lauantai 30. tammikuuta 2010

Vanhanen Berlusconi

Ollaan ihmetelty ja naureskeltu italiaanojen systeemeille, kun pääministeri Silvio Berlusconi on saanut huseerata miten tahtoo, eikä äijää ole saatu kiipeliin selvistä rikoksistakaan, koska laki suojelee pääministeriä. Nyt meillä on tämän oman naissankarimme Matti Vanhasen kanssa vähän samantapainen ongelma. Vaikka Keskusrikospoliisi päätyisi siihen, että Vanhanen on tehnyt rikoksen Raha-automaattiyhdistyksen rahoja jakaessaan, ei Krp voi päättää esitutkinnan aloittamisesta pääministeriä vastaan. Siitä päättää perustuslakivaliokunta oikeuskansleri Jaakko Jonkan esityksestä.

Suomenkin lainsäädäntö näyttää siis olevan sillä tavalla makaroonimainen, että ministeri ja varsinkin pääministeri on eri asemassa kuin muut. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi sanoi Helsingin Sanomissa, että ”kynnys on asetettu perustuslaissa ministerin kohdalla korkealle”. Ihme juttu. Miksi ministeri saa tehdä rikoksia keveimmin perustein kuin muut?

Entä sitten, jos Vanhanen kaikesta löysäilyistä huolimatta joutuu oikeuteen? Siinä tapauksessa pitää perustuslakivaliokunnan antaa lausuntoa valtakunnanoikeutta varten, ja 17-jäsenisessä valiokunnassa on hallituspuolueilla selvä enemmistö: kepulaisia on 4, kokoomuslaisia 4, ruotsalaisia 2 ja vihreitä 1. Kuka uskoo, että valiokunta pystyy puolueettomaan lausuntoon?

Uutispäivä Demarin pääkirjoituksessa herätettiinkin eilen keskustelua riippumattoman perustuslakituomioistuimen tarpeellisuudesta. Toinen vaihtoehto olisi, että valtakunnanoikeuteen olisi puoluepolitiikasta riippumaton, suora reitti. Esimerkiksi oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen valtuuksia ja riippumattomuutta voisi vahvistaa ja heidän itsenäisyyttään voimistaa.

kari.naskinen@gmail.com

torstai 28. tammikuuta 2010

Soininvaara haluaisi suurkuntien sijasta lisää valtaa maakunnille

Kumma ukkeli tämä Osmo Soininvaara (vihreä). Täällä se nyt touhuaa kuntaliitoshankkeen selvitysmiehenä ja sillä tavoitteella, että uusi iso kunta on saatava aikaan. Perimmältään Soininvaara on kuitenkin sitä mieltä, että parasta ei olekaan kuntien yhteen liittäminen, vaan maakunnallisen hallintoportaan kehittäminen. Soininvaara nimittäin kirjoittaa raportissaan ”Julkisen sektorin tuottavuus”, että hallinnollista valtaa olisi siirrettävä enemmän maakuntien liitoille: ”Maakunnilla olisi oma budjettinsa, verotusoikeus ja suorat vaalit. Tärkeintä olisi, että maakunnilla olisi oma valmisteleva virkamieskuntansa ja taloushallintonsa.”

Tämän raportin, keskustelualoitteen, on Soininvaaralta tilannut Tehokkaan tuotannon tutkimussäätiö, jonka taustayhteisöt ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Finanssialan keskusliitto, Keskuskauppakamari, Liikkeenjohdon konsultit ry. ja Suomen kaupan liitto. Soininvaaran tekeleen säätiö julkaisi viime vuoden lopulla.

Eipä silti, Lahden kannalta Uusi kunta -hanke turha onkin. Tämän totesi Soininvaarakin Lahdessa pidetyssä kokouksessa viime vuonna: ”Lahti ei tarvitse muita vaan muut Lahtea. Erityisesti maakunnan reuna-alueiden ikääntyvät kunnat tarvitsevat yhteistyötä Lahden seudun kuntien kanssa.”

Hämeenlinnassa kuntaliitos jo tehtiin. Siellä pienet kunnat kusettivat Hämeenlinnan kaupunkia oikein kunnolla. Laajennettuun Hämeenlinnaan liittyneen Lammin entinen talousjohtaja Ake Sandelius kertoi Kuntalehdessä, että kunnan itsenäisyyden loppuvaiheissa ei pihistelty, perustettiin esimerkiksi kymmenen uutta virkaa, niistä viisi talousarvion ulkopuolelta.

