torstai 10. syyskuuta 2026

Diesel, kaasuöljy, nafta, löpö


Nykyinen ”dieselvero” perustuu ajoneuvoverolakiin, jossa sen lainopillinen nimi on käyttövoimavero. Se
määrätään kaikille niille ajoneuvoille, joiden käyttövoimana on muu kuin moottoribensiini. Nyt hintatilanne on jo pitkään ollut sellainen, että diesel on ollut kalliimpaa kuin bensa. Ainakin Suomessa muutos tapahtui 2018. Dieselin valmistevero on matalampi kuin bensiinin, mutta maailmanmarkkinahinnat ovat kääntäneet tilanteen toisinpäin.

Kaikki muistamme hyvin kuinka diesel oli aikaisemmin selvästi edullisempaa kuin bensa, ”pumppuhinta” hyvinkin 20-30 senttiä litralta halvempi. Käyttövoimavero jonkin verran tasoitti tilannetta, mutta paljon ajavat joka tapauksessa hyötyivät dieselinkäytöstä. Nyt on päinvastoin, mutta esimerkiksi veropolitiikkaa ei ilmeisesti pyritä muuttamaan, koska se on aina iso prosessi, ja tilanne saattaa kohta taas olla toinen.

Yksi lähtökohta dieselin ja bensan hintaerolle
oli aikaisemmin, että diesel oli edullisempaa jalostaa. Raakaöljyn tislauksessa diesel tulee ulos valmiimpana kuin bensiini, joka vaatii lisäprosessointia (katalyyttistä krakkausta, reformointia, isomeroimista jne. oktaaniluvun nostamiseksi). Tämä perusasetelma muuttui, kun ympäristösyistä otettiin käyttöön tiukat rikkirajat, ja rikin poistaminen dieselistä vaatii kallista toimenpidettä. Tällä vetyä hyödyntävällä ULSD-prosessilla (Ultra-Low Sulfur Diesel) polttoaineen rikkipitoisuus pudotetaan minimaalisen alhaiselle tasolle. Bensiinistä rikinpoisto on helpompaa.

ULSD:stä johtuen
42 gallonan (159 litraa) raakaöljytynnyristä saadaan dieselöljyä enää 11-12 gallonaa, mutta bensiiniä 19–20 gallonaa. Tämä on oleellinen syy siihen, että diesel ei enää ole halvempaa kuin bensa.

Suomessa myydään d
ieseliä nykyisin runsaat 2000 miljoonaa tonnia vuodessa ja bensiiniä noin 1200 miljoonaa tonnia. Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä myyntimäärät kulkivat jokseenkin rinnakkain, mutta nyt sähköautojen voimakas lisääntyminen on vähentänyt bensanmyyntiä. Dieselin kohdalla muutos on ollut pienempi, kun raskas liikenne on yhä pääosin dieselkäyttöistä.

Olen aina ajanut bensa-autolla, mutta entisenä auto- ja liikennetoimittajana tutustuin tietenkin perusteellisesti myös dieselhenkilöautoihin. Kyllähän ne ennen rohisivat ja olivat ääneltään enemmän työkoneenoloisia, ja tämän takia naftamoottoreita sanottiinkin nakuiksi. Enää ei ole näin, eikä maallikko taksin takapenkillä huomaa bensa- ja dieselautojen eroa.

Epämiellyttävin dieselkokemuksistani oli kuitenkin se, että tankkaamisessa kädet likaantuivat, koska mittarista tulevan letkun pistoolipää oli aina öljyinen.

Yksi erikoistilanne dieselautoissa liittyy siihen, että niiden tankkiin voidaan panna myös veroluokaltaan halvempaa ”löpöä” eli kevyttä polttoöljyä, mistä kuitenkin tulee sakot, jos käry käy. Nimitys tulee vanhasta LÖ-PÖ-merkinnästä (lämmitysöljy-polttoöljy). Sitä käytetään sallitusti esimerkiksi työkoneissa ja kiinteistöjen lämmityksessä.

Sitten on vielä petroli, joka myös on raakaöljystä tislattu, polttoöljyä kevyempi neste. Sitä käytetään lämmitykseen, grillin sytytysnesteenä ja lentokoneen suihkumoottoripolttoaineena (kerosiini).

Petrolista minullakin on harvinaista kokemusta. Kun Uudenkaupungin tehtaalla valmistettiin 80-luvulla petrolilla käyneitä Talbot Horizoneja, osallistuin Talbotin ”tehdasjoukkueessa” Jyväskylän taloudellisuusajoon. Saab-Valmet oli saanut valtiolta erikoisluvan tehdä kiellettyä polttoainetta käyttäviä autoja, joten yhden sellaisen sain Jyväskylään ajettavaksi. Kartanlukijani Ilkka Valtasaaren kanssa saimme komeat palkinnot. Isoa menestystä Talbot Horizon Petroista ei kuitenkaan tullut, sillä niiden moottoreiden kestävyys sai huonon maineen, eikä autoja tehtykään kuin 2385 kappaletta.

kari.naskinen@gmail.com