille, ja sen otti vastaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ensio Partanen. Juhlaväen joukossa olivat edustettuina kaikki kansalaispiirit oikealta vasemmalle. Patsastoimikunnan puheenjohtajana oli toiminut apulaiskaupunginsihteeri Osmo Kock. Juhlapaikalla Kekkosen takana istuivat mm. tohtori Ahti Karjalainen, maaherrat Urho Kiukas ja Jorma Tuominen sekä valtioneuvos Martti Miettunen.
Aloitteen patsaan pystyttämisestä oli tehnyt kunnallisneuvos K.T. Numminen jo Paasikiven eläessä, ja Kajala lähti hanketta ajamaan. Paasikivi itse ei kuitenkaan innostunut varsinkaan näköispatsaan tekemisestä, vaan hän olisi halunnut lapsuutensa kaupunkiin taiteellisen teoksen, joka olisi liittynyt hänen elämäntyöhönsä, olisi kuvannut idän ja lännen kohtauspaikkaa. Mieluisampi olisi Paasikivelle kai ollut Harry Kivijärven Helsinkiin tekemä muistomerkki (1980), jonka tarkoitusta ei tiedä, ellei lue tekstiä.
Näköispatsas silti Lahteen syntyi. Kun Paasikivi oli vihkimässä Paasikivenkatua, otti valokuvaaja Antero Nurminen hänestä kuvan, jonka perusteella kuvanveistäjä Veikko Leppänen lopulta teki veistoksen. Leppänen teki työtä kaksi vuotta kuukausipalkalla. Leppäsen tekemä on myös korkokuva LYK:n seinässä (1960)
Toinen näköispatsas on Mukkulan kartanon puistossa, Se on Pentti Papinahon veistämä rintakuva (1967). Lisäksi kaupungintalolla on Antti Favenin maalaama muotokuva Paasikivestä.
J.K. Paasikiven patsasjuttuihin Lahdessa kuului myös Suomalaisen puolueen kansanedustajan J.R. Danielson-Kalmarin (1853-1933) rintakuvan paljastaminen kolmionmuotoisessa puistossa, joka rajoittuu Vapaudenkatuun, Lahdenkatuun ja Fellmaninkatuun. Paasikivi puhui paljastustilaisuudessa 1954. Danielson-Kalmari oli historiantutkija, professori ja vapaaherra, jota Paasikivi piti oppi-isänään.
PAASIKIVI-SEURA
Kajala oli primus motorina myös, kun Lahteen ryhdyttiin perustamaan Paasikivi-seuraa. Hän kutsui keväällä 1961 puhelimitse joukon väkeä ravintola Valtakulman kabinettiin, jossa perustamisesta päättivät hänen ohellaan Frans Keränen, Ensio Partanen, Erkki Pohjankoski, Erkki Puuperä, Frans Rosberg ja Martti Sipilä. Virallinen perustava kokous pidettiin maaliskuussa 1962 valtuuston istuntosalissa, jossa Paasikivi-seuran edustajina Helsingistä olivat professori Jan Magnus Jansson ja tuomari Olle Tuominen.
Paasikivi-seura on aina ollut eräänlainen porvarien ja sosialidemokraattien yhteinen foorumi, ja niin Lahdessakin. Perustavassa kokouksessa olivat emoseuran vieraiden lisäksi paikalla Kajalan, Partasen, Pohjankosken, Puuperän ja Rosbergin lisäksi varatuomari Erkki Huurtamo, päätoimittaja Olli Järvinen, kansakoulutarkastaja Olavi Ketonen, osuuskaupanjohtaja Esa Koivusilta, kansanopiston johtaja Martti Kojonen, toimitusjohtaja Yrjö Kokko, opettaja Oskari Louhimo, toimituspäällikkö Mauri Nordberg, raatimies Niilo Pitkäsilta, kaupunginkamreeri Matti Sipilä, kauppias Arvo Tuomela, toimitsija Pekka Tuomi ja kunnallispormestari Hans-Olof Walamies. Lisäksi merkittiin jäseniksi seuraavat, jotka olivat estyneitä saapumaan kokoukseen: puoluesihteeri Helge Halsti, verojohtaja Teemu Hiltunen, toimitusjohtaja Ossi Kivekäs, yli-insinööri Pauli Mustakallio, toimitusjohtaja Onni Penttilä, agronomi Matti Suntela.
Lahden Paasikivi-seuran puheenjohtajina ovat toimineet sosiaalijohtaja Erkki Puuperä, rovasti Ensio Patanen, metsänhoitaja Mauno Uusitalo ja rehtori Ville Marjomäki.
NUOREN MIEHEN MIELI
Ettei kuitenkaan Yhtäri unohtuisi ja kun tätä Lahden historiaa on tässä taas ollut, niin koulu aloitti toimintansa 1896 maalari Hirvosen talossa Harjukadulla. Seuraavaksi lukuvuodeksi vuokrattiin isompi huoneisto lasimestari Sundforsilta Aleksanterinkadun varrelta (nykyisin paikalla on Seurahuone) ja 1899 pääsi koulu omaan taloonsa vanhan puukirkon viereen – ”Pieni kauppala oli pystyttänyt koulurakennuksen, jonka veroista Lahteen ei ole myöhemmin syntynyt”, kuten entinen rehtori Matti Kuukka kirjoitti LYK:n 110-vuotisjuhlakirjassa (2006).
Kun koulu täytti 50 vuotta, lähetti Paasikivi tervehdyksen: ”Muistelen mielihyvällä niitä aikoja, jolloin koulu aloitti toimintansa. Lahden kansanopisto oli saatu alulle vuonna 1894. Sen jälkeen alettiin työskennellä yhteiskoulun perustamiseksi. Minun panokseni kummassakin oli nuoren miehen mieli. Olinpa kuitenkin ensi lukuvuonna laulun opettajana yhteiskoulussa. Se on hauska muisto elämäni taipaleelta.”
kari.naskinen@gmail.com
