Lehti ilmestyi kaksi kertaa kuukaudessa, joten ei se nykyistä määritelmää sanomalehdestä täyttänyt. Toisaalta käsitys uutisista oli kovin erilainen kuin myöhemmin. Esimerkiksi kun kuningas Aadolf Fredrik kuoli 12.2.1771, ei asiaa revitelty heti etusivulle, vaan kuningasta muisteltiin myöhemmin pääasiassa lukijoiden lähettämiä muistorunoja julkaisemalla. Niitä tulikin paljon, koska Aadolf Fredrik oli ollut pidetty kuningas, oli yli sataan vuoten ensimmäinen kuningas, joka oli vieraillut Suomessa, Turussakin 1746.
Eilen järjestetyssä webinaarissa kulttuurihistorian dosentti, fil. tri Heli Rantala kertoi käyneensä tarkkaan läpi lehden ensimmäisen ilmestymisvuoden numerot, joissa kuninkaan kuolemaan liittyneiden runojen lisäksi oli yhtenä merkittävänä uutisaiheena Turussa levinnyt kulkutauti. Sitä käsiteltiin monessa lehdessä. Ilmeisesti kysymyksessä oli pilkkukuume, mutta kun sairaudelle ei vielä ollut nimeä, puhuttiin lehdessä ”Turun kuumeesta”.
”Tätä ei pidä sekoittaa Turun tautiin, joka 200 vuotta myöhemmin alkoi tarkoittaa aivan muuta”, sanoi Heli Rantala.
Tärkeätä aineistoa lehdessä olivat tiedot Turun saariston merivirroista ja tulvista sekä sääkatsaukset. Niitä laativat Kuninkaallisen Turun Akatemian professorit. Lehteä toimittivat pääasiallisesti Henrik Gabriel Porthan ja Johan Lilius. Professori Porthan oli akatemian kirjastonhoitaja, merkittävä henkilö Suomen 1700-luvun kulttuurin kehittämisessä. Lilius oli hovioikeudenneuvos ja yksi Aurora-seuran perustajista.
Porthanin julkaisuohjelma ilmoitti, että lehti kertoo tieteen, akatemian, kirkon, koululaitoksen, oikeuslaitoksen ja sairaaloiden uutisia sekä mainitsee huomattavimpien henkilöiden virkanimitykset, kuolemantapaukset ja merkittävät muut tapaukset niin Turussa kuin koko maassa.
Ensimmäisen numeron etusivulla 15.1.1771 luki näin (suomennettuna): ”Tässä ojennetaan yleisölle ensimmäinen kappale niistä lehdistä, jotka on tässä kaupungissa luvattu julkaista. Aikomuksemme ja tämän lehden luonteen olemme aiemmin kertoneet. Uskaltaudumme yritykseen, joka on lajissaan meillä ensimmäinen. Jos se otetaan suosiollisesti vastaan, rohkaisee se meitä pyrkimään työllämme yhä enemmän viihdyttämään ja hyödyttämään. Aiheita vaihtelemalla yrittäisimme, niin pitkälle kuin ahtaat rajoituksemme nyt aluksi sallivat, mukautua usean lukijan makuun. Valistuneen yleisön mielipidettä seuraisimme mielellämme. Koska kirjoitamme erityisesti maanmiehillemme, odotamme ennen kaikkea heidän apuaan ja suosiotaan; heidän hyötynsä ja huvinsa on päämäärämme ja heidän tukensa arvokkain palkkiomme."
Akatemiaprofessori Hannu Salmi kertoi lehden kohderyhmän olleen sivistyneistöä. Lehden painos oli 200 kpl ja tilaajat pääasiassa akatemian henkilökuntaa ja opiskelijoita. Lukijoita tietenkin oli enemmän, koska uusi tiedonvälityskeksintö kyllä levisi kädestä käteen.
Lehti painettiin Frenckellin kirjapainossa, jonka oli 1642 perustanut Ruotsista muuttanut kirjakauppias Peter Wald Turun akatemian yhteyteen, mutta Aurora-seuran lehden aloittaessa kirjapaino oli siirtynyt Frenckellin suvulle. Tämä kirjapaino oli 1700-luvulla vahva kulttuurivaikuttaja, joka myöhemmin painoi myös ensimmäisen Kalevalan ja monia Runebergin teoksia.
Lehdessä oli kahdeksan sivua. Niidenkin kokoamisessa oli joskus vaikeuksia, kuten Salmi kertoi: ”Kerran Frenckellin latoja nukahti ja kynttilä sytytti käsikirjoituksen palamaan. Siinä tuli Porthanille kiire hakea jokin toinen käsikirjoitus tilalle.”
Tämäkin lehtikeksintö tuli tänne valtakunnan itäosaan Suomenlahden toiselta puolelta, jossa ensimmäinen lehti Ordinari Post Tijnender oli alkanut ilmestyä jo 1645. Turussa Aurora-seuran lehti ilmestyi kahdessa jaksossa 1771-78 ja 1782-85, yhteensä 397 nidettä. Sen jälkeen sanomalehtitoimintaa jatkoivat Turussa Åbo Nya Tidningar 1789, Åbo Tidningar 1971 ja Åbo Tidning 1800.
Melko pian Aurora-seuran lehtihankkeen käynnistyttyä alkoi ilmestyä myös ensimmäinen suomankielinen sanomalehti Suomenkieliset Tieto-Sanomat, sekin Turussa kahdesti kuukaudessa 1776. Lehden toimittaja oli Mynämäen kirkkoherra Antti Lizelius.
Suomen vanhin yhä ilmestyvä lehti on 1824 perustettu Åbo Underrättelser. Suomenkilisistä edelleen ilmestyvistä sanomalehdistä vanhin on Keskisuomalainen, jonka edeltäjä Keski-Suomi perustettiin 1871.
kari.naskinen@gmail.com