Uusi Hämeenlinna peri neljältä naapuriltaan negatiivisen kasan. Liitoskuntien luotollisten pankkitilien lopettamiset vaativat neljä miljoonaa euroa!

Tilanne on Hämeenlinnassa sama kuin Lahden seudulla: pikkukunnat tarvitsivat Hämeenlinnan apua. Tämä näkyy nyt mm. veroprosentissa. Liitoksen jälkeen se nousi Hämeenlinnassa 18:sta 19:ään, mutta vanhan Lammin ja vanhan Hauhon alueilla asuvat pääsivät 19,5:stä 19:ään. Uuden Hämeenlinnan asukasmäärä on 66 000, joista vanhoja hämeenlinnalaisia 50 000, eli näin valtavalla enemmistöllä verotus kiristyi.

Jyväskylässä taas murehditaan tällä hetkellä sitä, että Jyväskylän kaupunkiin liitetyn Jyväskylän maalaiskunnan kaikki koulut ovat ”yllättäen” homeessa, ja nyt niitä pitää alkaa remontoida jyväskyläläisten rahoilla.

kari.naskinen@gmail.com

tiistai 26. tammikuuta 2010

Kansanvalta hylätään, kun seuraava pääministeri valitaan

Lahden Kokoomuksen Päijät-parlamentissa viime viikolla puhunut Jyrki Katainen sanoi, että ”se on täysin Keskustan oma asia, kenet he valitsevat puheenjohtajakseen”. Niin on, mutta näin yksinkertainen ei asia ole, koska näyttää siltä, että uudesta puheenjohtajasta tulee myös pääministeri. Ei yksittäinen puolue saisi nimetä maalle pääministeriä.

Nykyinen järjestelmä on sellainen, että eduskuntavaalit ovat samalla pääministerivaalit. Lähtökohta on, että voittavan puolueen puheenjohtajasta tulee uuden hallituksen pääministeri. Tällä järjestelmällä on itsestään selvästi vaikutusta vaalien tulokseenkin. Samalla järjestelmä takaa sen, että kansanvalta toteutuu tässäkin asiassa eli siinä, kenet me kansalaiset haluamme Suomen tärkeimpään vakanssiin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tämä asia ratkaistaan kepun puoluekokouksessa.

Muodollisesti eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja hallituksen kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä, presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos hän saa eduskunnassa toimitettavassa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä.

Kai se jotenkin näin menee tänä vuonnakin, kun Keskusta on ensin kesällä vaihtanut puheenjohtajansa uuteen – tai johonkin vanhaan. Kansanvaltaisesta valinnasta ei kuitenkaan silloin ole kysymys. Siksi olisi parempi, että Matti Vanhanen jatkaisi pääministerinä niin kauan kuin tämä hallitus muuten on pystyssä. Vieläkin parempi olisi, että järjestettäisiin uudet vaalit ensi syksynä.

kari.naskinen@gmail.com

maanantai 25. tammikuuta 2010

Keinot koventuneet

Teatteri Vanhan Jukon uutuusnäytelmä Kahdeksan surmanluotia kuvaa hyvin sitä muutosta, mikä on 40 vuodessa tapahtunut. Mikko Niskasen elokuva Pihtipuutaalla tapahtuneesta neljän poliisin murhasta on kaikessa hurjuudessaan hienovireinen ja alakuloinen – Vanhan Jukon näytelmä nykypäivään siirrettynä on pelkästään hurja ja pelottava.

Tämä sama muutos on tapahtunut koko yhteiskunnassa. Arvot ovat koventuneet ja elämä muuttunut pelottavammaksi. Juha Luukkosen sovittama ja ohjaama näytelmä on hetkittäin suorastaan vastenmielinen – vähällä oli, etten lähtenyt kesken pois, kun katsomossa istunutta yleisöä osoitettiin haulikolla, kovat piipussa, tietenkin vain leikisti, mutta siltikin tuntui pahalta.

Näytelmä kertoo työttömyydestä, toimeentulovaikeuksista, syrjäytymisestä ja yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudesta, jotka ovat osittain syynä päähenkilö Pasin ahdistukseen, ryyppäämiseen, riehumiseen ja lopulta väkivaltaiseen purkautumiseen. Luukkonen sanoi Lahden Radion haastattelussa 8.10.2009, että pohtiessaan Kahdeksan surmanluodin motiiveja hän joutuu myöntämään, että voisi jopa itse toimia vastaavassa tilanteessa samalla tavalla.

