Pellehousut jalkaan, Pelicans

Pesäpallon mestaruussarjassa aikoinaan pelanneella Työväen Mailapojilla oli sellainen tapa, että jos joku oli oikein muninut edellisessä ottelussa, joutui seuraavassa ottelussa vetämään jalkaansa sellaiset ruudulliset pellehousut. Ainakin kerran muistan, että TMP:n pelatessa Jyväskylän Harjulla oli pellehousuissa ykköspesällä Pentti "Kiukki" Katainen. Tämä kiinnitti huomiota varsinkin siksi, että Katainen oli voittanut kaksi kertaa lyöjäkuninkuuden (1961, 1965) ja jääkiekossa maalikuninkuuden (HJK, 1962).

Nyt joutaisi Pelicansissa pukea pellehousut valmentajia myöten kaikille muille paitsi Juhamatti Aaltoselle ja Jani Forsströmille (koskee koko kautta).

kari.naskinen@gmail.com

Pyhä sota

Talvisodan päättymisestä tulee lauantaina 13.3. kuluneeksi 70 vuotta. Sitä juhlitaan. Kenraalit ja muut sotaherrat seisovat asennossa sotamuistomerkeillä. Vaikka näennäisesti juhlitaan rauhaa, kysymyksessä on silti hyvin militaristinen merkkipäivä. Ei juhlapuhujiksi hautuumaille tai Marskin patsaille kelpuuteta rauhanliikkeen johtohenkilöitä.

Talvisota oli Suomen silloisille johtajille mieleen, vaikka sen muodolliseksi aloittajaksi saatiinkin Mainilan laukaukset tussauttanut Neuvostoliitto. IKL:n kansanedustaja, pastori Elias Simojoki sanoi jo 1935, että ”tulevan sodan siipien havina kuuluu jo”. Vuonna 1938 Simojoki sanoi, että ”taistelujärjestö AKS:n [Akateeminen Karjala-seura] ensimmäinen ja tärkein tehtävä on Suomen nuorison militarisoiminen”.

Sotamarsalkka Mannerheimillekin talvisota tuli kuin tilauksesta. Päiväkäskyssään 1.12.1939 hän nimittäin ilmoitti, että ”tämä sota ei ole mitään muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös”.

Kun loppunäytös ei talvisodassa muodostunut mieluisaksi, piti jatkaa. Jatkosodan ensimmäisessä päiväkäskyssä Mannerheim latasi samaan tapaan kuin Osama bin Ladenin islamistit nykyisin: ”Kutsun Teitä kanssani Pyhään sotaan vihollista vastaan. Sankarivainajat nousevat kesäisten kumpujen alta jälleen rinnallemme tänään, jolloin lähdemme Suomelle turvatun tulevaisuuden luodaksemme Saksan mahtavien sotavoimien rinnalla ja asetovereina vakain mielin ristiretkelle vihollistamme vastaan.”

LAPSETKIN
MILITARISOITIIN

Sodissa synnytettiin rakenteellinen sukupolviasetelma, jossa vanhemmat joutuivat lähettämään lapsiaankin kuolemaan. Valt. tri Sari Näre kirjoittaa talvi- ja jatkosotien vaietusta historiasta, että jälkipolvia velvoitettiin uhriksi – ”käskyillä alustetaan kasvuikäisten militarisointia, mikä suuntaan koko järjestelmää varustautumaan sotilaalliseen voimankäyttöön”. (Ruma sota, Johnny Kniga 2008)

Tämä järjestelmä toimii edelleen. Samaa asepelien jatkumoa tämä on: talvisota - jatkosota - Myyrmanni - Jokela - Kauhajoki - kauppakeskus Sello.

Sitten jotkut vielä puolustelevat käsiaseita. Mihin aseita yleensäkään tarvitaan?

Lapset ja nuoret saivat maksaa ison hinnan Suomen sotahullujen herrojen epäonnistuneesta pelistä. Sotalapsiksi joutui noin 75 000 lasta, sotaorvoiksi 50 000, evakkoon joutui yli 100 000 lasta. Arviolta yli 100 lasta kuoli siviilivankeina, noin 100 lasta partisaanien uhreina ja 230 lasta on tilastoitu kuolleiksi sotatilanteissa, kuten pommituksissa.

Tästä piti kuitenkin vain olla ylpeä. Elias Simojoen tiedetään ylistäneen erästä äitiä, joka kiitti jumalaa siitä, että ”oli saanut kantaa sydämensä alla lasta, joka sai niin paljon uhrata kokonaisen kansan vapauden puolesta”.

Simojoen, Mannerheimin ja kumppaneiden mielestä näin piti olla, koska Suomen ylösnousemus vaati uhrikseen kristuksenomaisen veriuhrin, nuorten poikien veren.

Pyhän sodan henkeä oli erityisesti siinä vaiheessa, kun oltiin tekemässä Suur-Suomea. Itä-Karjalan puolesta veren vuodattaminen merkitsi Kristuksen sotilaana olemista ja omalla kärsimyksellä lunastettu maa luvattua maata. – ”Suomen heimo nähtiin valittuna kansana etuvartiossa puolustamassa sivistystä itäistä barbaarikansaa vastaan. Itä-Karjalan valloituksessa Kristuksen armeija pyrki vapauttamaan pyhän maan ylösnousemukseen, ja kuoleminen sen puolesta merkitsi ikään kuin vapahtumista”, luonnehtii Sari Näre.

RAUHANAATE
VEI VANKILAAN

Rauha oli 70 vuotta sitten kirosana. Toukokuussa 1940 perustettiin Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura. Lokakuuhun mennessä siinä oli 115 osastoa ja 40 000 jäsentä. Jo heinäkuussa oli kuitenkin SNS:n perustajajäsenet Lauri Vilenius ja Mauri Ryömä pidätetty, ja myöhemmin pantiin vankilaan kymmeniä seuran jäseniä – saivat maksaa vankeudella yrityksestään ajaa rauhaa sodan sijaan.

