torstai 9. joulukuuta 2021

Suomi kenraalien käsissä

Suomen hävittäjähankinta on aivan käsillä. Taas toistuu sama kuin Naton kanssa tehdyn isäntämaasopimuksen kanssa 2014, kun asian lopullinen päätös ei silloinkaan tullut eduskunnan käsiteltäväksi. Kenraalit vain ovat luvanneet kertoa eduskunnalle uusien hävittäjän nimen tuntia ennen kuin he varsinaisesti julkistavat sen. Huomenna ilmestyvässä tietokirjailija Pentti Sainion kirjassa Kansakunta kenraalien käsissä (Rosebud Books) todetaan tällaisen menettelyn olevan tyypillistä sellaisissa maissa, joissa yhteiskunta on osa asevoimia, eikä päinvastoin. Suomen uusien hävittäjien hankintaan vaikuttaa Yhdysvaltojen halu saada Suomi sotilaalliseksi tukijakseen. Koneiden suorituskykyä halutaan valjastaa Yhdysvaltojen tarpeisiin Pohjolassa. Seuraavassa ote kirjasta:


”HX-hävittäjähankkeessa eli Hornetin korvaajan ennenaikaisessa ostossa on ainekset kansalliselle katastrofille: ajallista ja rahallista mittakaavaa on vaikea ymmärtää. Ilman tiukkaa analyysia kenraalit ovat uusimassa tehottomia ilmasodankäynnin välineitä, joita uskotellaan käytettävän jopa 2060-luvulle saakka!


Elintarvikekaupassa puhuttaisiin parasta ennen -päiväyksen jo ohittaneista tuotteista. Asekaupassa niistä puhutaan tulevaisuuden turvana, välttämättömänä pelotteena.


Mihin perustuu tällainen hätä koneiden hankinnan aikaistamiseen yli 10 vuodella? Se perustuu valheellisiin väitteisiin Hornetien käyttöiän loppumisesta. Hornetien uusintaan ei ole todellista teknistä syytä.


Suomalaisia kenraaleja on kannustanut jakamaan väärä tietoa Yhdysvaltojen näkemys, että sen liittokunnan – ja myös kumppanimaa Suomen – tulisi vaihtaa taistelukoneet nopeasti amerikkalaisiin F-35-hävittäjiin, riippumatta nyt käytössä olevien Hornet-koneiden kunnosta.

Nykyisenkaltaisella käytöllä Horneteilla voi lentää 2040-luvun alkuun. Niihin ei tarvita edes uusia, kalliita muutoksia ja päivityksiä kuten on tehty niitä vanhemmille koneille Yhdysvalloissa ja Kanadassa, vaikka sellaisia suomalaiset kenraalit ovat virheellisesti väittäneet vaadittavan.

Kenraalit hokevat vuoron perään, että Hornet menee aivan pian epäkuntoon, vaikka todistusaineisto kertoo päinvastaista. Esimerkiksi Kanada on pitkittänyt F-35-koneiden hankintaa kustannussyistä ja lentää päivitetyillä, yli kymmenen vuotta suomalaisia koneita vanhemmilla Horneteilla ainakin vuoteen 2032 asti.

Valtiontalouden tarkastusviraston tulisi selvittää hallitukselle, onko Hornetien ennenaikainen romutus kansantaloudellisesti kestävä ratkaisu. Täyttääkö kaavailtu 64 uuden hävittäjän määrä tarkoituksenmukaisuuden vaatimuksen, kun nyt tiedetään, että määrässä on puolet liikaa Ilmavoimien kykyyn ja tarpeeseen nähden? Ilmavoimat on käyttänyt 62:ta hävittäjää yhteensä 8825 tuntia vuodessa, eli konetta kohden on lennetty vain 142 tuntia.

Jos HX-hankkeen nimissä ostetaan noin 60 konetta, ostetaan teoreettisesti puolet koneista seisomaan käyttämättöminä. Onko Suomella varaa toistaa sama virhe kuin nykyisiä Hornet-hävittäjiä hankittaessa, vieläpä huomattavasti kalliimmalla?

HX-hankkeessa Sanna Marinin hallitus on jo hyväksynyt kaksi uusien hävittäjien ”elinkaaripäivitystä” eli uusien aseiden hankintoja tuleville vuosille. Hinnaksi Ilmavoimat on arvioinut yhteensä noin kaksi miljardia euroa.


Uusiksi ohjuksiksi USA tarjoaa todennäköisesti JSM-ohjuksia, joilla ammutaan yli 800 kilometrin päähän eli 500 kilometriä pidemmälle kuin nykyisillä JASSM-ohjuksilla. Puolustusministeri ei ilmeisesti tiennyt, että JASSM-ohjukset, joita lausunnon aikaan ei edes vielä ollut Suomessa, ovat jo vanhentuneet vuonna 2030. Kyse on ollut mittavasta tuhlauksesta, kun ohjusten hankinta-aikakin venyi 18 vuoteen, eikä niitä ole edes kovin monta.


Hävittäjähankkeen kokonaiskuluista ei ole vaivauduttu antamaan valtiojohdolle edes reaalista arviota. Uusien hävittäjien käyttökuluja pantataan poliitikoilta, mutta se ei kaikkia haittaa, kertoi Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämön uutisanalyysi: ”Jos sinun pitäisi päättää hankintasopimuksesta, joka sitoo sinua 30 vuoden ajan sekä tuo mukanaan miljardien eurojen käyttö- ja ylläpitokulut, haluaisitko kuulla, kuinka suuria nämä kulut ovat?” (SK 20.5.2020)


kari.naskinen@gmail.com