lauantai 24. syyskuuta 2022

Tulo- ja varallisuuserot ovat aliarvioituja


Mielisairauksien määrä, eliniänodote, lukutaidottomuus, väkivalta, ne kaikki kytkeytyvät yhteiskunnan epätasa-arvoisuuteen, eivät niinkään sen vaurauteen. Mitä suuremmat tuloerot, sitä huonommin kansalaiset voivat - niin köyhät kuin rikkaatkin. Nottinghamin yliopiston sosiaaliepidemiologian entinen professori Richard G. Wilkinson luennoi Kalevi Sorsa -säätiön tilaisuudessa Musiikkitalossa ja sanoi, että eriarvoisuus on merkittävä este myös pyrittäessä kohti ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa.

Yhdessä Yorkin yliopiston epidemiologian professorin Kate Pickettin kanssa Wilkinson kirjoitti kirjan Tasa-arvo ja hyvinvointi, jonka Helsingin Sanomat julkaisi suomeksi 2011. Siinä pienempien tuloerojen hyötyjä luetellaan lisää: vähemmän terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvia ongelmia kuten teiniraskauksia, liikalihavuutta sekä päihde- ja huumeongelmia.

Professorit kirjoittavat myös stressiteoriasta, jonka mukaan tulot kertovat myös ihmisten asemasta yhteiskunnassa. Hyvätuloisten korkeampi sosiaalinen asema on tilastollisesti yhteydessä terveyden ja eliniänodotteen kanssa. Huono asema yhteisössä stressaa ja heikentää terveyttä, alentaa vastustuskykyä ja johtaa terveyden kannalta huonoihin selviytymiskeinoihin, kuten päihteidenkäyttöön, ylensyömiseen ja väkivaltaan.

Suomi on kansainvälisissä vertailuissa pienten tuloerojen maa. Helsingin Sanomien tiedesivulla oli äsken juttu tutkimuksesta lasten ja nuorten sosiaalisen median käytöstä, mukana Suomikin. Maakohtaisia tuloksia jutussa ei ollut, mutta ilmiöt lienevät aika samanlaisia kaikkialla: ”Tutkijoiden mukaan näkyvät taloudelliset erot luokkatovereiden kesken voivat johtaa ahdistukseen ja heikentää itsetuntoa, jos lapsi kokee, ettei pärjää vertailussa. Lapsi saattaa paeta someen hakeakseen lievitystä heikoksi koettuun omaan asemaansa.” (HS 13.9.2022)

Entä sitten? Facebook, Instagram, Snapchat, Tiktok, Whatsapp ja mitä kaikkia niitä onkaan. Vertailua niidenkin kautta tapahtuu, joten statusahdistus voi vain kasvaa.


Nyt kun energian hinta nousee, tasa-arvoisuus saa lisää kolhuja. Runsaan viikon kuluttua Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee liikenneköyhyyttä käsittelevän raportin, jonka on tehnyt Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtaja, professori Heikki Liimatainen. Liikenneköyhyys on sitä, että ihmisen hyvinvoinnille välttämättömät liikkumisen tarpeet eivät täyty kohtuullisella vaivalla, kohtuullisessa ajassa eikä kohtuullisin kustannuksin. Liimatainen tarjoaa konkreettisia politiikkatoimenpiteitä, joilla liikenneköyhyyttä voitaisiin ehkäistä. Liikenneköyhyys liittyy usein palveluiden etäisyyteen ja joukkoliikenteen saavutettavuuteen. Poliittisten päättäjien pitäisi vähentää liikenneköyhyyttä palveluverkkoa laajentamalla sekä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää määrätietoisesti kehittämällä. Tällaiset toimenpiteet vähentäisivät samalla liikenteen päästöjä.

YHTEENVETO ERI-
ARVOISUUDEN TILASTA

Vuonna 2020 Kalevi Sorsa säätiö julkaisi monen tutkijan kirjoituksia eriarvoisuuden tilasta Suomessa. Joitakin johtopäätöksiä niistä:

- Tilastolähteisiin perustuvat tiedot tulo- ja varallisuuseroista ovat aliarvioita todellisuudesta.
- Tutkimukset osoittav
at, että tuloerojen kasvu tai suuret tuloerot eivät edistä talouskasvua, pikemminkin haittaavat sitä. Tämän ovat todenneet myös IMF ja OECD.
- Tulo- ja varallisuuserojen kaventamisen näkökulmasta olisi perusteltua luopua eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta ja muuttaa verojärjestelmä kauttaaltaan progressiiviseksi.
- Korkea-asteen koulutuksen laajentaminen aloituspaikkoja lisäämällä vähentää eriarvoisuuden periytymistä.

kari.naskinen@gmail.com