Rauhaa olisivat mieluummin halunneet myös ne, jotka kieltäytyivät sotimasta. Jatkosodan aikana kirjattiin karkaamisia, sotapelkuruutta, palvelukseen saapumatta jäämisiä, luvattomia poistumisia ja lomalta palaamatta jäämisiä noin 40 000. Saksan armeijassa Wehrmachtissa käpykaartilaisten suhteellinen osuus ei ollut yhtä iso.

Mitenkään uutta tämä ei ollut. Ruma sota -kirjassa kerrotaan, että vuosina 1918-19 tuomittiin karkaamisista Mannerheimin valkoisessa armeijassa lähes 1500 asevelvollista eli kokonaisvahvuudesta 5 prosenttia.

Jatkosodan viimeisenä sotakesänä ammuttiin karkureita ja muita sotimisesta kieltäytyneitä rintamalla 250 miestä.

NAITIIN KUIN
VIIMEISTÄ PÄIVÄÄ

Sotien vaiettuun historiaan kuuluu myös seksi. Sari Näre käsittelee tätäkin kirjassaan. Hän on koonnut sotaveteraanien kertomuksia tämän alan sotakokemuksista. Tässä muutamia muisteluksia:

”Juu, me naitiin sen lotan kanssa samassa poterossa, se oli yhden everstin tytär, nuori ja nätti. Kun me maattiin siinä suojassa vihollisen kranaateista, rupes mun tekee mieli naida. Mä kysyin sopisko ja se vastasi, että sen kun vaan. - - - Me maattiin vain ja naitiin vaikka vihollinen hyppi poteromme ylitse kuin heinäsirkkoja.”

Toinen muistelija: ”Se lotta tuli ihan kuumaksi. Pian menimme junan vessaan ja siellä losetin lattialla mä sitten höyläsin sitä. Vikisi se vähän, että jos tulee mukula. Mä sanoin, ettei tule, että multa on toinen kives pois. Se kauhisteli, mutta uskoi ja niin me rakasteltiin junan jyskyessä eteenpäin.”

Kenttäsairaalassa lääkintälotta kysyi potilaalta: ”Vieläkös täällä seistään?” Kysymyksen luonteen tultua selväksi lotta vei potilaan liinavaatehuoneeseen ja siellä sitten naitiin. Kun sotilas tuli takaisin vuoteelleen, eräs toinen potilas sanoi: ”Nyt se yökkö on nainut tämänkin potilaan.”

Rintamamiehet joutuivat joskus lääkärintarkastukseen ennen lomalle lähtöä. Muistelus tästä: ”Tarkastus oli edellytys lomalle pääsylle, koska mulkun oli oltava puhdas ja kunnossa… Olihan sitä jonossa juttua: kenellä sokerimuna, ketjumuna tai riippupussit, kuka oli eunukki ja kuka onanisti. Sitten pohdittiin, montako kertaa kukin oli nainut, milloin viimeksi, onko ylipäänsä menettänyt poikuutensa, missä ja milloin, ja vaikka mitä. Kaikki puheet hoidimme siitinjonossakin sillä veljellisellä ystävyydellä, jonka vain sota opetti.”

Mannerheimin homoseksuaalisuudesta rintamalla huhuttiin ja siihen oli kiinnitetty huomiota, että tämän lähellä tuntui aina olevan poikkeuksellisen hyvännäköisiä sotilaita. Se pani ajattelemaan, että ”saihan suurella miehellä olla omat luontoisetunsa”.

kari.naskinen@gmail.com

Hannu Massinen saatava takaisin

Moni lahtelainen ei näe Minna Haapkylän loistavaa näyttelijäntyötä elokuvassa Kuulustelu, joka nyt menee Kuvapalatsissa. Eilen maanantai-iltana meitä oli katsomossa viisi ihmistä. Osasyy tähän on se, että Etelä-Suomen Sanomat pani pari vuotta sitten pois elokuva-arvostelijansa Hannu Massisen ja otti tilalle helsinkiläisen Jarmo Lindemarkin. Nyt arvosteluissa mennään Helsingin rytmin mukaan: kun esimerkiksi tämän Jörn Donnerin elokuvan ensi-ilta oli Helsingissä viime syyskuussa, elokuva oli esillä Etelä-Suomen Sanomissa silloin; nyt kun elokuva vihdoin saatiin Lahteen, siitä ei ole juttua, joten monelta lahtelaiselta Kuulustelu livahtaa ohi huomaamatta. Eivät kaikki lue lehdessä kerran viikossa olevaa Kuvapalatsin ilmoitusta tai tapahtumakalenterin ”rivihautaa”.

Kuinkahan monelta jää näkemättä Nelson Mandelasta kertova elokuva, joka myös on nyt Kuvapalatsin ohjelmistossa? Olen parilta tuttavalta kysynyt, ovatko elokuvan nähneet. Eivät ole, kun eivät tiedä moisesta elokuvasta – eivät tiedä, koska elokuvan nimi on Invictus – Voittamaton. Jos nimi olisi ”Mandela – voittamaton”, se saisi enemmän katsojia.

Naispääosa-Jussin ansaitusti saanut Minna Haapkylä on roolissaan joka tapauksessa ylivertainen, monin verroin parempi näyttelijä kuin Oscar-palkittu Sandra Bullock. Elokuvana Kuulustelu on niin ikään parempi kuin viime vuoden parhaana suomalaisena elokuvana palkittu jeesustelu Postia pappi Jaakobille.

