Tänään Helsingissä pidetyssä keskustelutilaisuudessa oikeusvaltion nykytilasta ja tulevaisuudesta tuli esille tapaus Göteborgista, jossa algoritmi oli määrännyt lapsen kouluun, vaikka se ei ollut lähimpänä perhettä. Tapauksesta kertoi yleisön joukossa ollut Aalto-yliopiston tohtori (nimeä en muista), joka lisäksi sanoi, ettei oikeus ottanut vanhempien tekemää valitusta käsiteltäväkseen, koska päätöksen oli tehnyt kone, eikä lainsäädäntö mahdollistanut koneen haastamista oikeuteen.
Entinen apulaisoikeusmies Maija Sakslin otti myös esimerkin digitaalisen vallankäytön ongelmasta, joka koskee Suomi.fi-verkkopalvelua. Siihen on nyt koottu kaikki julkisen hallinnon palvelut ja asiointikanavat sekä julkaistavat asiakirjat.
”Kansalainen voi siellä Suomi.fi-verkossa kyllä pyytää, että hän haluaa edelleen kaiken sen välittämän tiedon kirjeitse paperilla, mutta tämän digikiellon joutuvat nyt tekemään juuri ne, jotka huonoiten hallitsevat tämän sähköisen operoimisen taitoja. Miksei tehty päinvastoin, että ne jotka haluavat toimia verkon välityksellä, he ilmoittaisivat halustaan”, ihmetteli Maija Sakslin.
Tuore kokemus on. Pari viikkoa sitten Suomi.fi ilmoitti minullekin, että nyt alan saada ko. tietoja sen kautta, mutta jos haluan tiedot kirjeitse, pyydettiin ilmoitaan siitä. Yritin etsiä, mutta en löytänyt sitä kohtaa, jossa näin toimitaan. Pitää nyt etsiä uudestaan.
Digi digi digi. Ei onnistu kaikilta. Minäkään en enää voi pysäköidä kotikaupungissani kadun reunaan, koska en pysty vanhalla Nokian kännykälläni maksamaan parkkiaikaani.
Tilaisuuden oli järjestänyt Valta valita toisin -yhdistys. Lähtökohtana oli, että yksilöiden perus- ja ihmisoikeudet, hyvä hallinto, riippumattomat tuomioistuimet sekä demokraattisen yhteiskunnan pelisäännöt ovat oikeusvaltion ydin. Näiden periaatteiden toteutuminen on kuitenkin nyt vaarantunut, kun demokratiaa nakerretaan eri puolilla Eurooppaa. Suomessakin oikeusvaltion tilanne on aikaisempaa huonompi, kun yhteiskunnallinen vastakkainasettelu on kärjistynyt ja luottamus instituutioihin horjuu.
Maija Sakslin sanoi, että itsemääräämisoikeus on heikentynyt. Koskee selvästi esimerkiksi vanhuksia, joita on laitoshoidossa jopa määrätty elvytyskieltoihin henkilöltä itseltään tai omaisilta kysymättä. Koronapandemian aikana ikärasismi taas ohitti laillisuuden, kun yhtäkkiä vain päätettiin ikärajoista rokotusten antamiselle.
OIKEUSVALTIO JA
DEMOKRATIA KRIISISSÄ
Oikeushistorian entinen professori Jukka Kekkonen sanoi oikeusvaltio- ja demokratiakehityksen heikkenemisen alkaneen 1970-80-lukujen vaihteessa Thatcherin ja Reaganin johdolla.
”Tällä hetkellä kriisiytyminen on pahenemisvaiheessa, kun valta- ja varallisuuserot kasvavat ja keskiluokan ahdinko syvenee, ja tästä seuraa sekin, että säätykierto alenee. Lisäksi monenlaiset epävarmuudet lisääntyvät ja oikeistopopulismi saa uutta valtaa – Ylen ohjelmissa ei tätä sanaa saa käyttää, jos haluaa esiintyä televisiossa”, sanoi Kekkonen.
Vahvoja oikeusvaltioiden tunnusmerkit täyttäviä valtioita ei nyt ole kuin noin 20. Suomessakin kehitys on huonoa, mistä osoituksina ovat Suomen tilastollisen sijoittumisen heikkeneminen tieteellisen tutkimuksen ja sananvapauden osalta.
Oikeusvaltiota uhkaavat monet yhtäaikaiset kehityskulut kaikkialla maailmassa. Populistinen, ideologisesti tarkoitushakuinen retoriikka vääristää tosiasioita, sumentaa kokonaiskuvaa ja heikentää keskustelun tasoa. Poliittisia agendoja ajetaan läpi huolimatta niiden lainsäädännöllisistä esteistä, ja lainvalmistelun laatu heikkenee, kun asiantuntijatiedosta ja tutkimuksesta ei välitetä. Laki ja oikeustodellisuus ovat ajautumassa sovittamattomaan ristiriitaan.
Euroopassa joutuu kantamaan huolta myös tuomioistuinten itsenäisyyden säilymisestä. Kho:n presidentti Kari Kuusiniemi sanoi, että EU:ssakin ovat hallitukset puuttuneet tai yrittäneet puuttua tuomioistuinten toimintaan ja mainitsi esimerkkejä Puolan, Unkarin ja Islannin.
Kuusiniemi otti esille myös sen ajankohtaisen asian, että on esitetty erilaisten valitusoikeuksien rajoittamista. Ei pidä rajoittaa, hän sanoi. Esimerkiksi kunnallisvalitus turvaa päätöksenteon menettelyllistä ja sisällöllistä lainmukaisuutta. Se ehkäisee ennalta lainvastaisuuksia ja mahdollistaa päätösten tehokkaan jälkikäteisen laillisuusvalvonnan sekä pakottaa päätöksenteon läpinäkyvyyteen. Kunnallisvalituksella on myös erottamaton yhteys perusoikeuksien ja kunnan asukkaiden itsehallinnon toteutumiseen, samoin korruption ehkäisemiseen.
Tuomioistuin
voi valvoa päätöksenteon lainmukaisuutta vain, jos valittamaan
oikeutettu taho saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Yksi
esimerkki tällaisesta tilanteesta liittyi korona-ajan
ravintolasulkuihin: kun sulku toteutettiin valtioneuvoston
asetuksella, korkein hallinto-oikeus ei voinut tutkia asiasta tehtyä
valitusta, koska kysymys oli lainsäädäntövallan käyttämisestä
eikä hallintopäätöksestä.
kari.naskinen@gmail.com
