Moottorin iskutilavuus oli 1,5 litraa, vaihteita oli kolme + peruutusvaihde. Piikkilankojen kiristämisen lisäksi Valmetilla voitiin vetää auraa, äestä, niittokonetta ja perävaunua. Luntakin se jaksoi aurata. Piikkilangankiristäjäksi sitä alettiin kutsua, kun maajussit aitasivat laitumiaan ja kun siihen aikaan saatavilla ollut piikkilanka oli erittäin jäykkää, se piti vetää suoraksi traktorin avulla. Kun traktorin veto loppui, oli piikkilanka suora.
Ensimmäinen suomalainen traktori se ei silloin 1951 kuitenkaan ollut. Vuosina 1918-24 nimittäin A.B. Turun rautateollisuus ja vaunutehdas Oy teki noin 500 Kullervo-traktoria. Siinä oli iso 7,4:n litran Troy-venemoottori ja tehoakin oli 30 hevosvoimaa, mutta se oli peltotöihin liian painava, 2200 kiloa eli kolme kertaa painavampi kuin Valmet 15. Hankkija ja Labor saivat sitä kuitenkin myydyksi ja vientiäkin oli jonkin verran Baltian maihin ja Puolaan.
Valmet-traktoreita alkoivat 1953 myydä Hankkija, Labor ja OTK, jotka parissa vuodessa saivat kaupaksi noin 2000 traktoria. Parannettu malli Valmet 20 tuli 1955, jolloin teho saatiin bensiinikäyttöisenä 22 hevosvoimaan. Väri oli punainen, ja tähän tuli pieni muutos 1960, jolloin Valmet 361:n etusäleikkö ja konepeiton alaosa tulivat harmaiksi. Kun näiden Pikku-Valmetien valmistus 1963 loppui, niitä oli myyty noin 10 000.
Sittemmin on monenlaisia muutoksia ollut, värivalikoima on laajentunut ja nimi muuttunut. Nykyisin Valtra Oy Ab kuuluu amerikkalaiseen AGCO-yhtiöön. Valtra-nimisiä traktoreita valmistetaan Jyväskylän pohjoispuolella Suolahdessa ja Brasiliassa, jossa tehdään myös leikkuu- ja sokeriruokopuimureita, kylvökoneita ja ajoruiskuja.
Moottorit valmistaa Agro Power, entinen Sisu Diesel. Pienimpien moottoreiden iskutilavuus on 3,3 litraa, suurimpien 9,8 litraa. Moottorisarjaan kuuluu jopa V12, jota käytetään telatraktoreissa ja isoissa leikkuupuimureissa.
Tuttu traktori sotien jälkeen Suomenkin pelloilla oli Belarus, jonka tuotanto Minskin traktoritehtaalla alkoi 1940-luvun lopulla. Suomeen niitä toi Oy Konela Ab, ja nykyisin ainakin nimellinen maahantuoja on kouvolalainen Agri-Kymi Oy. Minskin MTZ-tehdas työllistää tällä hetkellä noin 16 000 ihmistä.
KOM-teatterin LP-levyllä Porvari nukkuu huonosti (1971) lauloi Rea Mauranen Traktoristin laulun, jonka sävelsi Eero Ojanen vanhoihin Salli Lundin sanoihin, ja Belarus siinä selvästi oli työnteossa:
Traktori kyntää kuin leikillään,
sen viilloilla peipponen pyörähtää.
Viime vuonna Valtran osuus Suomen traktorimarkkinoista oli 48 prosenttia. Kymmenen myydyimmän mallin joukossa oli seitsemän Valtraa ja kolme vierasta, John Deere, Claas Arion ja New Holland.
ENSIMMÄISET
TRAKTORIT 1889
Maailmalla on tehty traktoreita jo vuodesta 1889 alkaen, joskin ensimmäiset mallit olivat huonosti toimineita. Ensimmäinen kunnolla pelannut traktori tuli 1892, valmistajana amerikkalainen Waterloo Gasoline Engine Company.
Ruotsissakin on pitkät perinteet. Theofron Munktell perusti 1832 konepajan, jonka ensimmäinen polttomoottori valmistui 1905 ja siitä lähti kehittymään myös traktorin historia Pohjoismaissa: ensimmäinen traktori Munktell 30-40 HK valmistui 1913. Tehoa oli 30-40, mutta massaa oli siinäkin liikaa, 8300 kiloa.
Valmetillakin on osansa Ruotsin tämän alan historiassa. Vuonna 1932 yhdistyivät Munktells Mekaniska Verkstad ja J & C G Bolinders Mekaniska Verkstadin maatalouskonepuoli ja uuden yhtiön nimeksi tuli AB Bolinder-Munktells. Vuonna 1950 sen BM-traktorit siirtyivät Volvon omistukseen, mutta 1979 Volvo luopui traktoreiden valmistuksesta, jolloin Volvo BM -traktorit siirtyivät Valmetille ja näin nimeksi tuli Volvo BM Valmet. Vuoden 1985 malliuudistuksessa Volvo BM -nimi jäi pois ja nämä traktorit jatkoivat menestystään Valmet-nimellä.
Valtran traktoritoiminnot ja Sisu Dieselin moottoritoiminnot myytiin yhdysvaltalaiselle AGCO-yhtymälle 600 miljoonalla eurolla vuonna 2004.
kari.naskinen@gmail.com
