lauantai 10. marraskuuta 2012

Ritva Auvinen, Sortavala – Lahti – Metropolitan



”Illan huomattavin löytö oli Ritva Auvisen oopperalahjakkuus”, kirjoitti Uuden Suomen musiikkiarvostelija Lahden oopperan Taikahuilusta vuonna 1966. Taikahuilun Pamina oli Ritva Auvisen ensimmäinen rooli Lahden oopperassa, ja myöhemmin hän lauloi vanhassa konserttitalossa lisää 12 naispääroolissa.

Tänään lauantai-iltana Ritva Auvinen juhlii äskettäin ollutta 80-vuotispäiväänsä Sibeliustalossa. Ohjelmassa on mm. Riitan kuolonkohtaus Joonas Kokkosen Viimeisistä kiusauksista, jonka Kansallisooppera kävi 1983 esittämässä myös Metropolitan-oopperassa New Yorkissa.

Ritva Auvinen syntyi Sortavalassa. Ensin hän valmistui voimistelunopettajaksi, mutta päätyi lopulta oopperalaulajaksi päästyään Mirjam Helinin oppilaaksi Sibelius-akatemiaan 1962. Lahden oopperayhdistyksen produktioihin nuoren sopraanon toi se, että jos noihin aikoihin ei heti päässyt sisään Kansallisoopperaan, kannatti lähteä hakemaan esiintymiskokemusta maakuntaoopperoista. Vaikka Lahden moottoritietä eikä oikorataa vielä ollut, Lahti oli lähellä Helsinkiä. Esiintymispalkkioita ei Lahdessa maksettu, mutta Ritva Auvinen oli tyytyväinen:

”Raha ei kuitenkaan ollut tärkeä. Pääasia oli, että sai tehdä rooleja. Tunteja ei laskettu, ja harjoitukset venyivät usein yli keskiyön, mutta valtavan hauskaa meillä oli. Me olimme innoissamme oppimaan lisää! Lahdessa oli aina erikoisen hyvä tunnelma. Olimme kaikki kuin samaa perhettä.”

Lahden oopperan ”talliin” kuuluivat 1960-70-luvuilla myös Virpi Augustin, Jorma Hynninen, Heikki Keinonen, Kalevi Koskinen, Kalevi Lahtinen, Pertti Lehtinen, Aili Purtonen, Tapani Valtasaari, Usko Viitanen ja tietenkin monet Lahden omat huippulaulajat.

Tulokset olivat loistavia. – ”Don Giovannin ensi-ilta koettiin elävänä todistuksena pyrkimyksestä vertailukelpoisuuteen Helsingin päänäyttämön kanssa”, kirjoitti Uuden Suomen arvostelija 1968. Lahden ooppera onkin ainoa maakuntaooppera, joka on kutsuttu esiintymään Savonlinnan oopperajuhlille. Tämä tapahtui 1971, jolloin lahtelaiset esittivät Olavinlinnassa Naamiohuvit, päärooleissa Kalevi Koskinen, Tapani Valtasaari, Ritva Auvinen ja Mailis Kolsi.

Ritva Auvinen teki oopperauransa aikana noin 70 oopperaroolia. Pro Finlandia -mitalilla hänet palkittiin 1979.


kari.naskinen@gmail.com

Vallan linnake



Tanskalaisen tv-sarjan Vallan linnakkeen kolmas tuotantokausi tulee nähtäväksi ensi vuonna, ja kova poliittinen peli arvatenkin jatkuu. Suomessa yksi vallan linnakkeista – varsinaisen demokraattisen järjestelmän ulkopuolella – on Helsingin Eteläranta 10, Viljo Revellin ja Keijo Petäjän suunnittelema työnantajajärjestöjen palatsi.

Eteläranta 10:ssä toimii myös hotelli Palace. Sen omistajiin kuului aikoinaan myös Teollisuuden keskusliittoa (nyk. EK) johtanut Heikki Tavela, joka oli esikuvana television Hyvät herrat -sarjan kauppaneuvos Paukulle. Tuo tv-sarja kuvasi hyvin herrojen marjastusta, joissa viina virtasi ja tukiraha vaihtoi omistajaa. Tavelan nimi taisi viimeksi olla esillä, kun hänet kesällä 2009 todettiin yhdeksi Kokoomuksen vaalirahoittajaksi.

Elinkeinoelämän keskusliiton valta on viime vuosina heikentynyt, samoin kuin muidenkin keskusjärjestöjen, kun samaan aikaan alakohtaisten palkansaaja- ja työnantajaliittojen vaikutusvalta on lisääntynyt.

