tiistai 21. syyskuuta 2021

Yritys kehuu ympäristöystävällisyydellään, mutta kiertää veroja


Norjan suurin päivittäistavaraketju Rema 1000 ilmoitti
juuri lopettavansa lentorahdilla tulevien tuotteiden myynnin. Sillä on Norjassa noin 500 myymälää ja Tanskassa 350. Joitakin vuosia sitten Rema osti Norjan kaikki Lidl-myymälät.


Otsikkoni ei tarkoita Remaa, mutta tällaista silmänlumettakin yritykset harjoittavat.
Ulkopolitiikka-lehden 60-vuotisjuhlanumerossa Finlayson Oy:n yksi omistajista, sen luova johtaja Jukka Kurttila puhuu yritystoiminnan vastuullisuudesta, joka enää ei tarkoita vain omistajien edun ajamista. Yhteiskuntavastuutakin on kannettava. Kurttila sanoo tietävänsä, että yritykset syyllistyvät alituiseen viher- tai valkopesuun. Ne rakentavat mainetta esimerkiksi ympäristöystävällisyydellä tai hyväntekeväisyydellä, mutta samaan aikaan saastuttavat, kiertävät veroja ja käyttävät työntekijöitä riistäviä alihankkijoita.

Harva makeisteollisuuden edustaja nostaa esiin sokerin aiheuttamia terveyshaittoja. Kakkostyypin diabeteksesta ollaan hiljaa, kun on muodikkaampaa liputtaa hiilineuraaliuden puolesta ja kampanjoida sateenkaariväreillä.
Amazon-verkkokauppa tuki näkyvästi Blm-liikettä, mutta samanaikaisesti se myi poliisilaitoksille kasvojentunnistamisohjelmia. Meillä Fortum sponsoroi Riku Rantalan ilmastoaiheista tv-ohjelmaa ja osti samoihin aikoihin kahdella miljardilla eurolla hiilellä energiaa tuottavan Uniperin osakkeita.

Tilanteet ovat toisinaan kaksipiippuisia. Finlayson tuo tavaraa diktaattori
Recep Erdoganin Turkista, mutta tämän kaupan lopettaminen tuntuisi Kurttilasta hölmöltä, ”koska silloin rangaistaisiin tehdasyrittäjää sen takia, että maata hallitsee joku hullu”. Hankalia asioita, sillä ihmisoikeuksista huolehtimisen rinnalla pitää Suomessakin ajatella myös elinkeinoelämän etua, vientimiljardeja ja työpaikkoja.

Suomessa Finlayson lopetti tuotteidensa välittämisen Tavaratalo Kärkkäiselle, jonka omistajat ovat levittäneet vastenmielistä ja ahdasmielistä propagandaa. Päätös ei ollut helppo taloudellisesti, sillä Kärkkäisen kanssa tehdyn yhteistyön rahallinen arvo oli Finlaysonille satoja tuhansia euroja.

”Kun heitimme Kärkkäisen ulos, uskoimme lapsellisesti, että siitä lähtee hirveä aalto liikkeelle ja kaikki lopettavat yhteistyön, kun tajuavat miten paha ketju se on. Lähtiköhän meidän lisäksi yksi yritys mukaan? Isot pörssiyritykset ilmoittivat vain, että ne tutkivat tilannetta”, sanoo Kurttila. (UP 3/2021)

Eli pääosin raha kuitenkin ratkaisee. Kurttilakin on pesunkestävä kapitalisti, joka sanoo olevansa kiinnostunut ”rahan tekemisestä”. Toisaalta hän joka tapauksessa sanoo, että nykyistä tiukempaa sääntelyä tarvitaan ehdottomasti. EU:n jossakin elimessä parhaillaan käsittelyssä olevan sääntelypaketin suhteen hän ei kuitenkaan ole optimistinen, vaan arvelee sen lopulta vesittyvän hampaattomaksi. Ainoa toivo onkin, että kuluttajat reagoisivat ja äänestäisivät lompakollaan.

kari.naskinen@gmail.com