tiistai 17. toukokuuta 2011

Black Swan toi mieleen jääkiekonkin


Katsottuani balettitanssijasta kertovan elokuvan Black Swan tulivat mieleen myös jääkiekkoilijat ja muutkin urheilijat, taiteilijat ynnä muut huipulle pyrkijät. Kilpailu on kovaa, ja pettymykset voivat olla hyvinkin raskaita.


Elokuvan Ninan elämään ei mahdu mitään muuta kuin tanssi – kaikki tai ei mitään. Kun taiteellinen johtaja päättää vaihtaa ensitanssijattarensa uuteen, on Nina vahvin ehdokas tämän korvaajaksi. Mutta Ninalla on kilpailija, joka hänkin tekee vaikutuksen johtajaan. Lisälenkkinä Ninan raivokkaassa taistelussa on oman uransa jo päättänyt tanssijaäiti, joka tukee tyttärensä kunnianhimoista urakehitystä sairaalloisen innokkaasti – taas: kaikki tai ei mitään.

Nina yrittää ratkaista sen ristiriidan, mikä on kunnianhimon ja järkevän käyttäytymisen välillä. Kunnianhimo kuitenkin voittaa, mutta samalla Nina tuhoaa psyykensä. Kun pakkomielteinen äiti vielä lisää höyryä koneeseen, on katastrofi valmis. Täydellisyydentavoittelu johtaa murhenäytelmään.

Aikoinaan jääkiekon parissa toimineena tunnen muutamia tapauksia, joissa varsinkin junioripelaajien vanhemmat olivat se pahin asia. Kahden pelaajan SM-liigauran tuhosivat ylikierroksilla käyneet, NHL:n kullankiilto silmissään vouhkanneet vanhemmat. Meillä Reippaassa oli hyvät valmentajat, mutta on tietenkin huonompiakin sattumuksia – jos vaikka valmentajaksi osuu Raimo Summasen kaltainen hirmu.

Black Swan kuvaa hurjasti tällaisia asetelmia. Nina tietää oman hyvyytensä tanssijana, mutta kovassa kilpailutilanteessa hän yrittää ylittää rajansa. Nina haluaa roolin Joutsenlammessa niin kiivaasti, että lopulta menettää järkensä. Kysymys kuuluu: jos haluaa menestystä niin paljon, voiko sitä järkevästi käyttäytymällä saavuttaa? Elokuvan ohjannut Darren Aronofsky vie katsojat kaamealle matkalle nuoren ballerinan sisimpään, joka ei ole niin vahva kuin ehkä on Mikael Granlundilla.

Ninan roolissa Natalie Portman on loistava. Oli oikea valinta vuoden parhaan naispääosan esittäjän Oscar-palkinnon saajaksi. Natalie on se sama tyttö, jonka elokuvaura alkoi 12-vuotiaana Luc Bessonin hienossa rikoselokuvassa Leon.

Black Swanin
ohjaaja Darren Aronofsky taas on se uusi huipputekijä, jonka ohjaama The Wrestler – Painija (2008) tuli juuri televisiosta.

kari.naskinen@gmail.com