Saksa pyysi Lapin polttamista anteeksi, mutta ei maksanut penniäkään

Ikkunanpesun yhteydessä piti isolla kirjoituspöydällä olevat paperikasat nostaa lattialle. Samalla osui silmiin lehtileike vuodelta 2002, siinä kerrottiin, että Lapin maaherra Hannele Pokka oli ottanut esille saksalaisten Lapin sodassa aiheuttamien tuhojen korvausasian. Sotakorvauksia ei ole saatu, vaikka Natsi-Saksan joukot tuhosivat 1944-45 yli 2/3 alueen rakennuskannasta, kymmeniä tuhansia koteja, kouluja ja kirkkoja sekä 730 maantie- ja rautatiesiltaa, 50 lossia ym. ym. Kostoksi saksalaiset paetessaan levittivät Lappiin vielä 130 000 maamiinaa, 600 000 kranaattia ja 4000 lentopommia. Aineelliset vahingot Suomelle olivat suunnattomat, minkä lisäksi sodan päätyttyä räjähteet tappoivat yli 200 siviiliä, joista 60 oli lapsia. Miinanraivaajia kuoli 70 ja loukkaantuu 140.

Sotakorvausneuvotteluja ei käyty, mutta myöhemmin suomalaiset poliitikot ovat vaatineet Saksalta korvauksia. Virallinen korvauslinja kuitenkin oli, että penniäkään ei tule. Saksan liittopresidentti Johannes Rau vain esitti pahoittelunsa Lapin tuhoista vieraillessaan Suomessa 2001. Ilmeisesti ajateltiin, että koska molemmat maat olivat sodassa samalla puolella ja hävisivät, niin ei tässä enää mitään keskinäisiä korvauksia ruveta makselemaan. Nuolkoot haavansa molemmat.

Vielä syksyllä 1971 Ahti Karjalaisen hallitus esitteli ulkopoliittisen aloitteen, jolla pyrittiin normalisoimaan suhteet sekä Länsi- että Itä-Saksaan. Tavoitteena oli turvata Suomen puolueettomuusasema ja edistää Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia (Etyk). Yksi osa tätä esiteltyä Saksan-pakettia oli Saksan aiheuttamien tuhojen selvittäminen ja korvaaminen. Ulkoministeri tuolloin oli Väinö Leskinen. Aloite oli Suomen ulkopolitiikan kannalta rohkea ja riskialtis, sillä se haastoi suurvaltojen etupiiripolitiikan. Vaatimukset herättivät vastustusta niin Moskovassa kuin molemmissa Saksoissakin, mutta tasoittivat lopulta tietä suhteiden normalisoinnille ja Etykin toteutumiselle 1975. Sotakorvauksista puhumisesta ei kuitenkin tullut mitään.

Sen sijaan Kreikka sai 1960-luvulla Länsi-Saksalta 115 miljoonaa Saksan markkaa (60 milj. dollaria) korvauksina siitä, että Natsi-Saksa miehitti Kreikkaa verisesti 1941-45. Pariisin rauhansopimuksen ansiosta Kreikka sai korvauksia myös liittoutuneiden kautta 25 milj. dollaria.

Saksalaisten ja italialaisten ryöstöpolitiikka oli aiheuttanut Kreikassa nälänhädän vuosina, johon kuoli ainakin 200 000 ihmistä. Natsit syyllistyivät moniin sotarikoksiin kostona vastarinnasta ja Kreikan juutalaisyhteisö tuhottiin lähes täysin. Esimerkiksi Thessalonikista kuljetettiin 50 000 juutalaisista keskitysleireille, erityisesti Auschwitziin.

Kreikan mielestä sotakorvaukset jäivät pieniksi, ja kiista asiasta jatkuu edelleen Saksan kanssa. Suomi on tyytynyt nollaan. Milloinkahan alkavat korvausneuvottelut Ukrainan kanssa lennokkien aiheuttamista vaaroista ja mahdollisista tuhoista? Meillä ainakin ikkunat ovat nyt puhtaat, niin näkee hyvin, jos niitä lentopommeja lähestyy.

kari.naskinen@gmail.com