Minna Haapkylä esittää neuvostovakooja Kerttu Nuortevaa, joka jäi Suomessa kiinni sotasyksynä 1942. Kerttu Nuorteva oli Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan suomalaissyntyisen presidentin Santeri Nuortevan tytär, joka lähetettiin desanttina Suomeen, vangittiin ja palautettiin rauhanteon yhteydessä Neuvostoliittoon.

Kerttu Nuortevaa Päämajan valvontaosastolla kuulustellut lakitieteen tohtori, sodanaikainen vänrikki Paavo Kastari lupasi kerttu Nuortevalle, että hän saa kansainvälisen passin ja vapaan poistumisen maasta joko Ruotsiin tai Australiaan, jos kertoo kaiken tietämänsä Neuvostoliiton vakoilusysteemeistä. Hän kertoi vasta, kun Valpon Turun toimiston päällikkönä toiminut Kastari toi Kertun keskustelukumppaniksi tämän isän vanhan ystävän Arvo "Poika" Tuomisen, joka oli ryhtynyt avustamaan poliisia. Tuominen onnistui vakuuttamaan Kerttu Nuortevan siitä, että stalinismi oli pettänyt kommunismin aatteen. Kerttu Nuortevan maailmankuva romahti, ja henkisesti murtuneena hän teki Kastarille täyden tunnustuksen.

Elokuvasta saa sellaisen käsityksen, että Kastari petkutti ja että tämän takia Kerttu Nuorteva joutui lokakuussa 1944 palaamaan Neuvostoliittoon, missä hänet tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankileirille. Rangaistuksensa kärsittyään hän opiskeli rakennusinsinööriksi ja työskenteli mm. vesivoimalaitosten parissa. Hän kuoli aivokalvontulehdukseen Kazakstanissa 1963.

Todellisuudessa Kerttu Nuorteva itse halusi palata Neuvostoliittoon. Hän teki tämän vaikean päätöksensä Katajanokan vankilassa syyskuussa 1944. Kerttu Nuortevan sellitoveri on vahvistanut, että kerttu Nuorteva oli täysin tietoinen Kastarin järjestämästä pakomahdollisuudesta. Kerttu Nuorteva halusi kuitenkin palata kotimaahansa, koska siellä olivat hänen poikansa ja äitinsä.

Donneria todenmukaisemmin Kerttu Nuortevan asiaa on käsitelty Matti Kassilan ja Pekka Lounelan kirjassa Kahden naisen sota (WSOY, 1985).

Suomessa kenttäoikeus tuomitsi Kerttu Nuortevan kuolemaan ja sotaylioikeus vahvisti tuomion. Hänen sukulaisensa, erityisesti isän serkku professori Paul Nyberg, saivat kuitenkin lykättyä kuolemantuomion täytäntöönpanoa, ja lopulta Kastari järjesti sen, että kuolemantuomio peruttiin. Armahduksen allekirjoitti pääministeri Antti Hackzell presidentin sijaisena elo-syyskuun vaihteessa.

kari.naskinen@gmail.com

Salpausselällä maailman parhaat ladut

Marraskuussa kirjoitin siitä, miten Suomen Urheilulehti oli tuominnut Lahden MM-kisahankkeen 2015. Lehden mukaan Salpausselän kisojen ”latuprofiilit ja koko stadionrakenne on toteutettu sitä aikaa varten, jolloin hiihdettiin pertsaa, normaalimatkoja ja ehdottomasti vain väliaikalähtöjä. Lahden stadion on isojen muutostöiden tarpeessa. Nykyisellään sitä on yhä vaikeampi tarjota edes maailmancupin isäntäpaikaksi, MM-kisoista puhumattakaan."

Tänään päättyvät Salpausselän kisat ovat osoittaneet, että nämä Urheilulehden väitteet ovat täyttä potaskaa. MM-kisojen hakukomitean jäsen, Suomen Hiihtoliiton TD-koordinaattori ja sääntökouluttaja Juha Kolu sanoikin 50-vuotishaastattelussaan (ESS 3.3.), että Lahti tulee vastakin olemaan MM-kisajärjestäjä, jos ei 2015, niin myöhemmin.

Toivottavasti Urheilulehden edustajakin on ollut nyt kisoja seuraamassa, näkemässä mm. kaksi viestikilpailua ja kaksi yhdistelmäkilpailua yhteislähdöillä. Lahdella on FIS:n sertifikaatit uusista homologoiduista reiteistä. Kun Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) homologointiasiantuntija Hermod Björkestoel viime vuonna kävi täällä, hän mainitsi, että Lahdessa on uudistuksen jälkeen maailmancup-paikkakuntien parhaat radat. Samat sanat kuultiin tänä viikonvaihteena FIS:n maastohiihdon johtajalta Jürg Capolilta.

Marraskuussa keskustelin latuasiasta Kolun kanssa. Hän on kiertänyt hiihdon teknisenä asiantuntijana melkein kaikki maailmancup-paikkakunnat ja sen perusteella uskalsi empimättä sanoa, että Lahden suorituspaikat ovat omaa luokkaansa. - ”Lähelle Lahtea pääsevät Holmenkollen, Oberstdorf ja varauksin Falun, mutta kaikki muut ovat aivan eri planeetalta. FIS suoritti pari vuotta sitten tv-katsojien keskuudessa kyselyn siitä, pitäisikö kilpailuja kierrättää enemmän vai pitäytyä nykyisissä paikoissa. Ylivoimainen enemmistö vastaajista korotti Lahden ja Holmenkollenin muiden yläpuolelle ja katsoi, että ainakin nämä perinteiset paikkakunnat pitää säilyttää jokavuotisessa ohjelmassa”, sanoi Kolu

FIS:n tekninen asiantuntija antaa jokaisesta kilpailusta kirjallisen arvion. FIS:n sääntövaliokunnan jäsenenä Kolulla on ollut mahdollisuus tutustua myös muiden paikkakuntien arviointeihin. Erityisen ilahduttavaa on ollut, että kaikkina vuosina vuoden 2001 MM-kilpailujen jälkeen Lahti on arvioitu erinomaiseksi kilpailun järjestäjäksi. - ”Useimmiten olemme olleet ykkössijalla”, sanoi Kolu.

