Lahden kaupunginorkesterin 75-vuotisjuhlakirja käsittelee ensisijaisesti orkesterin nousua kansainväliseen maineeseen. Lahden ihme -kirjassa (2026) orkesterin vanha historia on alussa esillä kymmenen sivun verran, mutta alkuhistoriasta onkin olemassa hollolalaisen kotiseutuneuvoksen Heikki Mantereen (1951 - 2024) tekemä historiakirja 1950-80. Uuden kirjan tekijä on Tuomas Salo, joka nuorempana soittikin orkesterissa selloa. Kirjan kustansi Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Oikeastaan Lahden ihmeitä oli kaksi, koska Sibeliustalon rakentamishankkeen saaminen päätökseen asti oli myös sellainen. Nämä ihmeet kuitenkin liittyvät oleellisesti toisiinsa, sillä orkesterin saavuttaman menestyksen yksi osatekijä oli Sibeliustalo, eikä sitä olisi rakennettu ilman orkesteriin 80-luvun lopulla kiihdytettyä vauhtia.
Lahden orkesteriyhdistyksen ylläpitämä orkesteri kunnallistettin 1950 kaupunginvaltuuston päätöksellä ja ensimmäiseksi päätoimiseksi kapellimestariksi saatiin Martti Similä, joka johti 12 soittajan orkesteria. Similän jälkeen 1959 tuli kapellimestariksi Urpo Pesonen ja häntä seurasi 1978 Jouko Saari.
Vuoteen 1984 tultaessa oltiin ratkaisemassa orkesterin tulevaisuutta niin, että johtoon saataisiin joku kova nimi. Kun Saari luki lehdestä näistä suunnitelmista, hän otti ennenaikaisen lopputilin ja lähti Göteborgiin oopperakapellimestariksi. Seuraavana vuonna aloitti kapellimestarina Kansallisoopperan ylikapellimestari Ulf Söderblom ja päävierailijana nuori Osmo Vänskä, josta kolme vuotta myöhemmin tuli ylikapellimestari 20 vuodeksi.
Kirjassa on paljon haastatteluja. Vänskä muistelee alkua ja sanoo, että orkesterin taiteellisen uudistamisen pani liikkeelle 1983 intendentiksi tullut Helena Hiilivirta. Hän hoiti yhteydet hyvin myös kulttuurista vastaavaan apulaiskaupunginjohtajaan Kari Salmeen. Lahden ihmeen edetessä Salmen merkitys oli iso.
INTENDENTIT VAIHTUIVAT,
KONSERTTITALO ESILLÄ
Helena Hiilivirran jälkeen tärkeään intendentin tehtävään tuli Tero-Pekka Henell ja hänen jälkeensä Tuomas Kinberg. Heidän aikanaan uusi konserttitalo nousi esille erilaisina vaihtoehtoina, sijoituspaikkojakin ehdotettiin monia: Rauten tontti, Fellmaninpuisto, Teivaanmäen rinne, Messilän kallion sisään…
Sitten Henell tiedusteli Rakennusliike B&K:n johtajalta Juha Tammivuorelta, löytyisikö Lahden alueelta tyhjiä teollisuushalleja. Henell ja Vänskä kiersivät Tammivuorelta saamansa listan ehdokkaat läpi ja testasivat hallien akustiikkaa Vänskän Volvon torvella. Rauma-Repolan entisellä teollisuusalueella Vesijärven rannassa oli yksi passeli. Niin alkoi projekti kohti Sibeliustaloa.
Tuossa vaiheessa talolla ei vielä ollut Sibeliustalo-nimeä, vaan se oli kongressi- ja konserttitalo, tässä järjestyksessä, ettei olisi syntynyt liikaa vastustusta eliitille puuhattavasta viihtymislaitoksesta. Tilanne oli joka tapauksessa poliittisesti ja kuntalaisten kannanotoissa tiukka. Valtioltakin oli tulossa tukirahaa 40 miljoonaa markkaa, josta siitäkin käytiin kilpailua. Tampereen kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen ja Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ilmoittivat, että jos Lahti ei ota, heille kyllä sopii, koska siellä sopivia hankkeita on vireillä.
