keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Kuntaliitoshankkeessa varovainen vaihe

Tämä kuntaliitoshank-keen "liikemerkki" on poistettu Lahden kaupungin internetsivuilta. Aikaisemmin sitä klikkaamalla pääsi Uusi kunta -sivuille. Muutenkin liitoshanke on nyt hiljaisem-massa vaiheessa, kun varsinkin Hollolassa on alettu painaa jarrua. Pääsiäisen jälkeen Lahdesta joka tapauksessa lähtee kaikkiin Päijät-Hämeen kuntiin kirje, jossa tiedustellaan kiinnostusta kuntaliitos-selvityksen tekemiseen.

Lahtelaisten kannalta tilanne on oikeastaan sellainen, että eipä tuolla niin väliä ole, syntyykö suurkunta vai ei. Lahti on kaikilla mittareilla suurkunta jo nyt, eivätkä kuntatalouden huolet paina Lahtea alkuunkaan samalla tavalla kuin lähistön muita kuntia. Tästä ovat hyvinä todisteina kuntien viime vuoden tilinpäätökset. Lahden kuntatalous on tällä hetkellä jopa parempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, ja vertailu Päijät-Hämeen kuntien kesken nostaa Lahden aivan omaan luokkaansa.

Maakunnan kuntien vuosikate (käyttötulojen ja -menojen erotus) oli Lahdessa ylivoimaisesti suurempi kuin muilla. Seuraavassa tilastossa viime vuoden vuosikatteet euroa/asukas:

+514 Lahti
+361 Hollola
+303 Orimattila
+288 Hartola
+286 Kärkölä
+254 Nastola
+237 Asikkala
+212 Hämeenkoski

+176 Artjärvi
+101 Padasjoki
-146 Heinola

Lahden talous toimi viime vuonna niin hyvin, että tulorahoitus oli suurempi kuin investointien nettomenot. Tämä oli kova saavutus, sillä investointeja oli paljon, ja on tänä vuonnakin. Lahteakin enemmän tulorahoitusta investointeihin nähden saatiin Orimattilassa ja Hartolassa, mutta eipä niissä kunnissa juuri mitään rakennettukaan. Seuraavassa tilastossa tulorahoituksen ja nettoinvestointien suhde (100 = tasapaino):

+122 Orimattila
+122 Hartola
+105 Lahti

+104 Artjärvi
+90 Nastola
+88 Hollola
+52 Asikkala
+38 Kärkölä
+30 Hämeenkoski

+11 Padasjoki
-28 Heinola

Esimerkiksi Hollolassa tulorahoitus ei riittänyt investointeihin. Hollolan tilinpäätöstä koskeneessa ESS:n otsikossa sanottiin, että "Hollola vankisti talouden puskuria". Mitä vahvistamista se oli, kun inves-tointeja varten piti velkaa tehdä lisää? Puskuria ei siis ollut. Seuraavassa tilastossa kuntien lainamäärät euroa/asukas vuoden päättyessä:

454 Lahti
480 Hämeenkoski
825 Asikkala
1161 Kärkölä
1162 Hollola
1217 Nastola
1407 Orimattila

1563 Artjärvi
2476 Heinola
2607 Hartola
3035 Padasjoki

kari.naskinen@gmail.com