Kisajärjestelyistä ei siis ole kiinni se, saako Lahti MM-kisat 2015. Tämä ratkaistaan ensi kesänä Turkissa, jossa pidetään FIS:n kokous, ja Kolukin on siellä paikalla. Sen sijaan Suomen hiihdon dopingongelman pysyminen edelleen otsikoissa haittaa Lahtea. FIS ei ehkä vielä ole valmis palaamaan rikospaikalle. Se ei halua, että Lahden dopingkisojen muisteleminen alkaisi taas maailman urheilulehdistössä ja muissakin tiedotusvälineissä.

kari.naskinen@gmail.com

Lakko on ihmisoikeus

Stora Enso on ilmoittanut, että sille aiheutuu ahtaajien lakosta 2,5 miljoonan euron tappio päivässä. Onneksi tuollaiset tappiot eivät kuitenkaan hetkauta Stora Ensoa. Viime vuonnakin se teki tappiota 880 miljoonaa euroa, mutta siitä huolimatta yhtiöllä oli varaa jakaa omistajilleen osinkoja 158 miljoonaa euroa!

Valtavia tappiota tehneistä yrityksistä jakoivat osinkoja myös Outokumpu, Rautaruukki, Sponda, Ahlström ja Citycon (omistaa mm. Kauppakeskus Trion). Kaikkiaan pörssiyhtiöt jakoivat osinkoja keskellä lamaa 13 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, vaikka yhtiöiden tulokset putosivat 42 prosenttia. Varaa palkkojen korottamiseen siis on.

Porvarien mielestä pääoma- ja yritysveroja pitäisi laskea, koska sillä tavalla jäisi enemmän rahaa investointeihin ja sitä kautta työllistämiseen. Miksi nämä yritykset eivät kuitenkaan investoi, vaan jakavat ilmaista rahaa omistajilleen, vaikka firmat tekevät tappiota?

Nyt sitten pääministerin johdolla koko poroporvaristo huutaa kurkku suorana, että AKT:n lakkoilu on väärin, se on niin väärin. Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä lakko-oikeuttakin olisi rajoitettava. Lakko-oikeus on kuitenkin sellainen ihmisoikeus, mikä on kovalla taistelulla saatu. AKT:n lakossa onkin kysymys yleensäkin työntekijöiden kannalta tärkeästä kamppailusta, jolla pyritään torjumaan työnantajien pyrkimykset murentaa työehtosopimusten sitovuutta, lisätä osa-aikatöiden osuutta ja laajentaa halpatyövoiman markkinoita.

Lahtelaisen Timo Rädyn (SDP) johtaman AKT:n työtaistelussa on kyse paitsi palkankorotuksista myös periaatteellisesti tärkeästä irtisanomisten korvaamisesta, joka rajoittaisi työnantajien pyrkimyksiä käyttää halpatyövoimaa. Tällä on merkitystä myös muiden alojen työntekijöiden kannalta.

Terää tekisi myös yleislakko, johon osallistuisivat kaikki duunarit vastalauseeksi yritysten älyttömille osingonjaoille ja yleensäkin tälle uusliberalistisille meiningille.

kari.naskinen@gmail.com

Puoluekokousaloitteet Lahdesta

Demarien 42. puoluekokous järjestetään 27.-29.5. Joensuussa. SDP:n osastot ja jäsenet tekivät kokoukselle kaikkiaan 343 aloitetta. Puoluejärjestöjen ja jäsenten aktiivisuus aloitteiden laadinnassa on ollut taas korkealla tasolla. Aloitteita puoluekokoukselle jätettiin nyt neljänneksi eniten sitten 1960-luvun lopun, josta saakka aloitteita on tilastoitu. Seuraavassa Lahdesta lähteneet aloitteet (sekä ne että puoluehallituksen päätösesitykset huomattavasti lyhennettyinä):

Lahden Läntinen sos.dem. yhdistys:
SDP:n ja sen eri toimijoiden on seuraavien eduskuntavaalien yhteydessä ja sen jälkeen ohjelmatyössään nostettava esille ja ajettava ympäristökeskusten palauttamista itsenäisiksi aluehallintoviranomaisiksi.
Puoluehallituksen päätösesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen ja katsoo, että SDP ottaa tavoitteekseen alueellisten ympäristöviranomaisten riippumattomuuden vahvistamisen. Lisäksi puoluekokous edellyttää, että ympäristöministeriö säilytetään itsenäisenä myös tulevissa hallintouudistuksissa.

Lahden Läntinen sos.dem. yhdistys:
Tavallinen kansalainen ei ymmärrä, mitä Valvira tekee. Sen sijaan ymmärrettiin, mitä terveydenhuollon oikeusturvakeskus teki. Kansa ymmärsi myös, mitä asioita lääkelaitos hoiti. Kuka sen sijaan ymmärtää, mikä on Fimea? Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY on yksi kummajainen. Aluehallintovirastokaan ei sano kansalaiselle mitään asioista, joita se hoitaa. Esitämme puoluekokoukselle, että SDP:n eduskuntaryhmä sekä luottamushenkilöt kunnissa ja kuntayhtymissä kiinnittävät laki- ja päätösesitysten käsittelyssä voimakkaasti huomiota varsinkin hallintoyksiköiden nimityksiin ja tehtäviin, jotta ne ovat selkeää ja kansan ymmärrettävää kieltä.
Puoluehallitus:
Aloitteessa kiinnitetään huomiota hallinnon asiakirjojen ja päätösten vaikeaselkoisuuteen ja vaaditaan nykyistä selkeämpää hallintokieltä. Puoluehallitus yhtyy aloitteeseen ja esittää puoluekokoukselle, että asiaan kiinnitetään laajasti huomiota ja edistetään selväsanaisuutta poliittisessa toiminnassa.

