Orimattilan anagamauuni Kuussa

Orimattilan taidemuseossa on maaliskuun puoliväliin asti näyttely, jossa on 20 keramiikkataiteilijan teoksia, yhtensä toistasataa. Keraamikot ovat seitsemästä maasta, mutta kaikki heidän teoksensa on poltettu Mallusjoen vanhassa koulussa toimivan lasi- ja keramiikkakeskus Kuun harvinaislaatuisessa anagamauunissa. Tämä vanha japanilainen puu-uunityyppi on korkeimmalta kohdaltaan 1,4 metriä, joten isojenkin esineiden polttaminen on mahdollista. Kuu perustettiin 2015, joten taidemuseossa on nyt anagamauunin 10-vuotisjuhlanäyttely. Toukokuussa on vuorossa seuraava kohokohta, anagamauunin 25. poltto, joka taas kestää useita vuorokausia kuumuuden noustessa noin 1300 asteeseen.

No miksi Kuu? Kun kysyin, sain vastauksen Kuun toiselta perustajalta Jari Vesteriseltä: Mallusjoen vanha koulu sijaitsee mäen päällä lähellä kuuta. Kuu heijastaa auringon valoa planeetta maalle. Japaniksi kuu tarkoittaa taivasta, tyhjyyttä. On helppo sana myös esim. englanninkielisille.

Tätä uunityyppiä sanotaan onkalo- tai luolauuniksi. Siinä puu poltetaan samassa tilassa, jossa keramiikkaesineet ovat. Liekit ja tuhka kulkevat vapaasti esineiden läpi, ja lentävä tuhka muodostaa keramiikan pintaan ainutllaatuisen lasiefektin. Uuniin pantavat keramiikkaesineet voivat olla täysin polttamattaomia tai alustavasti raakapoltettuja. Moderni tekniikkakin yhdistyy polttamiseen, sillä näyttelyssä on kaksi ensin 3D-tulostettua teosta, jotka sitten on lasitettu uunissa (kuvassa).

Näyttelyssä on esillä monenlaisia teoksia, pienistä kulhoista suuriin veistoksiin, joiden pintojen erilaisuudet kumpuavat erilaisten savilaatujen ominaisuuksista. Näyttelyn kuratoinut Jari Vesterinen sanoo puilla poltettavan anagamauunin olevan tekijöille enemmän kuin työkalu: ”Fyysinen ja vaikeasti hallittava polttoprosessi antaa tunteen historiallisesta jatkumosta sekä yhteistyöstä luonnon ja luonnonvoimien kanssa. Jokainen poltto on uusi seikkailu.

Näyttelyn taiteilijat: Elysia Athanatos (Kypros), Nancy Fuller (Iso-Britannia), Katariina Guthwert, Anna-Kaisa Haanaho, Emma Helle, Katri-Maria Huhtakallio, Johannes Kaarakainen, Beatrice Keleriene (Liettua), Marjo Kilgast, Panu Koskimies, Niko Mankinen, Lotta Mattila, Marika Mellanen, Mira Niittymäki, Henna Nuutinen, Aigi Orav (Viro), Laura Pehkonen, An Roovers (Belgia), Paula Ruuttunen, Jari Vesterinen, Kate Waltman (USA).

TAKINKÄÄNTÖÄ JA
MUUTA KULTTUURIA

Mallusjoen kylä on Orimattilan eteläosassa Mallusjärven ympärillä. Siellä on yli 600 ympärivuotista asukasta ja kesäasukkaat lisäksi. Mallusjoki on Kuun lisäksi muutenkin tunnettu kultturelleista kuvioistaan. Siellä toimii useita kuvataiteilijoita, käsityöläisiä ja muusikoita. Kun Helsingin Sanomat teki 2007 tästä taiteilijayhteisöstä jutun, sen otsikko oli ”Taiteilijoiden uusi Tuusulanjärvi”. Tuttuja nimiä ovat ainakin kuvanveistäjät Virpi Kanto ja Tapani Kokko, taidemaalari Tytti Götsch, kuvanveistäjä Jukka Lehtinen ja graafikko Marko Suomi sekä Runojalan Harri Karttunen ja Taide-Aitan Sirkka Pahla (Taide-Aitta).

Mallusjoen Takinkääntöviikot ovat laajemminkin tunnettu tapahtuma, jossa aina käydessäni ovat paikat olleet tupaten täynnä. Esiintyvältä puolelta voi mainita ainakin Mallusjoen Näyttämön ja sekakuoro Pikkaraiset.

Uudemman Takkari-klubin tämän vuoden keikkakauden avasi tammikuussa Mallusjoen edesmenneen kesäasukkaan Kaj Chydeniuksen sävellyskonsertti, jossa esiintyivät Oona Airola sekä Jussi ja Kalle Chydenius orkesterin kera. Eilen lauantaina Takkari-klubilla vieraili Martti Suosalo Luolamies-esityksellään.

Mallusjoki on toiminut usein myös valtakunnallisen Konstrundan-taidetapahtuman kohteena, jossa taiteilijoiden työhuoneet ovat avoinna yleisölle.

kari.naskinen@gmail.com