tiistai 6. maaliskuuta 2018

Eriarvoisuutta ei voi välttää, mutta epäreiluutta voi

"Eriarvoisuutta koskevat kysymykset asetetaan väärin”, sanoo 2015 Nobelin palkinnon saanut taloustieteilijä Angus Deaton. Keskustelu epätasa-arvosta on takaperoista. Pitäisi keskustella epäreiluudesta, joka johtaa eriarvoisuuteen. Deaton on toiminut yli 30 vuotta Princetonin yliopiston taloustieteen professorina, jolle myönnettiin taloustieteen Nobel kulutusta, köyhyyttä ja hyvinvointia koskevista tutkimusta.

Deatonin yhden haastattelun (27.12.2017) on suomentanut Jouko Kajanoja. Haastattelussa Deaton sanoi eriarvoisuuskeskustelun suurimman sekaannuksen olevan, että eriarvoisuuden ajatellaan aiheuttavan tiettyjä taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia prosesseja. Vaikka taloudellinen eriarvoisuus on joskus paha, se voi olla joskus myös hyvä.

”Tulisi itse asiassa tarkastella, mitkä eriarvoisuuden muodot ovat reiluja ja mitkä eivät. Eriarvoisuus ei ole sama asia kuin epäreiluus - ja jälkimmäinen on viime aikoina synnyttänyt paljon poliittista kuohuntaa rikkaissa maissa”, sanoi Deaton.

Jotkut eriarvoisuuden muodot tuntuvat vaistonvaraisesti hyväksyttäviltä. Amerikkalaiset ihailevat luovuutta ja sankareita, jotka etenevät kurjuudesta rikkauteen kuten Joy Mangano, joka keksi ihmemopin luuttuamiseen ja inspiroi vuonna 2015 David O. Russelin elokuvan Joy. Mutta lisäarvoa synnyttävät innovaattorit lisäävät eriarvoisuutta. Myös globalisaatioon ja teknologiseen kehitykseen liittyvät ilmiöt kuten ulkoistaminen ja robotiikka heikentävät työntekijöiden palkkoja ja hyödyttävät rikkaita. Nämä yksin eivät silti selitä, miksi mediaanitulot eivät ole parantuneet puoleen vuosisataan samaan aikaan kun suurituloisten tulot ovat karanneet taivaisiin.

Deatonin mielestä on muita taloudellisia ja sosiaalisia prosesseja, jotka lisäävät eriarvoisuutta ja ovat siis epäreiluja:


1.   Terveydenhoidon rahoitus. Joka vuosi USA käyttää terveydenhoitoon 8000 dollaria perhettä kohti eli enemmän kuin muut vauraat maat, mutta tulokset ovat huonommat. Terveydenhuollon työpaikat lisääntyivät vuonna 2017 toiseksi nopeimmin, mutta palkat pysyivät matalina. Terveydenhoidon rahoitus leikkaa keskivertoamerikkalaisen palkkaa, koska suurin osa työnantajien maksamista terveydenhoitoetuuksista otetaan tosiasiassa työntekijöiden palkoista, eikä se ole ylimääräinen etuus.

2.   Fuusiot. Moni toimiala kuten teknologia, media ja terveydenhuolto ovat nykyisin harvojen suuryhtiöiden käsissä. Fuusiot tuskin edistävät työntekijöiden palkkoja. Sairaalafuusioiden seurauksena sairaalamaksut ovat nousseet, mutta sairaaloiden palkat eivät (edes vuosikymmenen kestäneen hoitajapulan aikana). Suuryhtiöillä on helpot ajat manipuloidessaan julkista politiikkaa sen sijaan, että tekisivät rahaa innovaatioilla ja investoinneilla.

3.   Alhainen liittovaltion minimipalkka 7,25 dollaria tunnissa ei ole muuttunut sitten vuoden 2009. Vuoden 2017 hallituksen mielipidetutkimuksen mukaan 66 % aikuisväestöstä haluaisi minimipalkan nostettavan 10,10 dollariin. Muutos kuitenkin kohtaa vastustusta kongressissa, missä varakkaat yritykset ja rahoittajat käyttävät suhteetonta vaikutusvaltaa.

4.   Työntekijöiden vähenevä vaikutusvalta. Työntekijöistä 20 % allekirjoittavat sopimuksen, joka kieltävät sivutoimet ja vähentävät siten sivutuloja ja neuvotteluvoimaa. Vielä enemmän, yli puolet ammattiliittojen ulkopuolella työskentelevää amerikkalaista, noin 60 miljoonaa ihmistä, on allekirjoittanut pakollisen välimiesmenettelysopimuksen, jonka johdosta he eivät voi koskaan haastaa työnantajaansa oikeuteen.

5.   Osa-aikatyön kasvu. Yritykset korvaavat lisääntyvästi kokoaikatyöhön palkattuja työntekijöitä toimeksiantosopimuksilla. Aiemmin varakkaiden yhtiöiden palveluksessa ollut palvelu- ja ylläpitohenkilökunta työskentelee nykyisin itsenäisissä palveluyrityksissä, jotka käyvät keskenään aggressiivista hintasotaa. Toimeksiannoissa eletään usein tilistä toiseen ilman etuja ja ylenemisen mahdollisuuksia.

6.   Osakemarkkinoiden kasvu. Palkitessaan innovaatioista osakemarkkinat kannustavat yrityksiä siirtämään resursseja työstä pääomaan. Mediaanipalkan juututtua paikalleen on yritysten voittojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvanut 20-25 %. Luku olisi vielä suurempi, jos johdon palkkiot luettaisiin voitoiksi palkkatulojen sijaan.

7.   Yhtiövallan vahvistuminen politiikassa. Finanssimarkkinoiden säätelyä merkittävästi voimistanut laki säädettiin vuosien 2007-08 finanssikriisin takia Obaman hallinnon aikana, mutta Trump suunnittelee säädösten oleellista karsintaa. Lisäksi USA:n korkein on oikeus päättänyt, että yritykset voivat olla poliittisia toimijoita ja rahoittaa ilman rajoituksia ehdokkaita, jotka tukevat heidän toiveidensa mukaista lainsäädäntöä.

Monet tutkimukset ovat vakuuttavasti osoittaneet, miten eriarvoisimmissa yhteiskunnissa voidaan kaikkein huonoiten. OECD:n ja Maailmanpankin viimeaikaiset raportit ovat kertoneet, että eriarvoisuuden kasvu heikentää yhteiskunnan taloudellista menestystä. Kajanoja kommentoi Deatonin haastattelua, että 
vaikka Deatonin esittämät tekijät heijastavat USA:n yhteiskunnallista tilannetta, ne kertovat myös suomalaisille, millaisilta suunnilta voitaisiin etsiä eriarvoisuutta vähentäviä ratkaisuja.

kari.naskinen@gmail.com