Ostin netin kautta teatteriliput. Heti ne tulostettuani huomasin, että menivät väärälle päivälle, pitää vaihtaa. Vaihto ei kuitenkaan onnistunut tietokoneella, vaan piti soittaa Lippupistepalveluun. Aikani puheillepääsyä jonotettuani sain liput vaihdetuiksi. Nyt tuli puhelinlasku, josta näkyi, että tuo yksi lipunvaihtopuhelu tuli maksamaan yli kymmenen euroa.
Ovat
keksineet tuottavan liiketoimintamallin. Se menee karkeasti
havainnollistettuna näin: puhelinpalvelussa olevista kahdesta
ihmisestä pannaan toinen pois, jolloin säästyvät yhden
työntekijän palkkakulut; lisäksi sille jäljelle jätetylle
työntekijälle tulee sen verran enemmän soittoruuhkaa, että
jonotusmaksuista kertyy valtavasti lisää tuloja, tyhjästä.
Tämä
on sitä digitalisaation siunauksellisuutta, josta paljon puhutaan.
Ilmaisen Kela-taksinkin saa, kun maksaa tilauspuhelun,
pankkiautomaatista ei enää saa kaikkia tietoja maksutta, vaikka
meidät pankeista on häädetty niitä käyttämään, lentolipun
tilaamisesta peritään useita kymppejä jne.
Kaikesta
nyhdetään ja vedetään välistä. Äsken huomasin, että
ravintolassa laskua kortilla maksettaessa maksupäätteeseen tuli
teksti ns. tipistä. Se on kylläkin vapaaehtoinen, mutta moni
varmaan ajattelee, että on kai noloa jättää tippi antamatta.
Ennen jätin pöydälle tipin tarjoilijalle, mutta nyt tämän
palkanlisän maksaminen vaikuttaa käskyltä. Etelämpänä
Euroopassa tällainen tarjoilijalle annettava lisä kuuluu paremmin
asiaan, koska siellä he työskentelevät kurjilla kiinteillä
palkoilla.
Ennen kun ravintolan ovella oli vielä
portsari, hänelle annettiin seteli lähdettäessä. Se ei
varsinaisesti ollut tarkoitettu palkanlisäksi, vaan
kohteliaisuudeksi, joka takasi paremmin sisäänpääsyn vaikka
jononkin ohi taas seuraavalla kerralla.
Digitalisaatio
lisääntyy koko ajan. Itsepalvelukassoja on tullut jo Lidlinkin
myymälöihin, ja kirjastoissa toivotaan lainaajien hoitavan itse
lainausoperaationsa digilaitteiden kanssa. Kun en niitä käytä,
olen muutaman kerran sanonut kirjastovirkailijalle, että teidän
työllisyydestänne minä tässä vain huolehdin. Ennusteiden
mukaan digitalisointi ja robotiikka korvaavat vuoteen 2030 mennessä
yli 20 miljoonaa työpaikkaa
maailmanlaajuisesti.
Sanotaan,
että digitalisaatio parantaa
tuottavuutta, pienentää kustannuksia ja
lisää tehokkuutta. Yritysten
kannalta näin on, mutta meidän asiakkaiden kannalta asia on
toisenlainen. Eikä kaikilla
edes ole älypuhelinta, jota näihin digipalveluihin
tarvitaan.
Älypuhelin on jo terveyshaittakin. Lapsilla on
havaittu silmäongelmia, koska katse on aamusta iltaan kännykässä.
Lasten silmät menevät ikään kuin jumiin, koska katsotaan
jatkuvasti muutaman kymmenen sentin päässä olevaan kännykän
näyttöruutuun. Tilannetta on korjattava keinotekoisesti
kaksiteholaseilla.
Digitalisaatio
on
tuonut mukanaan
myös uudenlaisen rikollisuuden. Tietovarkaudet
on lisääntynyt, kun
ihmisten henkilökohtaiset tiedot ovat siirtyneet
internettiin. Nettihuijaukset
ovat jokapäiväisiä. Eikä
koskaan tiedä, milloin yhteiskunnan ydintoimintoja menee pimeäksi,
kun hieno tekniikka pettää.
Eipä silti, kyllä
digitalisaatiosta paljon hyötyäkin on. Kun Helsingin ulkopuolella
ei enää ole kunnollisia kirja- eikä levykauppoja eikä Anttilan
dvd-hyllyjä, teen minäkin ne hankinnat
verkkokaupoista.
kari.naskinen@gmail.com