”Valitettavasti 40 vuodessa mikään ei ole muuttunut, ainakaan parempaa suuntaan. Tällaista tapahtuu edelleen, mutta se on räikeämpää ja julkisempaa. Ennen oltiin piilossa liiterin takana, mutta nyt mennään kouluun ampumaan ja laitetaan kuvat nettiin.”

Pienviljelijä Tauno Pasanen Pihtiputaalla kohdisti kostonsa yhteiskunnalle sitä edustavaan virkavaltaan. Nykyisin ovat kuitenkin ne toisenlaisetkin tapaukset, joissa väkivallantekojen kohteiksi joutuvat täysin ulkopuoliset ihmiset. Vieraan tappajan luodista voi saada yhtä hyvin kadulla, koulussa kuin kauppakeskuksessakin. Tästä näytelmä kertoo. Luukkosen näytelmäversio Niskasen elokuvasta on kuitenkin niin erilainen, että on ollut oikeastaan hämäävää säilyttää näytelmällä sama nimi.

Keinot ovat koventuneet myös teatterissa. Kun nykyteatterissa halutaan jotakin sanoa ja oikein tosissaan julistaa, niin siihen eivät tavallisen puheteatterin keinot riitä. Melua ja mekastusta, räkää ja oksennusta pitää olla. Kun näin tehdään, mennään usein myös mauttomuuden puolelle. Jukon esityksessäkin tällaista rajankäyntiä on; täysin tarpeeton kohtaus on esimerkiksi se, missä isolla videokuvalla näytetään pitkään yhden näyttelijän nytkyvää paljasta takapuolta känniläisten naimakohtauksessa.

Kai tällainen näytelmä on myös eräänlainen nuorisoversio vakavasta aiheesta. Sitä ovat monet ulkomaankieliset laulutkin, joiden liittyminen asiaan jäi ainakin minulta kokonaan tavoittamatta.

Käsittämätöntä näytelmässä on myös rinnastaa kansalaissota nykyajan hulluun tappamiseen. Kansalaissota oli julkinen kapina, jossa oli kaksi toistaan vastassa ollutta osapuolta. Kansalaissodassa tapettiin vihollisia. Jokelassa ja Kauhajoella eivät kohteina olleet viholliset.

Sen tämä näytelmä joka tapauksessa hyvin tuo esille, että 20 vuotta sitten alkaneessa hyvinvointivaltion alasajossa on ”onnistuttu”.


kari.naskinen@gmail.com

torstai 21. tammikuuta 2010

Suomi ja Israel aseyhteistyössä

Suomi on ostanut Israelista aseita 2000-luvulla 152 miljoonalla eurolla. Näillä ostoilla Suomi on tukenut yrityksiä, joista kaksi on keskeisiä tekijöitä Israelin vahvistamattomassa ydinaseohjelmassa; toisen niistä omistaa Israelin puolustusministeriö. Kolmannen yrityksen katsoi Norjan eläkerahasto eettisesti sopimattomaksi sijoituskohteeksi johtuen sen osallisuudesta kansainvälisen lain vastaiseen Länsirannan aidan rakentamiseen; tämä tapahtui vain muutamaa kuukautta ennen kuin Suomi osti samalta yritykselta sotilaselektroniikkaa 17 miljoonalla eurolla viime elokuussa.

Nämä tiedot ilmenevät Safer Globe Finlandin (www.saferglobe.fi) tänään julkaisemasta selvityksestä, mihin on koottu tietoja Suomen asekaupasta Israelin kanssa vuosina 1950 - 2009. Tarkoituksena on tuoda julki lisätietoja, jotta Suomen julkilausuttua ulko- ja ihmisoikeuspolitiikkaa voitaisiin arvioida suhteessa todellisuuteen.

