keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Köyhiä ja rikkaita ja siltä väliltä

Jos tienaa alle 3000 euroa kuukaudessa, on Jutta Urpilaisen mielestä pienituloinen. Matti Vanhasen mielestä puolestaan on rikas, jos kuukausitulot ovat vähintään 3760 euroa.

Sossun luukulta ei ihan pääse pienituloisten rajan yli, mutta lähelle kuitenkin. Helsingin Sanomat kertoi esimerkkitapauksen (3.12.). Henkilökohtaiset sosiaalietuudet eivät ole julkista tietoa, mutta Hesari oli saanut käsiinsä yhdestä tapauksesta Korkeimman oikeuden päätöksen, mistä summat ilmenivät: kolmilapsisen perheen äiti oli saanut kolmen vuoden aikana Helsingin kaupungilta toimeentulotukea 1700 euroa/kk sekä Kelalta lapsilisiä, kotihoidontukea ja vanhempainetuuksia 530 euroa/kk, yhteensä siis 2230 euroa/kk.

Kumpikaan puoluejohtajista ei ole oikeassa. Todellisuudessa ei vielä ole köyhä, jos saa kuukaudessa melkein 3000 euroa, ja hyvätuloiseksi voi laskea henkilön, joka kuukausitienestit ovat kaksi kertaa Vanhasen mainitsemia suuremmat. Rikkailla on lisäksi omaisuutta niin ettei paskalle taivu.

Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet. SDP:n Hämeen piirin vuosikokouksessa Heinolassa esitelmöinyt tutkija Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitoksesta näytti tilastoja, joiden mukaan tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvu on Suomessa ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana poikkeuksellista myös kansainvälisesti. Varsinaisesti tämä kehitys alkoi 1990-luvun puolivälissä. Samanaikaisesti on sosiaaliturvaan tehty monia leikkauksia ja verotuksen progressiivisuutta on heikennetty eli sitä on muutettu rikkaita suosivaksi.

Miten sattuukaan, ovat samanaikaisesti Suomessa kasvaneet myös väestön terveyserot ja koetun hyvinvoinnin erot.

Ajanjaksolla 1966-90 tulot kasvoivat alemmissa tuloluokissa nopeammin kuin ylemmissä tuloluokissa. Ajanjaksolla 1990 - 2007 kehitys oli päinvastaista: ylimmän yhden prosentin tulot kasvoivat peräti 13 prosenttiyksikköä, kun keskimääräinen tulojen reaalikasvu oli vain 2,4 prosenttia.

Rikkaiden ylenmääräinen rikastuminen johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että kevyesti verotettujen pääomatulojen osuus ylimmän yhden prosentin tuloista kasvoi vuodesta 1994 vuoteen 2007 noin 28 prosentista 62 prosenttiin.

Suoniemi sanoi, että tästä on ollut seurauksena verotuksen progressiivisuuden pieneneminen. Eriytetty pääomaverotus on lisännyt tuloeroja, koska suhteellisesti verotettujen pääomatulojen keskittyminen tulojakauman yläpäähän on johtanut verotuksen progressiivisuuden pienenemiseen.

kari.naskinen@gmail.com