keskiviikko 28. heinäkuuta 2021

Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin, yhdessä

Yleisurheilun alkamista Tokiossa saadaan odottaa vielä pari päivää. Täällä kotona kilpailut kuitenkin jatkuvat koko ajan, tänäänkin järjestetään yhdeksät kilpailut. Tänä kesänä olen käynyt kolmissa kansallisissa kilpailuissa, viimeksi eilen Riihimäellä. Ne ovat mukavia tapahtumia. Osallistujia ja nuorta intoa on paljon, välillä suomalaisittain huipputuloksia ja sitten taas grillimakkaraa.

Kun nämä eivät ole mitään timanttiliigoja tai golden cuppeja, tunnelma on leppoisa. Eilen oli hauskaa kuunnella kuuluttajaakin, joka yritti saada selkoa takasuoran juoksuista: ”...näyttää Arminen olevan kärjessä, tai jaa, ehkä se onkin Mantila meidän oma poika, no voi olla, mutta kyllä sieltä kohta tieto saadaan...”

Yleisö istui etusuoran katsomossa, mutta juoksut pidettiin takasuoralla, koska siellä on vähän myötätuulta, joten joku voisi tehdä vaikka SVUL:n piirinennätyksen.

Viimeisen erän juoksijoiden valmistautuessa kuuluttaja otti esille
Samuelssonin: ”Hän on tämän kesän tilastossa toisena ajalla 10,27, sadasosan parempi on… en nyt muista kuka, mutta Samuelsson on toisena...”

Välillä joku huu
si toimistorakennuksessa olevalle kuuluttajalle, että Samuelssonin etunimi on Samuli.

Vieressäni katsomossa istu
i nuori pikajuoksijatyttö, jolla oli kertomansa mukaan ollut kaamea matka Lappeenrannasta: ”Autossa ei ollut ilmastointia, ihme että selvisimme tänne pyörtymättä.”

Olin unohtanut lippalakin, joten välillä piti mennä alueella olevan
yhden puun varjoon. Vieressä oli sopivasti myös makkaranmyynti. Jonkun urheilijan äiti oli siinä myös, ja sitten tyttö tuli: ”Äiti hei, tuolla myyntipisteessä on nyt niitä hyviä kiekkoja, mennäänkö ostamaan?” Lähtivät.

Meitä katsojia oli ehkä 500. Vähän ennen loppua lähdin pois, viereisellä pesäpallokentällä oli RPL:n Suomensarjan ottelu. Tuttu seura, kolme Suomen mestaruuttakin, mutta nyt on vaatimattomammin. Kentän reunalla on isot rautakehikot mainoksia varten, mutta ovat ruosteessa ilman yhtäkään mainosta. Katsojia näytti istuskelevan noin 30. Tuttu nimi Riihimäen menestyspesäpallosta on kaksi SM-kultaa siellä voittanut Rauli Rapo, joka nykyisin pelaa tennistä Lahden Kortteliliigan 2. divisioonassa. Toinen tuttu on Riihimällä aloittanut Sami Joukainen.

Yleisurheilu kuitenkin on monipuolisuudessaan kaiken urheilun lähtökohta. Se vain ihmetyttää, miksi se ei nykyisin vedä poikia läheskään yhtä paljon kuin tyttöjä. Riihimäen kilpailujen ilmoittautumisluettelossa oli 374 tyttöä/naista, mutta vain 117 poikaa/miestä! Ovatko palloilulajit ja tietokonepelit vieneet poikia? Riihimäelläkin naisten satasen eriä juostiin kymmenen, miesten eriä neljä.

Eilen ei ollut kaikkein nuorimpien sarjojen kilpailuja, mutta esimerkiksi Keuruun juhannuskilpailuissa oli. Käsiohjelmassa oli pikkunappuloidenkin kohdalla jokaisen ennätykset ja parhaat tulokset tältä kesältä.
Hienoa katsoa, kun tyttöjen 11-vuotiaiden tonnilla melkein kaikki tekivät joko PB:n tai SB:n. Riihimäellä ei paperista käsiohjelmaa ollut, mutta netistä löytyivät kaikki vastaavat tiedot.

Hienoja tuloksia tehtiin eilenkin, yhteensä 95 omaa ennätystä, HIFK:n Lidia von Wendt heitti keihäässä 13-vuotiaiden tyttöjen kauden kärkituloksen 34,07.

Riihimäellä ei eilen juostu pitempia matkoja. Eikä Riihimäellä ole Pekka Vasalan patsasta, vaikka Vasalalla on Riihimäen Kiskon ennätykset 800 metrillä 1.49,5 ja 1500 metrillä 3.41,8, molemmat vuodelta 1968.

Tokion jälkeen on vielä kesää paljon. Kilpailukalenteri jatkuu runsaana, huippuina elokuussa Kalevan kisat Tampereella ja Motonet GP Lahdessa sekä syyskuussa Ruotsi - Suomi Tukholmassa. Riihimäellä kuulin muutamia keskusteluja nimenomaan Kalevan kisoista – pääseeköhän sinne, mitenhän kunto kestää?

kari.naskinen@gmail.com