Lahden sos.dem. naisyhdistys:
Työttömyys uhkaa yhä useampaa ihmistä, joten on syytä nostaa esille vielä kerran työn jakamisen merkitys työttömyyden torjunnassa. Yhdistys esittää puoluekokoukselle, että SDP ja sen toimijat päätöksenteossa pitävät huolta siitä, että työn jakamista voitaisiin laajentaa tilapäisesti seuraavien 5 vuoden ajaksi. Tällä hetkellä voimassa olevat työnjaon mahdollisuudet taataan jatkossakin työntekijöille.
Puoluehallituksen lausunto:
SDP katsoo, että käytössä oleva lomautusmalli on pääosin toimiva keino irtisanomisten välttämiseksi, mutta näkee hyvänä uusien työn jakamismallien mahdollisuuksien, kuten ns. Kurzarbeit-mallin, käyttöönoton selvittämistä ja ryhtymistä selvityksen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin. Vuorotteluvapaan käyttöä tulee heikossa työllisyystilanteessa lisätä keventämällä määräaikaisesti sen ehtoja ja ottamalla käyttöön korotettu tuki silloin, kun vuorotteluvapaalle siirtyvän työntekijän tilalle palkataan kaksi nuorta työnhakijaa. Myös työttömien työllistymistä ja ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista tukeva osa-aikalisän uudistaminen on toteutettava välittömästi.

Lahden sos.dem. työväenyhdistys:
Yhä useamman työelämä koostuu pätkätöistä, jolloin varsinaisia vuosilomapäiviä ei välttämättä ehdi kertyä riittävästi tai niitä maksetaan lomien pitämisen sijaan rahana. Yhdistys esittää puoluekokoukselle, että SDP vaatii pätkätyöläisten lomapankin perustamista.
Puoluehallituksen lausunto:
Puoluekokous velvoittaa SDP:n eri toimijoiden ottavan epätyyppisissä työsuhteissa työskentelevien oikeusturvan ja sen kehittämisen tasaveroiseksi painopisteeksi vakituisista työsuhteista huolehtimisen rinnalle, sekä toimimaan sen eteen, että työelämässä heikossa asemassa olevilla on nykyistä vahvemmat oikeudet ja ennen kaikkea keinot toteuttaa noita oikeuksia. SDP ajaa vuokratyöntekijöille varallaolokorvauksen kaltaista takuupalkkaa sekä parempaa työsuhdeturvaa, tavoitteenaan taata vuokratyöntekijöille vakituinen työsuhde henkilöstöä vuokraavaan yritykseen. Pätkätyöläisten lomapankki on otettava käyttöön. Päämääränä on, että samankaltaisista työntekotilanteista ansaitsee samalla työmäärällä samat edut ja oikeudet riippumatta työnteon ja työsuhteen muodosta.

Lahden sos.dem. työväenyhdistys:
SDP:n puoluehallitus valmistelee vuoden 2012 puoluekokoukselle ja SDP:n piirijärjestöille esitettäväksi ja edelleen päätettäväksi SDP:n nykyisen piiriorganisaation korvaavan uuden toimintamallin. Tavoitteena tulee olla vahvoihin kaupunkiseutuihin ja ympäröiviin seutukuntiin rakentuva uusi alueellinen toimintaympäristö. Näille alueorganisaatioille tulee puoluetoiminnan kokonaisrahoituksesta varata riittävät toiminnalliset resurssit, henkilöstön, toiminnan ja vaalipiirin alueella toimitettavien vaalien organisoimiseksi. Samalla tulee selvittää, miten uuden ja tehokkaamman alueorganisaation rakentamiseksi voimme siirtää SDP:n ja sen sisarjärjestöjen resursseja alueorganisaatioihin, lähemmäksi äänestäjiä ja puolueen jäsenistöä. Tässä suunnittelussa tulee hyödyntää mm. puoluetoiminnan piirissä olevan henkilöstön vaihtuvuutta, ennakkoluulottomuutta ja etätyön tuomia mahdollisuuksia.
Puoluehallituksen päätösesitys:
Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen kehittää puolueen organisaatiota ja edellyttää, että puoluehallitus valmistelee puoluekokoukselle mallin SDP:n uudelleen organisoitumisesta. Tämän toimintamallin rakentamisen yhteydessä tarkastellaan myös resurssien kohdentumista.

Etelä-Lahden sosialidemokraatit:
Esitämme, että puoluekokous edellyttää, että SDP koko organisaatiolla pyrkii parantamaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämää; että SDP työskentelee siten, että nuorille laaditaan yhteiskuntatakuu, jossa kotikunnan tulee järjestää nuorelle koulutuspaikka ja koulutuksen jälkeinen työpaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen; että SDP työskentelee siten, että lapsiperheet ja yksinhuoltajaperheet pääsevät köyhyydestä itseään kunnioitettavien ihmisten elintasolle.
Puoluehallituksen päätösesitys:
Puoluekokous yhtyy vaatimuksiin parantaa lapsiperheiden hyvinvointia ja estää lasten ja nuorten syrjäytymiskehitys. Puoluekokous velvoittaa sosialidemokraattiset päättäjät toimimaan yli hallintosektoreiden siten, että lasten ja nuorten oikeudet hyvään elämään toteutuvat ja he voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä ja tuntea aitoa osallisuutta yhteiskunnassa. Puoluekokous ei hyväksy porvarihallituksen toimettomuutta nuorisotyöttömyyden edessä. Puoluekokous katsoo, että nuorten yhteiskuntatakuu on toteutettava ja sitä on edelleen kehitettävä yhä vaikuttavammaksi välineeksi kiinnittää nuoret osaksi yhteiskuntaa ja työelämää.

