Muinaiset illat vanhan Egyptin pornosivilisaatiossa

Kuukausi sitten luin Norman Mailerin kovaksikeitetyn rikosromaanin Kovat kundit eivät tanssi (1984), jonka esipuheessa Kyösti Salovaara kirjoittaa, että Mailerin tavoite oli ”suuren amerikkalaisen romaanin” kirjoittaminen. Tästä innostuneena menin juuri myymälän lopettaneeseen Aleksin K -antikvariaattiin ja löysin sieltä neljä muuta Mailerin kirjaa. Niistä ensimmäiseksi iskin tuhansia vuosia vanhasta Egyptistä kertovaan ja kuviteltuun romaaniin Muinaiset illat (1983), jonka tapahtumat ovat hieman nuorempia kuin Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisessä (1945). Kirjat ovat jokseenkin yhtä isoja, mutta ero on kuin kirkkaalla päivällä ja mustimmalla yöllä.

Molemmat kirjailijat olivat perehtyneet hyvin muinaisen Egyptin historiaan, mutta siinä missä Waltari pysyi tukevasti maanpinnalla, kaivoi Mailer pyramidihaudoista ihmisiä muistelemaan menneitä, koska uudelleensyntyminen oli Mailerille totta. Uudestisyntyminen ei hänen romaanissaan tapahdu mitenkään uskonnollisessa muodossa, vaan suurmiehet rakastelevat jonkun korkea-arvoisen naisen kanssa, ja yhdeksän kuukauden kuluttua syntyy vauva, joka on tämän suurmiehen uusi versio, ja samalla alkuperäinen versio kuolee. Niinpä kirjassa muinaisen Egyptin tapahtumista pääsee kertomaan 180-vuotias Menenhetet, joka on jo neljännellä elämänkerrallaan.

Kuva takakansipaperista.

Romaanin varsinainen minäkertoja on kuitenkin Menenhetetin lapsenlapsenlapsi, joka hänkin on pirteänä istuskellessaan Khufun pyramidin hautakammiossa ja kuunnellessaan isoisoisänsä juttuja. Mailerin käyttämät nimet poikkeavat osin meille tutuista nimistä, mutta ovat tunnistettavia. Gizan tasangolla olevan Khufun pyramidin me tunnemme Kheopsin pyramidina ja maailmanhistorian kauneimmaksi naiseksi sanottu kuningatar Nefertiti on kirjassa Nefertiri: Hänen kauneutensa oli niin täynnä valoa, ettei nuori farao voinut katsoa häntä. Hänen rintansa olivat pystyt ja uhkeat. Nefertirin vatsa yhtä hento ja kuninkaallinen kuin auringonlaskun viimeinen ruusunpuna ja hänen äänensä suloisuus pystyi viettelemään ilmankin. Eikä tässäkään kaikki, sillä Nefertirin vatsan alapuolella tarjoutui näkymä, joka sai Menenhetetinkin lamaantumaan.

Tämä aihealue etenkin on Mailerin ykkösasia tässä romaanissa. Kaikki ”paneskelevat” sikinsokin, faraot, jumalat, sikopaimenet ja eläimet toisiaan, sekä edestä että takaa ja myös suihin. Eikä millään ole mitään väliä, ei sukupuolellakaan, eikä vielä ollut kuultu sellaisista härskiä menoa rajoittavista asioista kuin insesti ja pedofilia. Tämä romaani muinaisen Egyptin sivilisaatiosta on täyttä pornoa ja kankien kuvailua. Yhdessäkin Ala- ja Ylä-Egyptin isossa julkisessa juhlassa joku Ramses paljastaa kansalle ”hameensa alta ennennäkemättömän pitkän erektion” ja saa osakseen valtavan hurrauksen. Sellaisenkin yksityiskohdan Mailer ilmoittaa, että Ramses IX:n penis oli ½ kyynärää pitkä. Myös jumalten erektiot tulevat kirjassa esille. Tämänkaltaisia kuvauksia romaani on täynnä, eikä siellä vain kivasti kiksautella, vaan jyrätään ja porataan niin, että tuntuu luita ja ytimiä myöten.

Mailer antaa ymmärtää, että noihin aikoihin kaikenlainen säädyttömyys oli normaalia päivittäistä touhua ja että miehillä tuolla itämailla ainoa varsinainen huoli oli, pysyikö seiväs lujana. Vaikka eihän tämä mitenkään uusi asia ole, kun on nähnyt ikivanhoja itäisen pallonpuoliskon taideteoksia ja muita kuvituksia, joissa nämä seiväs- ja miekka-asiat ovat korostetusti esillä.

Koska Egyptissä meno oli näin vapaamuotoista, oli valtakunnassa yksi eunukkikirjuri, joka pani ylös kaikki rakastelut ja raiskaukset, joten kun yhdeksän kuukauden kuluttua lapsi syntyi, nähtiin kirjanpidosta heti, kuka on isä.

Hauskin kohta on se, jossa kerrotaan auringonjumala Amonin syrjähypystä. Amon teki temput pienen linnun kanssa, se menehtyi siinä hötäkässä kuumuuteen, paloi karrelle, mutta syntynyt au-lapsi leijaili alas höyhenenä ja siitä tuli oikeuden ja totuuden jumalatar Maat.

Norman Mailer (1923 - 2007) oli naimisissa kuusi kertaa ja hänellä oli viisi lasta. Hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan on kuitenkin ollut paljon polemiikkia, mutta irstailusta hän joka tapauksessa nautiskeli kirjoittaessaan. Edes suurta Kadesin taistelua kuvatessaan 90 sivun verran ei pornoilu jää sivuun kuin välillä pieniksi toveiksi. Ramses II voitti tämän taistelun Syyriassa heettiläisiä vastaan, ja rähinät Gazassakin alkoivat jo 3300 vuotta sitten. Kadesin taistelun yhteydessä Mailer kuvaa myös sotavankien raakaa kohtelua, joukkoraiskauksia ja kannibalismia.

Kaunistakin kirjassa on, samoin kuin kuvauksia työnteosta Memfissä ja Thebessä. Mustasta marmorista veistetyn obeliskin vetämisestä Niilillä kerrotaan, että siihen tarvittiin 18 alusta, kussakin kaksi 15 miehen riviä soutamassa. Kirjan loppuun asti odotin, että Menenhetet alkaisi kertoa myös Gizan pyramidien rakentamisesta 2600 - 2500 eaa., mutta niin kauas historiaan hänen muistelunsa eivät ulottuneet.

Kaksi etymologista asiaakin löysin. Ford Ka oli muutama vuosi sitten tuotannosta poistettu auto, ja muinaisessa Egptissä ”ka” tarkoitti vainajan kaksoissielua, jolla oli ailahteleva luonne. Kiinalainen verkkokauppa Temu puolestaan tulee siitä, että Egyptin pääjumala Amon tuli aikojen alussa esiin Temuna ja loi ensimmäisen äänen. Amon oli moninainen: aamulla hän oli Khepera, keskipäivällä Ra ja illalla Temu.

En siis vielä osunut Mailerin suureen amerikkalaiseen romaaniin, enkä edes suureen egyptiläiseen romaaniin, jonka Waltari on jo tehnytkin, mutta jatkan haparoimista.

kari.naskinen@gmail.com