maanantai 30. tammikuuta 2023

Neljä estettä Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvotteluille

Lännen sekopää Donald Trump sanoi, että jos hänet valittaisiin presidentiksi, hän pystyisi lopettamaan Ukrainan sodan 24 tunnissa. Enemmän luottaisin kuitenkin toiseen amerikkalaiseen Tom Cruiseen, joka kykeni tuhoamaan turvallisesti terroristien jo lentoradalle lähettämän ydinpommiohjuksen elokuvassa Vaarallinen tehtävä IV – Ghost Protocol (2011).


Helppo tehtävä sodan lopettaminen ei kuitenkaan ole. Amerikkalaisen Rand-ajatushautomon tuoreessa raportissa
ennakoidaan sodan jatkuvan ehkä pitkäänkin. Lännen aseavusta ei ole apua, jos se jatkuu epämääräisenä, koska se tavallaan ylläpitää kummankin osapuolen optimismia: Ukraina uskoo aseavun edelleen kasvavan ja auttavan sen saavuttamaan tavoitteensa, kun taas Venäjä olettaa lännen aseavun ennen pitkää heikkenevän, mikä kääntäisi sodankäynnin Venäjän eduksi.

RAND Corporation on tutkimuslaitos ja ajatushautomo, joka perustettiin 1948 tuottamaan analyysejä USA:n asevoimille. Alkurahoituksena se sai miljoona dollaria Fordin säätiöltä. Viime viikolla imestyneessä raportissaan Rand lähestyy sotaa siitä näkökulmasta, mikä on sen lopettamisen merkitys nimenomaan Yhdysvalloille - ”miten vaihtoehtoiset liikeradat vaikuttaisivat Yhdysvaltojen etuihin”.

”Haitat pitkittyvästä sodasta ovat USA:lle suuremmat kuin hyödyt”, sanotaan heti raportin alussa. ”Vaikka Washington ei voi itse määrittää sodan kestoa, se voi ryhtyä toimenpiteisiin, jotka edistävät konfliktin lopullista neuvotteluratkaisua. Sodan lopettamista koskevan kirjallisuuden pohjalta tunnistetaan tärkeimmät esteet Venäjän ja Ukrainan neuvotteluille, ja näitä esteitä ovat:

1. Ukrainan tulevan tuen suunnitelmien selvittäminen.
2. Ukrainan turvallisuuteen sitoutuminen.
3. Ukrainan puolueettomuutta koskevien takeiden antaminen.
4. Ehtojen asettaminen Venäjän pakotteiden lieventämiselle.

USA:n mahdollisuus ottaa askeleita kohti rauhanneuvotteluja olisi, että Ukrainalle luvata vakaa aseapu ja kunnon tukipaketti, jotka kuitenkin kytketään Ukrainan halukkuuteen osallistua ja toteuttaa rauhanprosessi.Tämä yllyttäisi myös Venäjää mukaaan rauhanprosessiin. Vaikeana kysymyksenä nähdään turvallisuustakuiden muotoilu sellaiseksi, että molemmat osapuolet ne hyväksyisivät. Esimerkkinä tällaisesta raportissa mainitaan Istanbulissa viime maaliskuussa luotuja rauhanehtoja, joissa Ukraina jäisi Naton ulkopuolelle, mutta sille taattaisiin eriasteisia turvallisuussitoumuksia USA:n ja sen liittolaisten taholta.

Pakotteista Venäjälle Randin raportti sanoo, että ne ovat jo aiheuttanut niin suurta vahinkoa Venäjälle, että sodan jatkaminen ei ole tarpeellista. Sen sijaan joistakin pakotteista luopumista, voisi nyt käyttää rauhanprosessin edistämiseen.

Jos rauhaa ei saada aikaan, varoittaa Rand myös ydinsodan kasvavasta riskistä sodan pitkittyessä. Oletus on, että tuollaisessa tapauksessa Venäjä aloittaisi ydinaseiden käytön, jolloin sota muuttuisi Venäjän ja Naton väliseksi. Sodan pitkitymiseen kiinnitetään muutenkin paljon huomiota tässä 30-sivuisessa raportissa. Yksi pelko on, että Venäjän sotaponnistelut tuottavat tulosta ja muuttavat tilanteen Ukrainassa kestämättömäksi.

Euroopan ja USA:n varastot joidenkin aseryhmien osalta ovat 
jo vähissä,
joten on syytä epäillä, johtaako pidempi sota
lisähyötyihin
Ukrainallemahdollisia ovat myös lisätappiot.
USA:lle ja Euroopalle kustannukset Ukrainan valtion
pitämiseksi taloudellisesti
vakavaraisena moninkertaistuvat
ajan myötä, koska
sota estää investointeja ja tuotantoa.
Sodan aiheuttamat maailmanlaajuiset taloudelliset häiriöt
mahdollisesti lisääntyvät niin kauan kuin konflikti on
käynnissä”,
sanotaan Randin raportissa.

Sodan puhkeaminen aiheutti voimakkaan
nousun energian
hintoihin, mikä on puolestaan
vaikuttanut inflaatioon ja
talouskasvun hidastumi
seen maailmanlaajuisesti. Rand
ennustaa, että energian kallistuminen johtaa jopa
150 000 ihmisen kuolemaan Euroopassa kylmän talven
takia 2022-23.

kari.naskinen@gmail.com