Nyt vallan linnaketta Etelärannassa halutaan vahvistaa – tarkoittaa sidettä Kokoomukseen. Jyrki Häkämiehestä EK:n uutena toimitusjohtajana tulee niin suora kytkös Kokoomukseen, ettei paremmasta väliä. Eikä tässä mikään vuoden karenssiaika asiaa muuttaisi. Toisaalta voi nähdä niinkin, että olkoon EK:n johtaja kuka tahansa, niin kyllähän linkitys Kokoomukseen aina on itsestään selvä. Olkoon siis Häkämies, joka vain antaa nyt EK:lle näkyvästi Kokoomuksen kasvot.

Eikä tällaisissa kytkennöissä ennenkään ole kainosteltu. Nyt Talvivaaran rötösten paljastuttua siirtyy Ely-keskusten toiminnasta vastaava ministeri suoraan teollisuuden lobbariksi. Kainuun Ely-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen
puolestaan on virkavapaalla Geologian tutkimuskeskuksesta, jonka yhtenä tehtävänä on kaivostoiminnan edistäminen.

Vallan linnakkeesta Etelärannasta on totuttu kuulemaan sellaisia äänenpainoja ja suoria kannanottoja, jotka poliittisesti tulkittuina edustavat kovaa oikeistolaista ajattelua. Esimerkiksi AKT:n lakon aikana EK:n silloinen työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen piti aivan luonnollisena, että yritykset aikoivat tuoda Virosta lakonmurtajia murtamaan laillista työtaistelua.

EK:n puheenjohtajana 2009-10 toiminut Sakari Tamminen esitti palkansaajien lomien lyhentämistä ja työaikojen pidentämistä. EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen taas neuvoi ottamaan eläkeikäpäätöksissä mallia Saksasta ja nostamaan eläkeiän 70 vuoteen. Laatunen kuuluu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmään sekä toimii Eläketurvakeskuksen, Kelan ja Tapaturmavakuutuslaitosten liiton hallituksissa.

Vallan linnakkeessa ollaan myös sitä mieltä, että palkkaerojen kasvu on myönteinen asia. EK:n mukaan palkkaerot ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen liian pieniä, ja tällainen peli ei vetele, koska se ei kannusta henkilöstöä kehittämään osaamistaan.

Viimeksi on SAK:n hallitus ihmetellyt EK:n käytöstä työeläkeneuvotteluissa. Vaikka EK sitoutui sosiaalitupossa ja työurasopimuksessa korottamaan työeläkemaksua tasaisesti vuoteen 2016 saakka, on se nyt pyörtämässä yhdessä sovittuja päätöksiä ja vaatimassa maksuihin alennuksia. EK onkin viimeaikaisilla toimillaan asettanut luotettavuutensa sopimuskumppanina vaakalaudalle. Suomalaiseen sopimisen malliin kuuluu, että työmarkkinaosapuolet kunnioittavat yhdessä tekemiään sopimuksia. Nyt EK on murentamassa luotettavuuttaan työeläkemaksuja ja kolmen koulutuspäivän toteuttamista koskevilla irtiotoillaan.

Minkähänlaista virtaa on Häkämiehessä, vai tuleeko lisää häkää, häkää, häkää?

Häkämiehen tilalle elinkeinoministeriksi nousi Jan Vapaavuori, jonka CV:ssä on mm. seuraavat saavutukset: pahoinpitely (ehdollista vankeutta), osallisuus varkauteen (sakot) ja rattijuopumus (sakot ja kortti kuivumaan).

[Tämä juttu on aiemmin julkaistu Hämeen Kaiku -verkkolehdessä, www.hameenkaiku.fi]
kari.naskinen@gmail.com

perjantai 9. marraskuuta 2012

Maataloustuet hyödyttävät lähinnä isoja tilanomistajia



Eduskuntatalon edessä järjestettiin torstaina 8.11. mielenosoitus ruuantuotannon valinnanvapauden puolesta. Vaadittiin Suomen kansallisten maataloustukien poistamista. Näitä tukia Suomi maksaa noin 3 miljardia euroa vuodessa, kun esim. Ruotsissa ja Virossa ei makseta kansallisia maataloustukia juuri lainkaan. Uudessa-Seelannissa luovuttiin maataloustuista kokonaan 1980-luvulla ja seuraukset ovat olleet myönteisiä. Jopa maataloustuottajat itse pitävät tukien poistamista hyvänä asiana.

Valinnanvapautta maataloustuet vähentävät, koska kaikki veronmaksajat pakotetaan osallistumaan suomalaisen maatalouden tukemiseen. Näin esim. sianlihatuotantoa tukevat nekin, jotka näkevät sianlihatuotannon epäeettisenä. Lisäksi maataloustuet vaikeuttavat kehitysmaiden maataloustuotteiden pääsyä Suomen markkinoille.

Maatalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on enää prosentin luokkaa. Maataloutta siis tuetaan suuremmalla summalla kuin on maatalouden oma bkt. Tuosta tukipotista selvästi alle puolet tulee EU:n kautta ja loput saa Suomen valtio maksaa EU:n luvalla. Käytännössä kaikki tämä raha on kuitenkin suomalaisten omia rahoja, koska Suomi on EU:ssa nettomaksaja. Missään muualla ei maataloustukiin käytetä suhteellisesti laskien näin paljon rahaa.

Kaikesta Brysselin kautta Suomeen kierrätettävistä rahoista 70 prosenttia menee maatalouden tukemiseen.

Maataloustuet eivät käytännössä alenna ruuan hintaa, vaan ne hyödyttävät vain tiettyjä eturyhmiä, kuten mm. maanomistajia.

Toinen suuri hyötyjä on kauppa. Tämän takia MTK järjestää keskiviikkona 14.11. toisenlainen mielenosoituksen: maataloustuottajat myyvät silloin ruokaa niillä hinnoilla, mitä niille jää käteen sen jälkeen, kun välikädet ovat ottaneet omansa. Internetistä lukemani perusteella esimerkiksi Helsingin Narinkkatorilla aiotaan myydä porsaan palapaistia 1,60 euro/kilo, naudan paistia 3,11 euro/kilo ja ruisleipää 20 senttiä/kilo. Muita myyntipaikkoja tulee olemaan Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Tampereella ja Ylivieskassa.

Torstaisessa mielenosoituksessa tuotiin esille, että jos halutaan tukea pienituloisia maatalousyrittäjiä, kannattaisi heille myöntää esim. toimeentulotukena, jos maatalousyrittäjän tulot alittavat tietyn rajan. Nykyinen tuotantoon ja tilakokoon sidottu tukijärjestelmä nimittäin auttaa lähinnä suuria tilanomistajia, joiden tuet ja myös vuositulot lasketaan sadoissa tuhansissa euroissa.


kari.naskinen@gmail.com

torstai 8. marraskuuta 2012

CIA:n Operaatio Argo



Marraskuussa 1979 ryhmä iranilaisopiskelijoita ryntäsi YHdysvaltain suurlähetystöön Teheranissa ja otti panttivangeikseen 53 lähetystön työntekijää. Kuusi ulkoministeriön työntekijää pääsi kuitenkin pakenemaan kaupungin toisella puolella olevaan Kanadan suurlähetystöön. Näiden kuuden ihmisen pelastamisesta kertoo Ben Affleckin ohjaama elokuva Argo.

Vaikea tietää, kuinka tarkkaan elokuvan tapahtumat perustuvat todellisiin tapahtumiin, jotka sinänsä olivat erikoislaatuisia. Pelastusoperaation suunnitteli CIA:n agentti Tony Mendez, jota elokuvassa Ben Affleck (kuva) esittää. Mendez oli erikoistunut väärennöksiin ja valeasuihin, ja nyt pelastettavat henkilöt naamioitiin aasialaisiksi, afrikkalaisiksi ja arabeiksi.

Jutun juoni oli kuitenkin varsinaisesti se, että Mendez perusti operaatiota varten peiteyritykseksi Hollywoodiin Studio Sixin, joka muka oli tekemässä tieteisfantasiaelokuvaa Argo. Osa sen kuvauksista suunniteltiin tehtäväksi Iranissa. Studio Six mainosti tulevaa elokuvaansa arvostetuissa elokuvalehdissä, mutta vain 4-5 ihmistä tiesi asian todellisen laidan. Mendez itse oli olevinaan elokuvan tuottaja, joka sitten lähti Teheraniin tutustumaan kuvauspaikkoihin. Mukaansa hän otti kuudet väärät passit, majoittui Sheraton-hotelliin ja varasi liput muutaman päivän päähän Swissairin lennolle Teheranista Zürichiin.

USA:n keskustiedustelupalvelun historiateoksessa sanotaan, että Mendez oli ”CIA:ssa harvinainen esimerkki intuitiivisesta nerosta”. Se kuitenkin oli sattumaa, että lentokentällä lähtövuoroaan odottavan koneen keulaan oli maalattu nimi Aargau (yksi Sveitsin kantooni).

Elokuva asiasta on puhdaspiirteinen jännäri. On ollut helppo tehdä, koska pohjana on ollut todellinen jännäri. Jos ei tietäisi tällaista oikeasti tapahtuneen, voisi helposti sanoa, että ei tällaista voi sattua muualla kuin elokuvissa.

Tapahtumien taustasyynä oli se, että presidentti Jimmy Carter oli päästänyt maanpaossa eläneen shaahi Reza Pahlavin sairaalahoitoon Yhdysvaltoihin. Tämä raivostutti Iranissa, jossa valtaan oli noussut ajatollah Khomeini. CIA:n Iranin-osasto oli jo aiemmin todennut, että pahinta mitä USA voisi nyt tehdä, olisi shaahin laskeminen Yhdysvaltoihin. Näin kuitenkin tehtiin; varsinkin entisen ulkoministerin Henry Kissingerin painostuksesta Carter hyväksyi vallasta syöstyn shaahin vastaanottamisen maahan.