Etelä-Lahden sosialidemokraatit:
Puoluekokous päätöksillään vaikuttaa kuntien ja valtion päätöksentekoon siten, että ikääntyvien kansalaisten taloudellinen toimeentulo ja hyvinvointi turvataan lain suomin säädöksin ja kuntien päätösten kautta. Erityisesti on huomioitava palvelusetelin antama mahdollisuus käyttää järjestöjen ja säätiöiden palveluja kuntalaisten hyväksi huomioon ottaen kuntien lakisääteisen järjestämisvelvollisuuden ja valvonnan.
Puoluehallituksen päätösesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen vaikuttaa ikääntyvien kansalaisten toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Puoluekokous ei hyväksy voimassa olevaa palvelusetelilainsäädäntöä, vaan vaatii palvelusetelin arvon sitomista kunnalliseen asiakasmaksujärjestelmään terveyden tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassamme.

Etelä-Lahden sosialidemokraatit:
Selkeyttä ja ihmisläheisiä päätöksiä koulutuspolitiikkaan [laajan aloitteen otsikko].
Puoluehallituksen hylkäävä lausunto:
Aloitteessa käsitellään laajasti koulutusjarjestelmämme nykyisiä ongelmia sekä erilaisia tapoja näihin ongelmiin vastaamiseksi. Perusopetuksen osalta aloite kiinnittää huomiota opetusresurssien riittävyyteen ja maahanmuuttajien asemaan koulutuksessa. Toisen asteen koulutuksen osalta aloite korostaa mahdollisuutta suorittaa toisen asteen opintoja myös nykyisten oppilaitosrajojen yli. Korkeakoulutuksen osalta aloite korostaa korkeakoulun tiivistä suhdetta alueeseensa ja sen elinkeinoelämään. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon osalta aloite vaatii nykytilanteen parantamista. Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta pitää siinä esitettyjä näkökohtia tärkeinä ja viittaa visioasiakirjaan.

Salpausselän sos.dem. yhdistys: Eläkeindeksin tarkistusajankohta ja määritysperusteet tulee muuttaa ja pieniin eläkkeisiin tulee tehdä selvä tasokorotus tai poistaa verotus kokonaan.
Etelä-Lahden sosialidemokraatit: SDP hyvässä yhteistyössä palkansaajajärjestöjen kanssa ryhtyy lainsäädäntötoimiin 1) pienten työeläkkeitten tason nostamiseksi, 2) työeläkeindeksin parantamiseksi työeläkkeen ostovoiman vähentymisen estämiseksi.
Lahden sos.dem. työväenyhdistyksen jäsen Eino Pasanen: Jo viimein toteutetaan eläkkeiden korjaus. Meitä on noin 1 500 000. Havaitsematta ovat sosialidemokraattien korjausesitykset. Julkaistuissa gallupeissa näkyy luottamuspula.
Puoluehallitus vastaa näihin kolmeen aloitteeseen:
Nykyinen työeläkeindeksi on osa vuonna 2005 tehtyä työeläkeuudistusta, jolla pyrittiin varmistamaan kohtuullinen työeläketurva eri sukupolvien välille ja vahvistamaan työeläkejärjestelmän rahoitusta. Indeksiturvan muuttaminen yksittäisenä toimenpiteenä ilman yhteyttä muuhun sosiaaliturvaan ei ole perusteltua. Työeläketurvassa ja sen rahoituksessa on otettava huomioon myös sukupolvienvälinen oikeudenmukaisuus. Myös kansaneläkkeen riittävä taso on turvattava. Eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien tasoa on jatkuvasti seurattava. Tarkastelun tulee perustua kokonaisuuden seuraamiseen ja ottaa huomioon muut etuudet kuten asumistuki. Kokonaisuutena on turvattava kohtuullinen elämisen taso.

Eino Pasanen:
Valtion velat ovat olleet lisää kasvaneita. Koska me kansalaiset joudumme viime kädessä niistä vastaamaan, on meillä myös oikeus tietää niiden määrää. Tarvitsemme tiedon niiden määrästä ja sovituista maksuajoista. Näinhän me tiedämme vastaavista henkilökohtaisista lainoistakin. Olemme oikeutettuja tietämään valtion veloista samalla tavoin kuten tiedämme omat henkilökohtaiset vastuumme.
Puoluehallituksen lausunto:
Julkisen talouden tilannetta seurataan ja siitä raportoidaan valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin toimesta. Aloitteessa kiinnitetään huomioita valtion velkaantumiseen taantumassa. Sosialidemokraattien tavoitteena on kestävä julkinen talous, ja puolue on hallitusvastuussa toimiessaan onnistunut tasapainottamaan maan talouden edellisen laman jälkeen ja puolittamaan työttömyyden. Samaan aikaan kasvavien julkisten menojen ja kutistuvien verotulojen aikaan työllisyys heikkenee ja suomalaiset ikääntyvät. Tämä merkitsee sitä, että julkisen talouden tilanne heikkenee entistään. SDP on oppositiopolitiikassaan arvostellut hallituksen toimia: veroja on kevennetty hyväosaisia suosien samaan aikaan kun velkaantuminen on lisääntynyt. SDP on vaatinut, että elvytyspolitiikan keinojen tulisi olla kasvua ja työllisyyttä luovia investointeja eikä veron kevennyksiä, joiden työllistävä ja kasvua luova vaikutus on heikompi.

