keskiviikko 24. helmikuuta 2021

Brezhnev erotti Tarasovin

Neuvostoliiton jääkiekkoilun nosti huipulle maajoukkueen ja Moskovan ZSKA:n valmentaja Anatoli Tarasov. Äkkipikaisena ja herroja kumartamattomana Tarasov kuitenkin tyri uransa loppuvaheissa niin, että hänet syrjäytettiin ensimmäisistä Neuvostoliiton ja Kanadan NHL-huippujen otteluista 1972. Venäläinen elokuva Legenda nro 17 (2013) käsittelee Valeri Harlamovin jääkiekkouraa, mutta melkein yhtä isossa roolissa on Tarasov.


Elokuvassa käydään läpi sitäkin vaihetta, kun Punakone valmistautui ensimmäiseen NHL-Kanadan kohtaamiseen Montrealissa. Sapporon olympiakisoissa Neuvostoliitto oli voittanut kultaa, mutta nyt oli edessä kaikkien aikojen kovin vastustaja. Tarasov järjesti yhden valmistautumisottelun, jossa maajoukkuetta vastaan asettui Moskovan Spartak. Siinä Tarasov menetti hermonsa, käski pelaajansa
kesken ottelun pukukoppiin ja keskeytti pelin. Syynä oli maalin hylkääminen sitä edeltäneen paitsion takia, Tarasovin mielestä väärin perustein.

On tällaisia tempauksia muulloinkin tehty, mutta tässä tapauksessa oli kohtalokasta, että ottelua katsomassa
Luzhniki-hallissa oli myös Leonid Brezhnev. Otsikkoni on ehkä liian jyrkkä, mutta käytännössä asia oli näin, sillä Neuvostoliiton jääkiekkoliiton johtomiehet kyllä tiesivät, että nyt Tarasov oli tehnyt korvaamattoman virheen. Tarasov sai potkut ja Kanadaan lähti Vsevolod Bobrov.

Jääkiekkohistoriassa kylläkin kerrotaan, että tämän protestinsa Tarasov teki jo kolme vuotta aiemmin sarjaottelussa Spartakia vastaan. Tällaiset tempaukset joka tapauksissa murensivat Tarasovin arvovaltaa ja kesällä 1972 mitta tuli täyteen.

Tarasovin menetelmät olivat ankaria. Hän oli katsomassa 1967 ZSKA:n juoniorijoukkueen otte
lua ja kiinnitti huomionsa Harlamoviin. Siitä alkoi Harlamovin kouliminen, ja ensimmäinen toimenpide oli, että Tarasov passitti Harlamovin kauas Siperiaan Chebarkulin alemmassa sarjassa pelanneeseen Zvezda-joukkueeseen. Sieltä Tarasov kutsui Herlamovin kesken kauden takaisin Moskovaan ja ZSKA:n edustusjoukkueeseen.

Oikea Valeri Harlamov #17
Mutta Tarasov oli Tarasov: Harlamov sai istua pelivehjeet päällä katsomossa, kun ZSKA harjoitteli. Kun Tarasov sitten kutsui Harlamovin jäälle, edessä oli taas nöyryytys, sillä harjoitukset päättyivät ja Harlamovin piti kerätä kiekot ämpäriin. Vihdoin tuli se ilta, jolloin Harlamov nousi ZSKA:n kokoonpanoon, samaan ketjuun Anatoli Firsovin ja Vladimir Vikulovin kanssa. Harlamov teki voittomaalin Spartakia vastaan. Jonkin ajan kuluttua Tarasov muodosti ketjun Valeri Harlamov - Boris Petrov - Boris Mihailov. Heti tämän ketjun ensimmäisessä ottelussa Harlamov teki kaksi maalia. Tähti oli syntynyt.

Suomalaisetkin saivat kyytiä. Tukholman MM-kisoissa 1970 Suomi oli hienosti neljäs,
mutta CCCP:ltä tuli selkään 1-16. Harlamov teki kolme maalia, Mihailov kaksi ja Petrov yhden. Suomen maalin teki ”Mölli” Keinonen.

Harlamov oli sankari. Hän sai Moskovasta keskimääräistä komeamman asunnon ja uuden Volgan, jonka rekisterikilven numero oli 00-17. Vuonna 1971 Harlamov sai arvonimen Ansioitunut urheilumestari.

Koska Venäjän kiekkoseuroissa on ollut ja on paljon huippuja, siellä ei pelaajien numeroita ”jäädytetä”, mutta kuitenkaan ZSKA:ssa ei tälläkään hetkellä kenelläkään pelaajalla ole Harlamovin numeroa 17. Harlamov pelasi
Chebarkulin-keikan jälkeen koko uransa ZSKA:ssa, jossa voitti yksitoista mestaruutta. Olympiakultaa Harlamov sai kaksi kertaa ja maailmanmestaruuksia tuli kahdeksan. Harlamov kuoli auto-onnettomuudessa 1981.

Vaikka Tarasov teetti huippupelaajilleen töitä suorastaan sairaalloisesti rääkäten, he arvostivat valmentajaansa. He olivat suut mutrussa, kun tieto Tarasovin erottamisesta tuli. Eikä Brezhneviä näytetä elokuvassa kuin vilaukselta.

Nikolai Lebedevin ohjaama elokuva on hyvä, vaikka siinä näkyykin asioiden romantisoiminen. Nimenomaan Tarasovin tapaa toimia elokuva näyttää raa´alla tavalla. Kuvaavaa on esimerkiksi, että maajoukkueen harjoituksissa hän pani ZSKA:n, Spartakin, Dynamon ja Krylja Sovetovin pelaajat taistelemaan keskenään oudoillakin tempuillaan. Ilmeisesti aggressiivisuutta saatiin lisää.

Elokuvan yksi kohokohta on loppujakson ottelu Kanada - Neuvostoliitto, jossa vastakkain olivat väkivalta ja taito. Kaikkien yllätykseksi ottelu päättyi Punakoneen voittoon 7-3. Harlamov teki kaksi maalia.

Nykyinen KHL on jaettu neljään divisioonaan: Tarasov, Bobrov, Harlamov ja Chernyshev (Arkadi Chernyshev toimi Tarasovin kakkosvalmentajana).

kari.naskinen@gmail.com