Abu Ghraibin kiduttaja katuu

Elokuvassa The Card Counter irakilaisia vankeja Abu Ghraibissa kiduttanut amerikkalaissotilas William Tillich sai 8,5 vuoden tuomion, jonka hän istui Leawenworthin sotilasvankilassa Kansasissa. Siellä hän luki Marcus Aureliuksen filosofista kirjaa Itselleni. Siinä Aurelius vaati itseään ja muitakin toimimaan moraalisesti oikein, on noudatettava oikeudenmukaisuutta lajitovereitaan kohtaan, etsittävä totuutta ja mielentyyneyttä siinä tehtävässä, mikä ihmiselle on elämässä määrätty. Tillich oli "toiminut oikein" kiduttamalla irakilaisia esimiehensä, majuri John Gordon määräysten mukaisesti. Elokuvassa nämä tilanteet välähtelevät Tillichin mieleen takautumina, sillä hän on jo vapaalla jalalla. Niin on Gordokin, mutta hän ei edes saanut syytettä, koska hän ei varsinaisesti kuulunut USA:n armeijan henkilökuntaan, vaan oli Abu Ghraibissa vain ulkopuoliselta yritykseltä vuokrattuna siviilikonsulttina. Gordo oli kouluttanut amerikkalaisia tehostettuihin kuulustelumenetelmiin. Pahin väkivalta oli ulkoistettu.

Nämä väkivaltaiset kuulustelut paljastuivat vuonna 2004 joidenkin sotilasvanginvartijoiden ottamista valokuvista, jotka levisivät internettiin ja television ajankohtaisohjelmaan 60 minutes. Tuomituiksi tulivat sotaoikeudessa ne vanginvartijat, jotka kuvista tunnistettiin. Gordoa ei niissä näkynyt. Paul Schraderin ohjaamassa elokuvassa pääasia on kuitenkin Tillichin kärsimys ja yritys sovitukseen. Tilanne muuttuu kuitenkin hankalaksi, kun Tillich tutustuu nuoreen Cirk Beaufortiin, joka puolestaan on kostoretkellä Gordoa vastaan. Gordo oli ollut hänenkin isänsä kouluttaja, mutta isä oli myöhemmin traumatisoitunut, alkanut käyttää huumeita ja tehnyt itsemurhan. Cirk pitää Gordoa syyllisenä tähän kaikkeen ja on aikeissa kiduttaa ja tappaa Gordo. Tillich näkee tässä mahdollisuuden hyvittää omat pahat tekonsa estämällä Cirkin jatkamasta väkivallan kierrettä.

Hyvityksen, katumuksen ja koston teema on iso. Tillichiä esittävä Oscar Isaac on vakuuttava. Hänen kärsimyksensä on ylitsepääsemätön. Hän on ruvennut pokerinpelaajaksi ja kiertää isoissa kasinoissa. Aina uuteen hotellihuoneeseen majoittuessaan hän ottaa taulut pois seiniltä ja peittää huonekalut lakanakankaalla. Näin hän tekee huoneista edelleen askeettisia sellejä itselleen, koska anteeksianto ei ole vielä toteutunut.

Oscar Isaac syntyi Guatemalassa 1979, oikea nimi Óscar Isaac Hernández Estrada. Yhdysvaltoihin perhe muutti Oscarin ollessa muutaman kuukauden ikäinen. Ilmeisesti jotain pienimuotoisesti tuttua hänelle Tillichin roolissa on, sillä kouluaikoinaan Oscar oli huonoilla teillä, sytytti kerran koulun kuntosalin tuleen, turmeli ison seinämaalauksen ja erotettiin koulusta. Viimeksi ennen tätä elokuvaa Oscar Isaac näytteli Denis Villeneuven ohjaamassa Dyynissä (2021), jossa hän johtaa vaarallista Arrakis-planeettaa hallitsevaa herttua Leto Atreidesia. Isaac on olemukseltaan sellainen, että hänet tullaan varmaan jatkossakin näkemään vakavien kertomusten keskeisenä henkilönä.

The Card Counter on kova elokuva. Lippukassoille jonoja keräävää väkivaltaviihdettä se ei ole, vaan hitaasti kuoriutuva kertomus sovituksesta. Se on samaan tapaan kuvaus ihmisen vaikeista ratkaisuista kuin Schraderin American Gigolo (1980), Light Sleeper (1992) ja First Reformed (2017), joissa käydään syvällisesti läpi miesprostituutiota, huumekauppaa ja kirkon suhtautumista ilmastonmuutokseen. Tillichin tavoin ison taakan kanssa on tekemisissä myös Vietnamin sodan traumoista kärsivä Travis Bickle Martin Scorsesen Taksikusissa (1976), jonka Schrader käsikirjoitti. The Card Counterin yksi tuottaja on Scorsese.

Elokuvan kolmas päähenkilö on kasinoilla pyörivä Linda (Tiffany Haddish), joka etsii uusia pelaajia pokeritalliinsa. Linda on kuin Gordo, ulkopuolinen sponsori, joka kuitenkin jättää varsinaisen vastuun pelaajille. Cirk Beaufortin roolissa on Tye Sheridan.

Elokuvassa viitataan SERE-nimellä tunnettuun sotilaskoulutukseen, jossa amerikkalaisia sotilaita valmennetaan selviytymään vaikeista tilanteista, mm. kidutuksesta. (SERE = Survival, Evasion, Resistance, Escape). Näitä keinoja pystytään tietenkin käyttämään käänteisestikin, kuten Abu Ghraibissa ja Guantanamossa tehtiin. - ”En koskaan unohda, että olen amerikkalainen, taistelen vapauden puolesta, olen vastuussa teoistani ja omistautunut periaatteille, jotka tekivät maani vapaaksi. Luotan Jumalaani ja Amerikan Yhdysvaltoihin.” Kun SEREn kääntää kiduttajan ohjeiksi, vastuuta ei kuitenkaan kanna kiduttaja, vaan hänen esimiehensä, jonka esimies taas on Amerikan Yhdysvallat tai CIA.

Keisari Marcus Aurelius (121 - 180): "Älä tuhlaa aikaa pohtimalla, millainen hyvän ihmisen pitäisi olla. Ole hyvä ihminen." Itselleni-kirja on tänä vuonna ilmestynyt uutena painoksena (Badsam Books).

kari.naskinen@gmail.com