Vaalitappio yksityistämiselle

Maahanmuuttajia kiertelemättä vihaavan puolueen menestyminen oli Ruotsin vaalien suurin ja ainakin eniten huomiota herättänyt asia. Poliittisesti merkittävää oli myös se, että ”kokoomuksen” iso tappio oli tappio myös yksityistämiselle. Vaalien alla puhuttiin ja keskusteltiin ehkä kaikkein eniten koulujen ja junaliikenteen yksityistämisestä, mitkä ovat viime vuosina aiheuttaneet paljon hankaluuksia. Kokoomuksen tappio oli osaltaan seuraustaan siitä, että valtion järjestelmien yksityistämiselle haluttiin nyt jokin raja.

Ruotsin koululaitoksen yksityistäminen tosin alkoi jo 1990-luvun alussa sosialidemokraattien hallituskaudella, mutta varsinkin Fredrik Reinfeldtin johdolla yksityistäminen on ollut suorastaan perusperiaate. Tulokset ovat olleet huonoja. Ruotsin peruskoulu- ja lukiojärjestelmä on nyt kansainvälisestikin poikkeuksellisen liberaali, mutta huonosti on käynyt. Oppimistulokset ovat heikentyneet (Pisa-tutkimuksetkin todistavat) ja kaiken huippuna ovat olleet koulujen konkurssit.

Viimeksi sai suurta huomiota Karlstadin yksityisen urheilulukion konkurssi. Sen oli perustanut Tukholmassa asuva riskisijoittaja Jan Walther, joka omia bisneksiään lihottaakseen siirsi kunnan maksamia oppilasrahoja toiseen yritykseensä eikä käyttänyt niitä koulun kehittämiseen. Kun kevätlukukauden piti tammikuussa 2013 alkaa, ilmoitettiin koulun sulkemisesta. Kaupungin tehtäväksi jäi järjestää oppilaille uudet koulupaikat. Ruotsin porvariallianssin hallituskauden aikana on yhteensä muutama kymmenentuhatta koululaista joutunut lähtemään lakkautetuista yksityiskouluista.

Rautatieliikenteen yksityistämisen kanssa on käynyt samalla tavalla kuin aikoinaan Englannissa. Reinfeldtin johdolla junat myytiin yhdysvaltalaiselle yritykselle, joka ei kuitenkaan ole pystynyt hoitamaan liikennettä kunnolla. Junat eivät ole pysyneet aikatauluissaan, ja kun huoltotyöt on tehty huonosti, on junia pudonnut kiskoilta. Lisäksi kilpailu matkustajista on johtanut siihen, että voittoja on jouduttu hakemaan tavaraliikenteen maksuista. Ruotsin elinkeinoelämän kuljetusneuvoston logistiikkapäällikkö Per Bondemark sanoi viime viikolla Demokraatti-lehdessä, että Ruotsille tärkeän terästeollisuuden rautatiekuljetukset ovat kallistuneet merkittävästi, pelkästään SSAB:lle ovat kustannukset aiheuttaneet lisätaakkaa 10 miljoonaa euroa vuosittain, kun hinnat ovat nousseet ja junat myöhästelleet.

Saa nähdä, seurataanko Suomessa ruotsalaisten huonoja jälkiä. Raideliikennehän avautuu kilpailulle HSL:n alueella. JHL:n raideliikennepuolen puheenjohtaja Vesa Mauriala on jo ennustanut, että asemat tulevat HSL:n alueella vähenemään.

Nyt vaaleissa tuli selvä torjunta tälle kehitykselle. Uuden hallituksen tehtäviin kuulunee, että kouluilta poistetaan mahdollisuus tuottaa voittoa (valtion tukirahoituksen ansiosta). Entä mitä tapahtuu porvarihallituksen poistamalle varallisuusverolle ja pienentämille työttömyyskorvauksille?

kari.naskinen@gmail.com