En ole perunantuntija enkä -ystävä, mutta nyt osui käsiin kirja säveltäjä Richard Wagnerista, jossa mainitaan, että 1930-luvulla Saksassa jalostettiin uusi perunalajike ja sen nimeksi annettiin Sieglinde. Nimi valittiin siksi, että Adolf Hitler oli suuri Wagnerin oopperoiden ystävä ja Valkyyriassa Sieglinde on. Koska olen tässä samaa mieltä Aatun kanssa, seuraavalla kauppareissulla etsin tietenkin Siikliä, joksi Suomeen 1940-luvulla tuotu Sieglinde täällä nimettiin. Ainakin Santamäeltä ja Ruposelta kysyn torilla.
Kirjan nappasin siksi, että sen ensimmäisen esseen nimessä oli Bayreuth, Wagnerin ja Baijerin kuninkaan Ludvig II:n perustama juhlatalo Wagnerin oopperoiden esittämistä varten. Siikli kiinnosti ja täydennystiedoksi löytyi, että Sieglinde-nimi yhdistyy sankarillisuuteen ja voittoon (muinaissaksan sana sigu tarkoittaa voittoa ja linde pehmeää, hellää).
Sieglinde on mielenkiintoinen rooli. Hän on Siegmundin kaksossisar, jollaiseksi hän oopperassa tunnistautuu:
Jos sinä olet Siegmund,
jonka tässä näen –
niin minä olen Sieglinde,
joka sua kaipaa:
Oman sisaresi valloitit sä.
Myöhemmin Sieglinde ja Siegmund saavat sankarillisen Siegfried-pojan rakastettuaan toisiaan intohimoisesti.
Kansallisoopperassakin Sieglinde on seikkailut monesti, ensimmäisen kerran 1920 ja viimeksi 2022, jolloin tämän dramaattisen sopraanoroolin lauloi Miina-Liisa Värelä. Jo 2014 hän oli voinut Suomen Wagner-seuran stipendiaattina osallistua Bayreuthin oopperajuhlille, joilla hän on viime vuosina myös esiintynyt.
Sieglinde on rooli, jossa raskaan Brünnhilden roolin tulevat laulajat pääsevät hyvin sisään Wagnerin musiikkimaailmaan. Brünnhilde on Sieglinden ja Siegfriedin sisarpuoli, josta myöhemmin tulee Siegfriedin rakastajatar. Kansallisoopperassa Sieglindenä esiintyi 2004 ruotsalainen Nina Stemme, joka nykyisin on yksi maailman huippusopraanoista. Suomen huippu on tällä hetkellä Camilla Nylund, joka Kansallisoopperassa ei kuitenkaan ole Sieglindenä ollut.
Esseekirjassaan Seikkailu alkaa sumusta (2022) Veli-Matti Huhta kirjoittaa myös neuvostoliittolaisesta elokuvaohjaajasta Sergei Eisensteinista, joka vilkkaassa mielikuvituksessaan yhdisti valkyyriat jotenkin Suomen mäntykankaisiin. Eivät kuitenkaan lyöneet päitään. Talvisotavuonna 1940 Eisenstein oli ohjannut Valkyyriat näyttämölle. Muinaisnorjalaisessa mytologiassa valkyyriat lensivät sotatantereille ratsain tai joutsenina ja valitsivat kaatuneet soturit, joista he urhoollisimmat veivät Valhallaan valmistautumaan taistelemaan edelleen Odin-jumalan rinnalla.
Missä olet Siegmund? Vieläkö sua nään,
kiihkeästi rakastettu, loistava veljyt?
(Tv 1:n Dollanganger-saagan tekijät ovat varmaan kopioineet juonen Valkyyriasta.)
kari.naskinen@gmail.com
