tiistai 27. tammikuuta 2009

Kansandustajat puurtavat, mutta isot pojat päättävät



Viime vuonna eduskunta päätti korottaa terveyskeskus- ym. terveydenhuoltomaksuja yli 16 prosenttia. Annika Grofin ohjaamassa dokumenttielokuvassa Liikkumavara seurataan, miten lainmuutoksen käsittely eteni eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Pääosassa on valiokunnan puheenjohtaja Juha Rehula (Kesk), jonka lisäksi erityisseurannassa ovat valiokunnan jäsenet Sirpa Asko-Seljavaara (Kok), Marjaana Koskinen (SDP) ja Pentti Tiusanen (Vas). Huomiota saa myös Anni Sinnemäki (Vihr) supatellessaan nenäkkäin Rehulan kanssa.

Elokuva on muuten hyvä ja mielenkiintoinen, mutta äänitys on paikoin kelvoton. Kun yksi ihminen puhuu, kuuluu kymmenen muun ihmisen paperin kahistelu, eikä puheesta saa selvää.


Elokuva antaa hyvää kuvaa siitä, millaista työtä kansanedustajat tekevät. Siitä työstä on eduskunnan isossa salissa istuminen vain pieni osa. Toisaalta paljastuu se arkinen tosiasia, että valiokunnalla ei tässäkään tapauksessa, tärkeässä ja isossa asiassa, ole paljonkaan liikkumavaraa. Kuten Sirpa Asko-Seljavaara elokuvan lopussa sanoo, "me tehdään niin kuin isot pojat määrää".

Isot pojat istuvat hallituksessa, ja valiokunnissa hienosäädetään niitä asioita, joista hallituksessa on päätetty.

Sirpa Asko-Seljavaara on elokuvan koomikko. Kun hän on edellisenä iltana ollut television A-talk-ohjelmassa, hän valittaa, että ei siitä mitään tullut, kun kaikki muut ohjelmassa mukana olleet olivat hulluja. Valiokunnan käsittelyssä olevista, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen lausunnoista hänellä on sellainen vankka näkemys, että kaikkien järjestöjen johtohenkilöt ovat demareita ja että lausunnot on kirjoitettu SDP:n puoluetoimistossa. Sosiaalidemokraatiksi hän nimeää mm. Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtajan
Mika Pyykön, koska teksti on kovaa. Tämän hän sanoo kokoomuslaisten ryhmäkokouksessa - sitten hetken kuluttua joku on kaivanut tiedon ja kertoo Sirpa-rouvalle, että Pyykkö on kokoomuslainen.

Oikea sosiaalidemokraatti on vuodesta 1995 eduskunnassa ollut Marjaana Koskinen, ja kun on elokuvan katsonut, panee kysymään, missä tämä raisiolainen kansanedustaja oli silloin, kun puolueelle etsittiin uutta puheenjohtajaa.

Terveydenhuollon maksuihin tuli viime vuonna 16,6 prosentin korotusta ja lisäksi 3,2 prosentin indeksikorotus sekä hammashuollon maksuihin indeksin kanssa noin 23 prosentin korotus. Korotukset eivät ole perusteltavissa, sillä Suomessa oli jo ennestään Euroopan kolmanneksi korkeimmat maksut.

Lasten päivähoitomaksujen ylintä maksuluokkaa korotettiin 200:sta 233 euroon kuukaudessa ja indeksikorotus päälle. Veronmaksajien keskusliiton selvityksen mukaan lapsiperheiden verotus on Suomessa kireämpää kuin muissa EU-maissa.

Sitten tämän uuden lainsäädännön "hauskuus": kuntien ei ollut pakko nostaa maksuja, mutta jos jokin kunta olisikin jättänyt korotukset tekemättä, olisi valtio joka tapauksessa leikannut tältäkin kunnalta maksujen korotuksen verran valtionosuuksien. Kaikkiaan tämä operaatio lisää valtion tuloja yli 60 miljoonaa euroa vuodessa.

Marjaana Koskinen sanoo, että korotetun maksupolitiikan kautta hallitus haluaa edelleen vähentää julkisen terveydenhuollon houkuttelevuutta ja siirtää painopistettä yksityisen terveydenhuoltoon.

"Olen hämmästynyt siitä, millaisia viestejä Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaat saivat edellisten eduskuntavaalien alla turuilla ja toreilla. Olivatko lapsiperheet suurella rintamalla vaatimassa päivähoitomaksujen korotuksia ja ryhmäkokojen ylittämistä? Vaativatko eläkeläiset terveydenhuollonmaksuihin 20 prosentin korotusta ja työeläkeindeksin säilyttämistä alhaisella tasolla? Ovat kansalaisten oikeat toivomukset valuneet hukkaan, Kokoomuksen kuuroille korville", sanoo Marjaana Koskinen.

kari.naskinen@gmail.com