Jos pääomatuloista maksettaisiin myös kunnallisveroa, saisivat kunnat lisätuloja 2-3 miljardia euroa vuodessa.
Huomionarvoinen asia on tietenkin sekin, että pääomaverotus on kevyempää kuin ansiotuloverotus. Tuoreita verotilastoja silmäillessäni huomasin, että minäkin maksan eläkkeestäni suurempaa veroprosenttia kuin Lahdessa eniten viime vuonna tienanneet pääomaporhot.
Pelin henki on selvä: tuhannen eniten pääomatuloja kauhoneen henkilöt tulot kaksinkertaistuivat vuodesta 2009 vuoteen 2011: noin 800 miljoonasta 1,2 miljardiin euroon. Vastaavasti he junailivat tulopuolensa niin, että he saivat kovemmin verotettavia ansiotuloja 20 prosenttia vähemmän. Tuhannen eniten pääomatuloja saaneiden kokonaisveroprosentti oli viime vuonna keskimäärin 29. Tämän eliittiryhmän edunvalvonta on toiminut, sillä kymmenen vuotta sitten vastaava keskiarvo oli 34 prosenttia.
Pitää muistaa sekin, että kun kerran verotettu pääomatulo muuttuu seuraavana vuonna varallisuudeksi eli pääomaksi (Das Kapital), siitä ei enää Matti Vanhasen ykköshallituksen päätöksen perusteella tarvitse maksaa varallisuusveroa.
Mitä ne puhuvat verotuksen progressiivisuuden lisäämisestä. Hyvinhän se toimii. Mitä enemmän tuloja, sitä vähemmän veroja.
Kokonaan kunnallisveroa maksamattomia olivat koko maan tulotilaston kärkinimistä mm. Lars Langenskiöld (Sanoma-konserni), Pasi Joronen (Sol-Palvelut), Marko Immonen (Nesco), Päivi Laakkonen-Mäkihonko (Laakkonen-yhtiöt), Elsa Fromond (Ehrnroothin teollisuussukua), Maria Lival-Juusela (Valaisinyhtiö Lival), Juha Kalliokoski (Kamux) ja Markku Tuomaala (Puuilo).
Tämäkin nollamaksajien jengi kulkee kuitenkin kunnallisveroilla aikaansaaduilla, valaistuilla kaduilla, käy lasten pikkujouluissa kunnallisveroilla rakennetuissa kouluissa jne.
kari.naskinen@gmail.com
