Jos ei olisi
internettiä eikä televisiota, ilmestyisi tänäänkin sanomalehtien
ylimääräisiä iltapäiväpainoksia, joissa kerrottaisiin viime yön
tapahtumista yleisurheilun MM-kisoissa. Helsingin olympiakisojen
aikana tilanne tietenkin oli tällainen ja Suomen Sosialidemokraatti
-lehtikin
julkaisi omaa Iltalehteään
yhdeksän kertaa. Ilmeisesti into lopahti yleisurheiluviikon jälkeen,
kun suomalaisten menestys Olympiastadionilla oli pettymys: mitalin
saavutti vain Toivo
Hyytiäinen keihäänheitossa
(pronssia).
SDP:n
lehdessäkin koettiin noihin aikoihin paperipulaa. Tästä huolimatta
raportointiin olympiakisoista satsattiin paljon, ja Kustannus Oy
Kansanvallan sen vuoden toimintakertomuksessa todettiinkin, että
”olympiakisojen selostamiseen käytettiin huomattava määrä
paperia”. Asiasta kirjoitti äskettäin nykyisessä
Demokraatti-lehdessä Antti
Vuorenrinne,
joka toimi demarien pää-äänenkannattajan päätoimittajana
2010-luvulla.
Suomen Sosialidemokraatti panosti
olympaikisojen aikana tavallista enemmän myös irtonumeromyyntiin.
Sitä varten lehteen tehtiin omat ruotsin- ja englanninkieliset
palstansa, ja erikoista oli lisäksi, että jatkokertomuksena
julkaistiin englanniksi Mika
Waltarin romaani
Neljä
päivänlaskua (Four
sunsets) vuodelta
1949. Kahdeksansivuisen, vihreälle paperille painetun Iltalehden
ohella aamuisin ilmestynyt päälehtikin oli kovasti
olympiapainotteinen, vähintään puolet sivuista käsitteli
kisoja.
Iltalehden irtonumero- ja ilmoitusmyynti onnistui
toimintakertomuksen mukaan ”suhteellisen hyvin”, mutta ”ei
kattanut kustannuksia”. Kisojen loppuun asti sitä ei kuitenkaan
tehty, vaikka Suomen mitalimenestys muodostui kohtalaisen hyväksi.
Kultamitalejakin tuli viisi, joskin yleisurheilun rinnalla
sellaisissa sivulajeissa kuin melonta, nyrkkeily ja paini.
Nykyisin
ilmestyvän Iltalehden kanssa tällä SDP:n Iltalehdellä ei ole
mitään tekemistä. Kun eivät olleet rekisteröineet nimeä, pystyi
Kokoomuksen Uusi Suomi perustamaan
oman Iltalehtensä 1980. Nykyisin
sen omistaa Alma Media -konserni.
Eikä
nimeä ollut rekisteröity aikaisemminkaan. Ennenkin oli ilmestynyt
useitakin tämännimisiä lehtiä, kuten Vuorenrinne kirjoittaa:
”...vuonna 1913 Suomalaisen työväenliiton eli suomettarelaisten
porvarien lyhytaikainen Iltalehti-kokeilu ja aluksi Uuden Suomen
maanantainumerona aloittanut lehti 1919-30.”
Helsingin
Sanomien perustama Ilta-Sanomat alkoi ilmestyä
1932 Mäntsälän
kapinan aikana. Kuuden päivän ajan sitä
painettiin,
ja jatkoa seurasi syksyllä 1932 Los Angelesin olympiakisojen aikana.
Ilta-Sanomien säännöllinen ilmestyminen alkoi 15.10.1932.
Muutaman
vuoden yritys oli Iltaset-lehti 70-luvulla. Se aloitti Oulussa
kepulaisen lehti- ja kirjapainoyhtiön Oy Liiton kustantamana,
siirtyi sitten Yhtyneet Kuvalehdet Oy:lle, mutta valtakunnalliseksi
menestyjäksi Iltasetistä ei ollut.
Jyväskylässä
muuttui Kokoomuksen Jyväskylän Sanomat 60-luvun
puolivälissä Keski-Suomen Iltalehdeksi, mutta loppu tuli
1970.
Hufvudstadsbladetin
kustantama
Nya Pressen -iltapäivälehti
lopetettiin
kannattamattomana 1974.
Erikoisempia
yksittäisiä iltapäiväjulkaisuja
oli ainakin Ilta-Sanomien ylimääräinen iltapäiväpainos Ingemar
Johanssonin ja
Floyd
Pattersonin raskaan
sarjan MM-ottelusta 1969
tai 1970,
jonka olimme edellisyönä kuunnelleet radiosta Ilmo
Lounasheimon selostamana.
Etelä-Suomen Sanomat (Lahti) teki 26-sivuisen
erikoisnumeron 28.9.1994 Estonian uppoamisesta.
Oma
erikoisuutensa oli, kun Etelä-Suomen Sanomat julkaisi koko etusivun
täyttäneen kuvan Lasse
Virenistä,
joka oli voittanut kymppitonnin juoksun Münchenissä 1972. Se oli
lehden historiassa ensimmäinen tällainen etusivu, ja
sanomalehdet olivat vielä sivujensa pinta-alaltaan täysikokoisia.
Mutta
olihan Viren tuolloin SVUL:n Lahden piiriä edustaneen Myrskylän
Myrskyn juoksija. Kun
tarkistin tätä piirin jäsenyyttä Myrskyn osalta, osui silmiin
hauska seuran nimi: Joutsassa toimi Lasol Team (lajia ei mainittu).
kari.naskinen@gmail.com
