torstai 23. huhtikuuta 2020

Tiedonsaanti kuntien päätöksistä on vaikeaa

Kunnallisen päätöksenteon pitäisi olla avointa ja päätöksiä olisi voitava tarkastella jälkikäteenkin. Hienoista digitaalisista järjestelmistä huolimatta näin ei ole.

Olen yrittänyt etsiä Lahden kaupungin nettisivuilta joitakin päätöstietoja, mutta hakusysteemi on niin hankala, että lopetin yrittämiset jo pari vuotta sitten. Eikä vähänkään vanhempia päätöksiä löydy lainkaan. Nyt näitä ongelmia käsitellään Sysmässä ilmestyvän Lähilehden pääkirjoituksessa, jossa ihmetellään, miksi tiedot Sysmän kunnanhallituksen ja -valtuuston päätöksistä löytyvät kunnan nettisivuilta vain tämän ja viime vuoden osalta. Sama on tilanne Lahdessa.

Lähilehden pääkirjoittaja on Lahden kaupungin entinen talousarviopäällikkö, dosentti
Heikki Helin, jonka vapaa-ajan asunto on Sysmässä.

Kyse
on enemmän tahdosta kuin rahasta. Lahdesta on kerrottu, että kuntalain 2017 voimaantulleen muutoksen vuoksi toimielinten pöytäkirjojen julkaisukäytännöt ovat muuttuneet: ”Voimassa olevan kuntalain mukaan kunnat voivat julkaista tietoverkossa olevissa pöytäkirjoissa ainoastaan tiedonsaannin kannalta välttämättömiä henkilötietoja, ja nekin poistetaan tietoverkosta muutoksenhakuajan päätyttyä.” Laki on kuitenkin niin kuin se tulkitaan. Helsingissä on käytössä oma ohjelma, jossa esityslistan valmisteluvaiheessa merkitään verkkoon tulevasta pöytäkirjaversiosta poistettavat henkilötiedot. Lisätyötä ei siitä oikeastaan aiheudu.

Helsingissä kaupungin sivuilta löytyvätkin kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätökset vuodesta 2005 alkaen. Jyväskylästä löytyvät päätökset vuoden 2016 alusta ja Tampereelta vuoden 2017 alusta.

Lähilehden pääkirjoituksessa kerrotaan Sysmässä parhaillaan käytävästä kiivaasta koulukeskustelusta: ”Keskustelua auttaisi, jos kunnan sivuilta voisi selata vaikkapa kahden viime valtuustokauden kunnanhallituksen ja -valtuuston koulupäätökset. Lahdessa olisi mielenkiintoista kerrata esimerkiksi Rantakartanoon ja Kisapuistoon liittyviä päätöksiä. Yksinkertaisimmillaan tiedonhakuun pitäisi riittää, kun vain kirjoittaisi hakusanan Sysmässä koulu tai Lahdessa Kisapuisto. Jos Sysmässä päätöksiä haluaa käydä katsomassa, on sovittava aika, jolloin niitä voi käydä sitten kunnantoimistossa selaamassa. Työllistää muutenkin vähää henkilökuntaa periaatteessa turhaan.”

Kuntaliitto korostaa henkilötietojen poistamista verkossa olevista pöytäkirjoista, mutta mitään muuta se ei edellytä. Nyt virkamiehet kuitenkin vain laiskuuttaan poistavat pöytäkirjoja kokonaan verkosta. Tai ehkä niin, ettei Lahdessa eikä Sysmässä osata kuntalakia lukea oikein.

LEHTIEN TIETOJAKIN
KATOAA YLLÄ
TTÄVÄSTI

Kuntien pöytäkirjat katoavat netistä siis parin vuoden jälkeen, mutta tietoa katoaa muuallakin tavoin, kuten Heikki Helin kirjoittaa: ”Kun Itä-Häme-lehdessä (Heinola) siirryttiin Keskisuomalaisen verkkoalustaan, katosivat netistä I-H:n 15 vuoden digilehdet.”

Etelä-Suomen Sanomien digilehtiä löytyy vain vuoden 2016 syyskuun lopulta alkaen, mutta hakutoiminnot ovat alkeelliset. Uuden Lahden digilehdet löytyvät vuodesta 2012 alkaen.

Sen sijaan Helsingin Sanomien arkisto on ylivertainen. Sieltä löytyvät sekä HS.fi:n uutiset verkossa että Helsingin Sanomissa julkaistu toimituksellinen tekstimateriaali vuodesta 1990 lähtien. Helsingin Sanomien näköislehdet löytyvät vuodesta 2013 alkaen ja HS:n Aikakone-nimisessä palvelussa voi selailla vanhoja Hesareita vuosilta 1904-97. Historiasta kiinnostuneet joutuivat aiemmin etsimään lehtiä mikrofilmeiltä tai arkistoista. Palvelussa on kaikkiaan 32 000 näköislehteä.

Verkosta löytyvät myös kaikki julkaistut Suomen Kuvalehdet, koko sarja vuodesta 1916 alkaen.

kari.naskinen@gmail.com