Eino Pasanen:
Kansalaisten verojenmaksua tulee oikeudenmukaistaa, samoin muita osallemme lankeavia maksuja. Pelkillä tulojen korottamisilla ei voi toteuttaa esittämääni oikaisua. Siksi tulee asiaa korjata erilaisista maksuvelvollisuuksistamme. Liian kauan ovat varakkaimmat kansalaiset saaneet nauttia eduistaan. Valtion velka on vain kasvanut. Pasanen esittää, että puoluekokous tekee aidon sosialidemokraattisen linjauksen mukaisen päätöksen. Kansalaisten verojenmaksua tulee oikeudenmukaistaa, samoin muita osallemme lankeavia maksuja.
Puoluehallitus:
Puolueen veroryhmä on linjannut, että verotuksen progressiota on lisättävä nykyisestä. Maksettavien verojen on määräydyttävä nykyistä voimakkaammin veronmaksukyvyn mukaan. Tavoite voidaan saavuttaa esim. kiristämällä pääomatulojen ja omaisuuksien verotusta. Lähitulevaisuudessa merkittäviä veronalennuksia vaikeuttaa julkisen talouden heikko rahoitusasema. Näin ollen verotuksen euromääräisten rajojen lukkoonlyöminen ei ole nykyisessä taloustilanteessa mahdollista. On kuitenkin selvitettävä, voitaisiinko verotettavan tulon alarajaa nostaa nykyisestä. Esimerkiksi kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen alarajojen yhtenäistämistä voitaisiin selvittää. Maksettavien verojen on nykyistä vahvemmin perustuttava veronmaksukykyyn, mikä edellyttää progressiivisten elementtien lisäämistä. Verotettavan tulon alarajaa on nostettava kunnallisverotuksessa.

Eino Pasanen:
Toivon, että Suomi tekee ehdotuksen Salla-Kuusamo-kolmion vuokraamisesta, ostamisesta tai palauttamisesta. Uskon Venäjän tulevan ymmärtämään palautuksesta olevan hyötyä myös palauttajalle.
Puoluehallituksen päätösesitys:
Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.

Eino Pasanen:
Ulkolaiset ostajatahot ovat saaneet esteettömästi ostaa ja hankkia Suomessa haltuunsa kiinteistö- ja maaomaisuutta. Suomalaisilla ei ole mahdollisuutta vastaavaan hankintaan esim. itärajan takaa. Esitän, että puoluekokouksessa päätetään ryhdyttävän pikaisesti valtiovallan taholta neuvotteluihin tämän oikeudettoman epäkohdan korjaamiseksi.
Puoluehallitus:
Suomen ja Venäjän oikeusministeriöt ovat tehneet yhteistyötä kiinteistöjä koskevissa asioissa vuodesta 2005 alkaen. Venäjän maalain mukaan ulkomaiden kansalaiset eivät voi omistaa kiinteistöjä raja-alueilla eivätkä muilla Venäjän lainsäädännössä erikseen määrätyillä alueilla. Sekä yksityishenkilöiden että liike-elämän kanssakäyminen kehittyy erittäin nopeasti Suomen ja Venäjän välillä. Puoluekokous toteaa, että asiaa tulee selvittää edelleen yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa.

Eino Pasanen:
Puoluekokous tekee ehdottoman kielteisen päätöksen kaikille terveydenhoidon ja vanhustenhoidon yksityistämisille. Esimerkiksi EK:n esittämä palvelusetelikin on nykyisessä hallitussopimuksessa tarkoitettu pikkusormen antamiseksi houkuttimena pahalle. Näissä asioissa sosialidemokraattien on ryhdistäydyttävä aatteellisesti ja pysyväisesti!
Puoluehallitus:
SDP:n tavoitteena on julkinen terveydenhuolto, joka on kattavaa ja laadukasta, mutta voi käyttää hyödykseen yksityisen ja kolmannen sektorin palveluja palvelujen riittävyyden turvaamiseksi. Oleellista on, että yksityisten palvelujen käyttö perustuu julkisen terveydenhuollon omien asiantuntijoiden päätöksiin ja ohjaukseen. Puoluekokous ei pidä mahdollisena eikä järkevänä ehdottoman kielteistä kantaa yksityisten palvelujen hyödyntämiselle julkisen terveydenhuollon ja vanhustenhoidon täydentäjinä ja hylkää aloitteen.

Eino Pasanen:
Puoluekokous tekee kantaa ottavan selvitysesityksen suomalaiselle tiedemiesyhteisölle. Meidän ei ole terveellistä olla jatkuvasti epätodellisuuteen kuuluvien väitteiden valossa. Mielestäni oli varsin koominen tilaisuus maailman johtajilla Tanskassa. Asioiden käsittely siellä perustui tiedettyihin ja tietämättömiin vääristeltyihin seikkoihin.
Puoluehallituksen päätösesitys:
Puoluekokous osoittaa tukensa IPCC:n pitkään tekemälle työlle ja keräämälle arvokkaalle tiedolle ilmastonmuutokseen liittyen. Jotta ihmiskunta saa mahdollisimman oikeaa tietoa ilmastonmuutoksen syistä ja mahdollisista seurauksista, on IPCC:n aina kyettävä vastaamaan myös niihin kysymyksiin, jotka haastavat kullakin hetkellä vallalla olevia käsityksiä ilmastonmuutoksen problematiikan monista yksityiskohdista.

