Kant: ihminen on paha, Rousseau ja Bregman: ihminen on hyvä

Koska Immanuel Kantin syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 300 vuotta, on hänen filosofiaansa ollut nyt esillä laajasti. Uusi historia ry:n Idea-lehden teemanumerossa 1/2024 käsitellään Kantin ideaa universaalihistoriasta, joka Francis Fukuyaman ajattelun tavoin saa loppunsa, mutta toisella tavalla. Fukuyama ”julisti” kirjassaan Historian loppu ja viimeinen ihminen (1992), että kapitalismi ja länsimainen liberaalidemokratia voittaa lopulta ideologioidenvälisen kamppailun. Kant ei tämännimisistä ideologioista ollut kuullut, ja hän esitti ajatuksen, että historialla on päätepiste, lopputavoite, joka rakentuu ihmisen nykyoletukseen sisältyvien mahdollisuuksien varaan ja jonka kannalta historian kokonaisuus on järjellä käsiteltävissä.

Lopputulokseen vaikuttaa varmaan sekin, kumpi pääsee ihmiskunnassa voitolle, hyvä vai paha. Kantin mukaan ihminen lajina on luonnostaan paha, mikä helpottaa sitä, että vapaasta tahdostaankin ihminen hyvin usein valitsee pahan vaihtoehdon. Raamattukin vahvistaa tämän. Tarina syntiinlankeemuksesta on vertauskuvallinen niin, että Kantin mukaan ”on selvää, että näin meille käy päivittäin”. Raamatun tämä tarina kuvaa sitä, miten jokainen ihminen jatkuvasti rikkoo moraalilakia vastaan.

Filosofi Pertti Koskelan Idea-lehden artikkeli "Ihminen on luonnostaan paha" keskittyy osoittamaan, että Kantin etiikkaa voidaan nykyisin perustella sillä uudella tiedolla, mitä meillä on ihmissuvun synnystä, ihmisen ja eläimen erosta sekä ihmisen pitkästä esihistoriasta:

”Itse asiassa radikaali paha on lisääntynyt, ihmiskuntaa uhkaa itsetuho ilmasto- ja ympäristökatastrofien muodossa. Niiden syyt ja torjumiskeiniot tiedetään, mutta paha on valittu tietoisesti ja toivoen, että katastrofien seuraukset kohdistuvat muihin.”

Idea-teemalehden päätoimittaja Heli Santavuori käsittelee ihmisen hyvää ja pahaa jutussa, jossa arvostellaan hollantilaisen historioitsijan ja tietokirjailijan Rutger Bregmanin menestysteosta Hyvän historia - Ihmiskunta uudessa valossa (2020). Santavuori ei allekirjoita Bregmanin väitteitä, että ihmisten perusominaisuuksiin eivät kuulu itsekkyys, ahneus, aggressiivisuus eikä yleensäkään pahuus. Bregman esittää ihmiskunnan uudessa valossa, jossa ihminen näyttäytyykin pohjimmiltaan hyvänä. Sitten vain tapahtuu kaikenlaista, mikä panee pahuuden voittamaan hyvyyden. Kun on oikein paha, joutuu vankilaan, mutta tämä onkin väärä ratkaisu, jota Bregman perustelee Kantin aikalaisen Jean-Jacques Rousseaun filosofialla: ”Ihminen on luonnostaan hyvä, ja tällaiset laitokset vain tekevät ihmisistä pahoja.”

Adolf Eichmannistakin Bregman kirjoittaa, että ”Eichmann teki pahaa, koska hän ajatteli tekevänsä hyvää”. Eichmann oli siis omasta mielestään hyvä ihminen, joka teki hyvää putsaamalla pois kuusi miljoonaa pahaa ihmistä, Valtakunnan vihollisia.

Bregman käyttää Anton Tshehovia yhtenä todistajanaan, jonka todistus kuuluu, että ”ihmisestä tulee parempi, kun näytät hänelle millainen hän on”. Heli Santavuori kääntää Tshehovin sanonnan päinvastaiseksi, kun lainaa sen perusteellisemmin tulkittuna Henry Troyatin Tshehov-elämäkerrasta (1984):

”Ylioppilas Tihonoville Tshehov oli hiljattain selittänyt, että hänen näytelmiään ei ollut tarkoitettu itkettämään yleisöä, vaan saamaan se ajattelemaan ihmisen tilaa; ´Minä halusin vain sanoa ihmisille rehellisesti, että katsokaa itseänne, nähkää miten huonosti ja ikävästi te elätte. On tärkeää ihmisten tajuavan sen, sillä jos sen tajuavat, he varmaan itse muuttavat elämänsä erilaiseksi ja paremmaksi. Minä en tule sitä näkemään, mutta tiedän, että kaikki tulee olemaan erilaista, että mikään ei tulevaisuudessa muistuta tämän päivän elämää.´ Tämän ajatuksen hän merkitsi myös muistikirjaansa - ´Silloin muuttuu ihminen paremmaksi, kun te näytätte hänelle, millainen hän on´."

Samaan teemaan liittyy Pertti Koskelan referaatti amerikkalaisen professorin Christopher R. Browningin kirjasta Aivan tavallisia rivimiehiä. 101. reservipoliisipataljoona ja "lopullinen ratkaisu" Puolassa (1992). Browning tutki hampurilaista 500 miehen poliisipataljoonaa, joka oli liian ikääntynyt osallistumaan rintamasotaan, mutta se pantiin 1942-43 tuhoamaan juutalaisia. Heitä pataljoona ampui 100 000 ja lisäksi 38 000 puolalaista ja ukrainalaista siviiliä kostoksi partisaanien töistä.

Miksi tavalliset miehet osallistuivat kansanmurhaan, vaikka osallistuminen tuohon operaatioon oli vapaaehtoista? Koska hekin olivat pahoja.

Miksi äärioikeisto eli pahuus on taas suuressa nousussa Saksassa ja muuallakin lännessä? On jopa maita, joissa äärioikeisto on mukana päättämässä valtion asioista.

kari.naskinen@gmail.com