Viime vuonna Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kysyi eduskunnassa, antaako Suomen hallitus tämän poliittisesti kestämättömän asekaupan Israeliin jatkua? Joulukuussa puolustusministeri Jyri Häkämies (Kok) vastasi mitä vastasi, puutaheinää asian vierestä. Tosiasia kuitenkin on, että Suomi on osallistunut israelilaisten asetehtaiden kanssa tuotekehitys- ja testausyhteistyöhön niin Israelissa kuin Suomessakin. Asevienti on ollut pääasiassa vastakauppoja, joissa suomalainen yritys on alihankkijana vienyt kolmannen sukupolven Spike-panssarintorjuntaohjusteknologiaa Israeliin. Suomalaiset osat on ollut tarkoitus asentaa EU-maiden armeijoille toimitettaviin panssarintorjutaohjuksiin, mutta tästä ei ole varmuutta. Alihankinnan arvo on ollut vuoden 2001 jälkeen noin viisi miljoonaa euroa, minkä takia Amnesty International on listannut Suomen Israelin toiseksi tärkeimmäksi ohjusteknologian toimittajaksi heti Yhdysvaltojen jälkeen. Suomen viranomaiset myönsivät vuonna 2008 luvan viedä kaksi teleskooppimastoa Israelin armeijalle.

Safer Globe Finland on rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto. Se tuottaa informaatiota edistämään yhteiskunnallisten ja kansainvälisten asioiden tuntemusta, ristiriitojen rauhanomaista ratkaisua, luottamuksen edistämiseen ja aseidenriisuntaan sekä inhimilliseen turvallisuuteen perustuvaa turvallisuuspolitiikkaa.

kari.naskinen@gmail.com

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Vasemmistoliitto ei ole toivottu ryhmä Lahden kaupunginvaltuustossa

Tämän päivän Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoitussivulla haukutaan Lahden kaupunginvaltuuston viittä jäsentä ”änkyröiksi”, koska he vastustavat ”kaikkea”. Vasemmistoliiton koko valtuustoryhmän haukkui viime viikolla kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilkka Viljanen (Kok) samasta syystä.

Voimansa tunnossa olevan Kokoomuksen elämöinti on näin saanut suorastaan fasistisia piirteitä. Kun Vasemmistoliitto on vastustanut Sibeliustalon rakentamista, eteläisen ohitustien Launeen-linjausta, Ranta-Kartanon kaavaa ja nyt viimeksi toriparkkia, niin Vasemmistoliiton katsotaan edustavan väärää politiikkaa eikä oikeastaan kuuluisi ollenkaan lahtelaiseen päätöksenteko-organisaatioon.

Kokoomus ja ESS tulkitsevat niin, että vain niiden oma (ja poikkeuksetta yhteinen) kanta kaikkiin asioihin on oikea. Mutta entäpä jos viidellä ”änkyrällä” eli Matti Kauppilalla (Vas), Vuokko Kautolla (Vas), Eino Vuorella (Vas), Eila Jokisella (SDP) ja Tuija Nurmella (Kok) on sittenkin hyvät perustelut kannanotoilleen? Entäpä jos heidän mielestään näitä isoja rakennushankkeita tärkeämpiä ovatkin esimerkiksi terveydenhuollon, päivähoidon ja koulujen, kirjastojen ja joukkoliikenteen toiminnan laadun ja määrän parantaminen? Entä jos heidän mielestään demokratiaan kuuluu myös mielipiteenvapaus?

Kansanäänestyksiä näistä asioista ei ole voitu järjestää, koska lahtelaisten enemmistö olisi paljastunut änkyröiksi.

Torin seudun asemakaavasta päätettäessä (änkyröiden vastustaessa) tuli päätökseen maininta siitä, että toriparkin investointi ei saa rasittaa kaupunkia taloudellisesti. Änkyrät ja muutkin tietävät, että tuo lausuma on ihan haistapaskapuhetta. Jos toriparkin rakentaa kaupungin omistama Lahden Pysäköinti Oy (Siltapuisto), voidaan veronmaksajille selittää, että eihän se kaupungin taloutta rasita, sehän on itsenäinen yhtiö. Toimialajohtaja Timo Ahonen sanoi jo eilen televisiossa, että asiasta päättää aikanaan Lahden Pysäköinti Oy:n hallitus – eikä demokraattisesti valitulla valtuustolla ole sanansijaa.

P.S. 21.1.
Muiden valtuutettujen mollaamista jatkaa tänään ilmestyneessä Viikko-Hämeessä valtuuston varapuheenjohtaja Mika Kari (SDP). Hän kirjoittaa toistuvasti vähemmistöön jäävistä "perusänkyröistä" ja "älykkäästä oppositiosta". Ilmeisesti perusänkyröitä ovat ainakin ne viisi ESS:n luettelemaa, siis myös Mika Karin puoluetoveri Eila Jokinen.

