sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Mitä saatanaa SDP tekee kirkollisvaaleissa?


Loka-marraskuun vaihteessa järjestetään taas seurakuntavaalit, ja mukana on taas myös SDP. Tämä kummallinen kirkkoasia on ainoa niistä Forssan puoluekokouksen 1903 vaatimuksista, jotka eivät ole toteutuneet. Forssassa hyväksyttiin puolueohjelmaan kohta, ulkomaisten mallien mukaan, jossa vaadittiin uskonnon julistamista yksityisasiaksi, kirkon erottamista valtiosta ja uskonnonopetuksen poistamista kouluista. SDP ei kuitenkaan ole pitänyt näitä ohjelmakohtia kovin voimakkaasti esillä, eivätkä ne ole olleet puolueen ohjelman toteuttamisen kannalta keskeisiä.

Aikoinaan olivat. Kun Suomen työväenpuolue (vuodesta 1903 SDP) järjesti jäsenäänestyksen vuoden 1907 eduskuntavaaliehdokkaistaan vuoden 1907 vaaleihin, ei Matti Helenius-Seppälää hyväksytty ehdokkaaksi riittävästä äänimäärästä huolimatta. koska hänen katsottiin olevan liian porvarillinen ja uskonnollinen. Tämän päätöksen takana oli nimenomaan puoluejohtaja Edvard Valpas.

Sen verran asia on edelleenkin ollut esillä, että demarien puoluekokoukseen on usein tuotu aloitteita, joiden mukaan SDP:n pitäisi lähteä ajamaan kirkon erottamista valtiosta. Vuoden 2012 puoluekokoukseen tällaisen aloitteen toivat demarinuoret, mutta vuoden 2014 puoluekokoukseen ei vastaavaa aloitetta ilmaantunut.

Puolueista vain Vasemmistoliitto on nykyisin sitä mieltä, että kirkko pitäisi erottaa valtiosta. Evankelisluterilaisen kirkon erityisasema on turvattu perustuslaissa, jonka ajantasainen versio on vuodelta 2000. Samana vuonna Ruotsin valtiokirkon asema purettiin, Norjassa kaksi vuotta aiemmin.

Suomalaisista 75 prosenttia kuuluu ev.lut. kirkkoon. Näistä seurakuntien jäsenistä noin 150 000 on alle kolmivuotiaita lapsia, joilla ei ole hajuakaan asiasta.

Kirkolla ja jeesususkovaisilla on myös erioikeuksia. Uskovaisten takia pitää sananvapauttakin rajoittaa, koska ns. jumalaa ei saa pilkata. Kosmologian professori Kari Enqvist ihmettelee tätä kirjassaan Uskomaton matka uskovien maailmaan (WSOY, 2012):

”Uskonrauhapykälä on jäänne menneisyydestä. On vaikea ymmärtää, miksi uskonnot tarvitsevat voimakkaamman suojauksen kuin vaikkapa poliittiset tai filosofiset mielipiteet. Miksi juuri uskonnollisten tunteiden loukkaamisen pitää olla tuomittavaa, varsinkin kun mitä tahansa mielipidettä voi halutessaan väittää uskonnolliseksi? Vai onko olemassa ylituomari, jolla on valta määrätä, mikä tunne on uskonnollinen, mikä ei?”

Näin joka tapauksessa uskonnollisille instituutioille jää poikkeuksellinen tila, jossa se periaatteessa saa olla vapaana kritiikistä.

Sosialidemokraattien sisällä jeesususkovaisille antoi pontta Tarja Halonen, joka 2012 liittyi takaisin kirkkoon. Peruste oli: ”Minusta vain tuntuu, että se mitä meillä on tässä ja nyt, ei ole kaikki mitä on.” (HS Kuukausiliite, maaliskuu 2013)

Paljon maailmaa nähneenä Tarja Halonenkin kuitenkin tietänee, että ihmisoikeustilanne on kaikkein paras niissä yhteiskunnissa, joissa uskonto on puhtaasti yksityisasia. Uskonnon takia tapetaan nytkin julmettu määrä ihmisiä siellä sun täällä.

Erkki
Tuomioja on toista maata (ja pelkäksi maaksi joskus muuttuukin). Hän tietää, että se on nyt ja tässä, eikä sen jälkeen ole mitään. Kun Tuomioja 2008 sai Skepsis ry:n palkinnon, hän vaati teologisten tiedekuntien poistamista yliopistoista ja korkeakouluista sekä valtion ja kirkon erottamista toisistaan.

Jos kirkko erotettaisiin valtiosta, olisi helpompi luopua kokonaan myös koulujen uskonnonopetuksesta. Mitä järkeä on kertoa alakoululaisille, että Jeesus oli Jumalan poika, vaikka suomalaisistakin vain 41 prosenttia enää uskoo tuohon stooriin? Tämän tuloksen on saanut Kirkon tutkimuskeskus. Vastaavasti vain 28 prosenttia uskoo, että Maria synnytti Jeesuksen, vaikka ei ollut ollut kenenkään kanssa sillai.

Kirkko ja valtio sen sijaan ovat sillai, ja tästä on syntynyt esimerkiksi sellainen kummallisuus, että yrityksetkin joutuvat maksamaan kirkollisveroa. Eikä auta, vaikka kaikki firman omistajat ja työntekijät olisivat ateisteja.

Tämän juttuni otsikossa mainitaan saatana. Joku voi ottaa sen muunakin kuin kirosanana, sillä 31 prosenttia suomalaista uskoo jumalan vastustajan saatanan olemassaoloon.

kari.naskinen@gmail.com