Ratkaisu syntyi kaupunginvaltuuston kokouksessa 1998. Samaan aikaan brittiläinen kapellimestari David Angus veti LKO:n harjoituksia Ristinkirkossa, eikä tiennyt tilanteesta mitään ja ihmetteli orkesterilaisten jännittyneisyyttä ja apaattisuutta. Äänin 30 - 29 rakentamispäätös syntyi. Se varmistui kahden valtuutetun toimesta: kansanedustaja Ulla Juurola (SDP) jätti valiokuntamatkan Etelä-Amerikkaan väliin, jotta varmasti pääsi äänestämään rakentamisen puolesta, ja Pentti Heikkurinen (Kok) äänesti samoin, vaikka ennakkolaskelmissa hän oli vastustajien rivissä. Kari Salmi kertoi myöhemmin, että äänestykseen oli sovittu myös perälautajärjestely, joka meni niin, että jos Heikkurinen olisi vastustanut rakentamista, olisi eräs toinen valtuutettu muuttanut äänestyskäyttäytymisensä hyväksymisen kannalle.
JEAN SIBELIUS
KAI HYTTINEN
Sibeliustalon avajaisissa maaliskuussa 2000 piti avajaispuheen pääministeri Paavo Lipponen. Avajaiskonsertti pidettiin seuraavana päivänä, orkesteria johti Osmo Vänskä ja ohjelmassa Jean Sibeliusta ja muutakin suomalaista musiikkia. Avajaiskonsertin jälkeen järjestettiin koko kansan suuri viihdekonsertti, jossa lauloivat Kai Hyttinen, Marion Rung ja Laura Voutilainen.
Tämä oli se linja, joka Sibeliustaloon valittiin. Kuten toimitusjohtaja Antti Vihinen sanoi: ”Koko kansan talo.” Tämä ei kaupunginorkesterin johtoa tyydyttänyt. Vihisen perustelut olivat kuitenkin selvät: ”Minulle on henkilökohtaisesti sama, mitä talon ohjelmasisältö on. Se voi olla vaikka klassista musiikkia tai sumopainijoiden kokoontuminen, kunhan toiminta on kannattavaa.”
Vihistä vihattiin. Eikä tätä tilannetta mitenkään helpottanut se, että Sibeliustalon johtaja oli tehnyt tohtorinväitöksensä Sibeliuksen natsiyhteyksistä. Vihinen siirtyi 2010 virkavapaalle ja irtisanoitui myöhemmin samana vuonna. Vihinen sanoi, että jos kirjoittaisi muistelmat ajastaan Sibeliustalossa, teoksen nimeksi tulisi ”Savustuspöntössä”.
HANNU LINTU HELLITTÄÄ
VÄHÄN SIBELIUKSESTA
Sibeliustalossa aloitettiin heti ensimmäisen vuoden syksyllä Sibelius-festivaali, jossa esitettiin vain Sibeliuksen musiikkia. Tuomas Kinbergin jälkeen intendentiksi 2014 valittu Teemu Kirjonen sanoo kirjassa, että Sibelius-festivaali on erinomainen esimerkki organisaation halusta tehdä asioita perinteisten tapojen ulkopuolella: ”Oli rohkea veto luoda festivaali yhden säveltäjän ympärille ja brändätä se siten, että The Sibelius-orkesteri soittaa Sibeliustalossa loistavissa olosuhteissa pitkän viikonlopun ajan. Orkesterille on ollut suorastaan pyhä asia pitää kiinni siitä, että festivaalilla soitetaan vain Sibeliuksen musiikkia.”
Ensi kuussa tästä pyhästä periaatteesta luovutaan, kun Hannu Linnun rakentama ohjelmisto koostuu Sibeliuksen lisäksi nyt myös Bergiä, Busonia, Rahmaninovia, R. Straussia. Sama idea kahtena seuraavana vuonna. Saa nähdä, käykö niin kuin kirjassa povataan: ”Ilman selkeää keskittymistä Sibeliuksen musiikkiin koko festivaali voisi kuihtua pois muutamassa vuodessa.”
kari.naskinen@gmail.com