Ennen "änkyröillä" tarkoitettiin SKP:n vähemmistöläisiä tai tietyntasoista humalatilaa. Koska nämä luonnehdinnat eivät esimerkiksi Eila Jokiseen sovi, niin jotakin muuta Mika Kari tarkoittaa. Piti hakea selitystä. Yhden sellaisen on antanut Jyrki Lehtola Aamulehdessä (22.9.2008): "Änkyrä on muutoshaluton, valittava vanhus, joka on esteenä toisten ilolle." Ettäs tiedätte, valtuutettu Eila Jokinen.

kari.naskinen@gmail.com

tiistai 19. tammikuuta 2010

Grey City

Lahden kaupunginvaltuuston oikeistovoimat päättivät eilen, että parempi on tavoitella Grey City -arvoa kuin Green City -arvoa [grey = harmaa, green = vihreä, city = kaupunki]. Tervetuloa kaikki mahdolliset henkilöautoilijat Lahden keskustaan, me teemme teille uusia hienoja parkkipaikkoja.

Pakokaasupäästöissä ilmaan vapautuvat noki- ja nanohiukkaset aiheuttavat ihmisten terveydelle merkittävää haittaa. Nämä liikenteen myrkkypäästöjen hiukkaset ovat esimerkiksi biomassan poltosta syntyviä hiukkasia pienempiä, joten ne kulkeutuvat syvälle keuhkoihin aiheuttaen hengitystiesairauksia sekä altistaen myös sydän- ja verisuonitaudeille. Vuosittain diagnostisoidaan noin 2000 ennenaikaista sydän- ja verisuonitautien aiheuttamaa kuolemaa, joiden syinä voidaan pitää näitä pienhiukkasista.

Lahden keskustassa ongelma on tavallista suurempi: ilmanlaatu on herkästi huonontuva, koska keskusta sijaitsee harjujenvälisessä notkossa, jossa "ilmanvaihto" toimii huonosti.

Puolisoni Ulla Vaara kirjoittaa asiasta hyvin blogissaan 18.1. (http://www.vaaranaskinen.fi/).

Valtuusto päätti Lahden Grey City -hankkeesta yhden äänen enemmistöllä. Demokraattisessa järjestelmässä ei kuitenkaan katsota äänimäärien eroja, vaan päätös on aina päätös ja sen mukaan jatkossa toimitaan. Koville kuitenkin otti, sosiaalidemokraattien ryhmässäkin piti väriä tunnustaa - oikeiston harmaaksi se osoittautui yhdeksän kohdalla, mukana myös Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Eero Vainio, joka kunnallisvaalikampanjassaan vetosi voimakkaasti joukkoliikenteen puolesta.

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirralle (Kok) asia tuntuu olevan hänen täälläoloaikansa tärkein. Kolme kertaa hän kävi maanantai-illan kokouksen aikana puhujapöntössä. Näin voimakas poliittiseen päätöksentekoon sekaantuminen todistaa, että Myllyvirta on kaikista edeltäjistään poiketen enemmän poliitikko kuin asiantuntijajohtaja. Vastaavalla tavalla hän menetteli kaupunginorkesterin intendentin Tuomas Kinbergin vastuuvapausasiaa käsiteltäessä.

Sen sijaan vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Saara Vauramo ei käynyt puhumassa kertaakaan, sillä hän ei rohjennut tulla kokoukseen ollenkaan. (Saara Varamon appiukko on Lahden keskustan kiinteistöporhoihin kuuluva Erkki Puolakka).

Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Sari Niinistö (Kok) kävi valittamassa sitä, että kerran hän ei ollut saanut autoaan ihan kuntosalin oven eteen, eli parkkipaikoista on pulaa. Niin sitä pitää terveyslautakunnan puheenjohtajan neuvoa kuntoilijoita! Terveellisemmän Lahden puolesta äänestivät Kokoomuksesta Seppo Hakala, Matti Kataja, Leena Luhtanen, Arja Nikkanen, Tuija Nurmi, Pentti E Rantanen ja Marja-Leena Taavila.

Lahden lehdillekin valtuuston päätös oli iso voitto. ESS oli kaivanut toriparkkilausuntoja antamaan kaikki mahdolliset sen puoltajat, eläkkeellä olevat halpahallikauppiaatkin. Samaan kampanjaan osallistui Uusi Lahti, ja myös demarien Viikko-Hämeen päätoimittaja-valtuutettu Jarkko Nissinen äänesti maanantaina harmaan Lahden puolesta.

kari.naskinen@gmail.com