Viime vuosikymmenten aikana yhteiskunta on muuttunut monin tavoin ja paljon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että yhteiskunnalliset trendit ja arvot ohjaavat ihmisten käyttäytymistä, mutta myös käyttäytyminen voi vastavuoroisesti muuttaa arvoja. Laajan tutkimuksen näistä muutoksista tehnyt sosiaalipsykologi ja valtiotieteiden tohtori Martti Puohiniemi sanoo, että arvot ovat joka tapauksessa sen verran vakaita, että yhteiskunta on muuttunut enemmän kuin arvot. Hän on tutkinut suomalaisuutta lukuisista näkökulmista 70-luvun lopulta alkaen, kirjoittanut tutkimuksistaan viisi kirjaa ja tänään seurasin Jyväskylän Ikääntyvien yliopiston verkkoluentoa, jossa Puohiniemen aiheena oli ”Suomalainen arvomaailma, ajan henki ja yhteiskunnallinen muutos”.
Muutoksista puhuessaan Puohiniemi nosti korostetusti esille sen, että muutosvalmius esimerkiksi digitalisaatioon on ollut naisilla selvästi parempi kuin miehillä. Muutenkin naiset ovat nousseet enemmän näkyviin, hallituspuolueiden puheenjohtajatkin ovat kaikki naisia ja television Beck-sarjassa poliisiosaston johdossa on nainen. Tämän ruotsalaisen sarjaelokuvan Puohiniemi otti esille, koska Suomi ja Ruotsi kuuluvat arvojensa osalta samaan ryhmään, jossa muut maat ovat Norja, Tanska ja Hollanti. Kolme merkittävää kansainvälistäkin arvotutkimusta ovat päätyneet tähän, että nämä viisi maata kuuluvat samaan arvomaailmaan.
”Tällä samanlaisuudella on protestanttiset juuret. Kysymys ei ole uskonnosta, mutta kuitenkin protestanttisuudesta juontuvista seurauksista. Tällaisia ovat arvomaailmassamme tasa-arvon, rehellisyyden, koulutuksen ja itseohjautuvuuden arvostaminen sekä normien ja sääntöjen kunnioitus, eikä tämä kerro kurinalaisesta tottelevaisuudesta, vaan siitä ymmärryksestä, että näin yhteiskunta toimii”, sanoi Puohiniemi.
Hänen uusin kirjansa on Suomalaisen arvomaailman muutos, globalisaatio ja ajan henki (Norderstedt, 2022), jossa käsitellään suomalaisessa arvomaailmassa tapahtuneita muutoksia 1981 - 2015. Teos asettaa 34 vuoden aikana tapahtuneen arvomuutoksen ja sen seuraukset sekä arkisiin että yhteiskunnallisiin asiayhteyksiinsä. Markkinoiden globalisaatio työntyi kuin huomaamatta jokapäiväiseen elämään ja alkoi muuttaa vakaina pidettyjä arvoja. Muutokset yhdistetään myös taloussuhdanteisiin ja väestörakenteen muutoksiin. Tutkimus kattaa liberaalin demokratian nousukauden alusta loppuun.
Aivan nykypäivään tutkimus ei siis ulotu, mutta ohimennen Puohiniemi mainitsi, että tällä hetkellä Ukrainan sodan vallitessa suomalaiseen arvomaailmaan on palannut vuosikymmenten takaa militantti patrioottisuus.
Omalla arvomaailmallaan Pohjoismaat ja Hollanti sijoittuvat viime vuoden World Happiness -raportissa erinomaisesti: 1. Suomi 2. Tanska 3. Islanti 4. Sveitsi 5. Hollanti 6. Luxemburg 7. Ruotsi 8. Norja 9. Israel 10. Uusi-Seelanti.
Luennossaan Puohiniemi käytti sosiaalipsykologi Shalom Schwartzin piirrosta arvoteoriasta. Arvojen kuusi pääpiirrettä Schwartzin mukaan:
1. Arvot ovat uskomuksia, jotka liittyvät tunteisiin.
2. Arvot viittaavat tavoitteisiin, jotka motivoivat toimintaan.
3. Arvot eroavat normeista ja asenteista, jotka mahdollisesti edellyttävät tiettyihin toimiin ryhtymistä.
4. Arvojen vaikutus jokapäiväisissä päätöksissä on harvoin tietoinen.
5. Arvot muodostavat prioriteettijärjestelmän, joka luonnehtii ihmistä yksilönä.
6. Arvot vaikuttavat toimintaan, kun ne ovat oleellisessa viitekehyksessä ihmisen toiminnan kannalta.
kari.naskinen@gmail.com