Salpausselän sos.dem. yhdistyksen jäsen Pertti Heino:
Monet eläkeläiset, yhdenhuoltajan, yhteishuoltajienperheet ovat köyhyysloukussa sekä jatkuvasti ihmisiä ajautuu ahdistavaan köyhyyteen lisää. Hyvinvointiyhteiskunnan tulee huolehtia riittävästi kaikissa tilanteissa heikommista köyhistä ja syrjäytyneistä muista väliinputoajista. On erittäin tärkeätä, että nämä ryhmät otetaan nykyistä paremmin huomioon kaikilla sektoreilla kehitettäessä yhteiskunnan palveluja ja tulonsiirtoja.
Puoluehallituksen päätösesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteen vaatimukseen hyvinvointierojen tasaamisesta ja köyhyyden ja syrjäytymisen määrätietoisesta ehkäisemisestä. Puoluekokous toteaa, että niiden tulee olla läpikäyvinä teemoina maan seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa ja kaikilla harjoitettavan politiikan osa-alueilla.

Pertti Heino:
Valtiovallan ja kuntien tulee hyvin valmistautua EU:n palvelusopimukseen ja uuden henkilöliikennelain aiheuttamiin muutoksiin sekä haasteisiin. Luontoa et voi ohittaa!
Puoluehallituksen päätösesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen lisätä joukkoliikenteen tukea. Perusväylänpitoon raideyhteyksien tukemiseksi tarvitaan lisärahoitusta. Lisäksi henkilö- ja joukkoliikennelakien toimimista on jatkuvasti arvioitava siltä kannalta, kasvaako joukkoliikenteen liikennematkaosuus riittävästi ja ovatko palvelut riittävän kattavasti turvatut. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lipputukijärjestelmän tehoon joukkoliikenteen liikennemuoto-osuuden kasvattamisessa suurilla kaupunkiseuduilla. Toimiva yhdyskuntarakenne on asumisen, toimitilasijoittelun ja liikenteen järjestämisen kokonaisuus. Puoluekokous edellyttää, että nykyistä tiiviimpää ja ilmastoystävällisempää yhdyskuntarakennetta edistetään kaikilla päätöksentekotasoilla ja kiinnitetään erityistä huomiota tehokkaiden joukkoliikenneyhteyksien järjestämiseen työssäkäyntialueilla.

Pertti Heino:
Tarvitsemme useimpiin kaupunkeihin, suurkuntakeskuksiin enemmän harvinaiskielten keskuksia.
Puoluehallituksen päätösesitys:
Puoluekokous yhtyy ajatukseen, että kielten osaaminen on etu kansainvälistyvässä maailmassa. Harvinaisia opetuskieliä voidaan käyttää myös välineenä vähemmän suosittujen koulujen houkuttelevuuden parantamisessa. Korkeakouluja on kannustettava kansainvälistymiseen. Maahanmuuttajien kielen opetukseen on panostettava. Samalla on selvitettävä mahdollisuudet joustaa kielitaitovaatimuksissa.

kari.naskinen@gmail.com

Yleisradio halutaan lakkauttaa

Oy Yleisradio Ab:n ylin johto on nyt tiukasti Kokoomuksen käsissä: viestintäministeri Suvi Linden, hallintoneuvoston puheenjohtaja Kari Neilimo, hallituksen puheenjohtaja Kimmo Sasi ja 1.5. alkaen toimitusjohtaja Iran-Late Kivinen. Ensimmäisen signaalin edessä olevista muutoksista antoi Sasi, joka sanoi, että olympiakisojen ja muiden isojen urheilutapahtumien televisiolähetykset voisi siirtää pois Ylen kanavilta.

Kysymys on isosta ideologisesta muutoksesta, jollaista Kokoomus nyt hakee. Se haluaa kokonaan eroon kansalaisten rahoilla ylläpidettävästä yhtiöstä, koska tällöin avautuisi lisää hienoja rahantekomahdollisuuksia yksityisille tv-yhtiöille. Lahden Radionkin toiminta loppuisi; mitä virkaa sillä on rahaa viemässä, koska Lahdessa toimii jo sen kanssa päällekkäinen mainosradio Voima.

Jos Kokoomus säilyy valtapuolueena vielä parikin vaalikautta, ovat Ylen päivät luetut. Sen jälkeen katsotaan kaikkia tv-ohjelmia 10 minuutin pätkissä mainosten välissä. Tänä vuonna mainoskatkojen välejä jo lyhennettiin niin, että tunnin ohjelmassa on nyt kolme katkoa entisten kahden sijasta. Puolen tunnin ohjelma kaupallisella kanavalla pätkitään kolmeen 7-8 minuutin jaksoon.

ESS:n urheilutoimittaja Juha Hölttä kirjoitti eilisessä lehdessä kokemuksiaan Vancouverista, jossa oli hotellihuoneessa ehtinyt katsoa telkkariakin: "Mainoskatkot kestävät lähes yhtä kauan kuin niiden välissä esitettävät ohjelmapätkät. Kahden tunnin elokuva vaatii neljän tunnin ohjelma-ajan. Siksi ne esitetään ns. sarjoina. Forest Gumpin esittäminen vei viikon."

Tämä on porvarien tavoite Suomessakin. Kokoomuksen perseennuolentapolitiikan tavoite on sekin, että Suvi Linden on ilmoittanut haluavansa pienentää vuotuista tv-lupamaksua, josta kohta tullaan käyttämään nimitystä mediamaksu. Tästähän kansa tykkää, mutta varsinaisesti kysymys on vain siitä, että Yleisradion toimintaedellytyksiä tälläkin tavalla heikennetään - ja kun alkaa näyttää huonolta, on helppo sanoa, että lopetetaan koko roska, kun se on niin vaikeetakin.

Kokoomuksen halusta siirtää urheilulähetykset kaupallisille kanaville vielä sen verran, että osa niistä siirtyisi tietenkin niille erikoiskanaville, joiden näkyvyys on maksukorttien takana. Kun vielä olympiakisat sekä eri lajien MM- ja EM-kisat ripoteltaisiin eri maksukanaville, tulisi kisojen katsominen paljon kalliimmaksi kuin mitä on nyt nykyinen tv-lupamaksu.

kari.naskinen@gmail.com