sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Karpolla ja Smedsillä on asiaa


Teatterikorkeakoulussa 1990-95 opiskellut
Kristian Smeds on viimeiset kolme vuotta toiminut TeaK:n näyttelijäntaiteen professorina. Toissa iltana sai Kotkan kaupunginteatterissa ensi-iltansa hänen dramatisoimansa ja ohjaamansa oppilastyö Karpolla on asiaa. Kun olen jokseenkin kaikki Smedsin kirjoittamat/ohjaamat näytelmät nähnyt, tuntui ensikuulemalta hieman oudolta tällainen valinta. Mutta ei – Smeds hallitsee kaiken. Hannu Karpon aikoinaan esille nostamat päähänpotkittujen, epäoikeudenmukaisuuksien uhreiksi joutuneiden pienten ihmisten tapaukset ovat täyttä asiaa myös teatterin keinoin toteutettuina. Nyt ei mennä kirveen kanssa ovien läpi eikä lennetä, vaan ollaan näyttämöllä ankarasti tosiasioiden kanssa.


Smeds on viimeiset 20 vuotta ollut suomalaisen teatterin suurin uudistaja. Nyt hän todistaa
jälleen olevansa mestari myös henkilöohjaajana. TeaK:n nuoret opiskelijat tekevät niin komeaa teatteria, että alta pois. Tarinat ”havumetsien maasta” tulevat esille hurjina ja koskettavina, välillä myös surullisina monologeina sekä ratkiriemullisina satiireina.

Hannu Karpon 1983 - 2007 televisioon tuomat ihmiset murheineen ja myös hauskuuksineen ovat todellisuutta. Näytelmä alkaa, kun lavalle tulee Nilsiän öljysheikki, joka jalosti jäteöljystä voiteluainetta, lääkettä ja mitä kaikkea. Kummallisia kylähulluja ja idealisteja Karpo otti mukaan ohjelmiensa kevennyksiksi, mutta pääasiana oli kuitenkin se tylyys
ja ehdoton vääryys, johon ihmiset olivat törmänneet omia asioitaan hoitaessaan. Näytelmässä käydään läpi byrokratialla vääristettyjä tilanteita, verottajan täysin kohtuuttomia ratkaisuja ja muita sellaisia asioita, joiden kuvaamisesta Karpoa syytettin usein sosiaalipornon tekemisestä. Näytelmässä ei vähässäkään määrin ole sosiaalipornon aineksia, Smedsin ja nuorten näyttelijöiden tekemässä monenkirjavassa kavalkadissa vain tiivistyy se, mikä muuttuvassakin Suomessa on ajatonta ja pysyvää. Eivät globalisaatio ja muut muutokset ihmisten hätää ole hävittäneet.

Näyttämöllisesti Smeds saa näistä irti herkullisia kohtauksia. Naurattaakin, mutta joidenkin tapausten komediallisuus ei pudota pohjaa vakavilta tosiasioilta. Yhtenä osana näitä asioita ovat myös ihmisten yksinäisyys, heidän unohtamisensa ja ”naapurirakkaus”, joka ei kestä esimerkiksi sitä, että tontillaan traktorilla lumia auraava mies joutuu kääntämään traktorinsa naapurin tontilla – käy varmaan metrin verran naapurin puolella, joten kärhämähän siitä syntyy. Lapiolla turpaan.

Mitenhän on käynyt hoitovirheiden korvaamis
issa? Entä kuinka pitkään ajokieltoon poliisi pani vanhan Opel Kadettin, jota tuunatessaan pojat olivat ulottaneet pakoputken liian kauas korin reunasta? Vastauksia ei saada, mutta kyllä kirveellä olisi töitä.

Näytelmän piti tulla ensi-iltaan jo viime vuoden lopulla, mutta korona siirsi sitä. Näyttelijät ovat nyt TeaK:n maisterivaiheen näyttelijäopiskelijoita ja maisteriksi viimeisen vuoden aikana valmistuneita. Koska esitys on erinomainen, panen tähän vielä näyttelijöiden nimetkin, sillä ne tulevat varmaan vuoden muutaman jälkeen tutuiksi enemmänkin:
Suvi Blick, Annika Hartikka, Inkeri Hyvönen, Emma Kilpimaa, Saana Koivisto, Hilma Kotkaniemi, Anssi Niemi, Nicklas Pohjola. Osalle heistä Karpolla on asiaa muodostaa opinnäytetyön, jossa ohjelmalehtisen mukaan ”opiskelija ilmentää itsenäistä taiteellista ajattelua ja ilmaisua, rakentaa opintojen aikana oppimiaan taitoja ja rakentaa niiden pohjalta kokonaisvaltaista esiintymistä”.

Olkoon heitä puheilmaisussa opettanut Smeds tai kuka tahansa, niin tämäkin osa-alue toimii. Suorastaan poikkeuksellista nykyaikana on, että koko näyttelijäryhmän artikulointi on erinomaista.

Omaa kokonaisvaltaista teatterikokemustani Kotkassa täydensin yöpymällä pienessä Merikotka-hotellissa, samassa talossa, jossa aikoinaan Kotkan Ruusu
Rosa Mäkinen piti parturiliikettään. Aivan vieressä on Kairo, jossa haminalainen Pelle Miljoona oli juuri lopettanut esiintymisensä, kun tulimme alakerran baariin.

Viekää tuo pelto pois jos pystytte
viekää kaikki pois
jos teissä on miestä mihinkään
viekää tuo metsä pois jos pystytte
jos ette pysty
niin jättäkää mut rauhaan.

kari.naskinen@gmail.com