Suurlähetystöön panttivangeiksi jääneet 53 ihmistä Iran vapautti 444 vuorokauden jälkeen, samana päivänä, 20.1.1981, jolloin Ronald Reagan astui virkaansa Jimmy Carterin jälkeen.


kari.naskinen@gmail.com

maanantai 5. marraskuuta 2012

Virkamiesjohto pyyhkii demokratialla persettä



Lahden linja-autoliikenteen järjestämisestä on kunnallisessa päätöksenteossa ollut erikoisia kommervenkkejä. Kaupungin tekninen lautakunta päättyi pari viikkoa sitten äänin 6-5 antamaan lausunnon, minkä mukaan kaupungin pitäisi 1.7.2014 alkaen käyttää suurempaa vaikutusvaltaa liikenteen järjestämiseen. Silloin Lahden kuntatekniikan johtaja Jorma Vaskelainen (Kok) jätti lausuntoon eriävän mielipiteensä.

Lahden uusi teknisen ja ympäristötoimialan johtaja
Matti Kuronen (kuva) oli Vaskelaisen kanssa samaa mieltä ja toi kaupunginhallituksen tämänpäiväiseen kokoukseen röyhkeästi oman esityksensä, millä hän Vaskelaisen tavoin oli toista mieltä teknisen lautakunnan kanssa. Taas kuitenkin äänin 6-5 päätettiin, että kaupunki ottaa suuremman vastuun bussiliikenteen järjestämisessä. Molemmissa äänestyksissä voittajapuolella olivat SDP, Vasemmistoliitto ja Kurosen oma puolue Vihreä liitto.

Ei alkanut Kurosen virkamiesura hyvin Lahdessa. Yhdessä Vaskelaisen kanssa hän yritti pyyhkiä persettä demokratialla.


Asian ratkaisee lopullisesti seudullinen joukkoliikennelautakunta.


kari.naskinen@gmail.com

lauantai 3. marraskuuta 2012

Kun on rikas, ei tarvitse maksaa kunnallisveroa


Verotietojen mukaan on eniten ansainneitten joukossa paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät viime vuonnakaan maksaneet ollenkaan kunnallisveroa tai maksoivat korkeintaan muutamia tonneja. Tämä johtuu siitä, että kunnallisveroa maksetaan vain ansiotuloista, ei pääomatuloista. Rikkaimmat voivat elää pääomiensa turvin, ja näin kunnat jäävät ilman heidän maksamiaan kunnallisveroja. Tällainen muutos verojärjestelmään tehtiin 1993.

Jos pääomatuloista maksettaisiin myös kunnallisveroa, saisivat kunnat lisätuloja 2-3 miljardia euroa vuodessa.

Huomionarvoinen asia on tietenkin sekin, että pääomaverotus on kevyempää kuin ansiotuloverotus. Tuoreita verotilastoja silmäillessäni huomasin, että minäkin maksan eläkkeestäni suurempaa veroprosenttia kuin Lahdessa eniten viime vuonna tienanneet pääomaporhot.

Pelin henki on selvä: tuhannen eniten pääomatuloja kauhoneen henkilöt tulot kaksinkertaistuivat vuodesta 2009 vuoteen 2011: noin 800 miljoonasta 1,2 miljardiin euroon. Vastaavasti he junailivat tulopuolensa niin, että he saivat kovemmin verotettavia ansiotuloja 20 prosenttia vähemmän. Tuhannen eniten pääomatuloja saaneiden kokonaisveroprosentti oli viime vuonna keskimäärin 29. Tämän
  eliittiryhmän edunvalvonta on toiminut, sillä kymmenen vuotta sitten vastaava keskiarvo oli 34 prosenttia.

Pitää muistaa sekin, että kun kerran verotettu pääomatulo muuttuu seuraavana vuonna varallisuudeksi eli pääomaksi (Das Kapital), siitä ei enää
Matti Vanhasen ykköshallituksen päätöksen perusteella tarvitse maksaa varallisuusveroa.

Mitä ne puhuvat verotuksen progressiivisuuden lisäämisestä. Hyvinhän se toimii. Mitä enemmän tuloja, sitä vähemmän veroja.


Kokonaan kunnallisveroa maksamattomia olivat
 koko maan tulotilaston kärkinimistä mm. Lars Langenskiöld (Sanoma-konserni), Pasi Joronen (Sol-Palvelut), Marko Immonen (Nesco), Päivi Laakkonen-Mäkihonko (Laakkonen-yhtiöt), Elsa Fromond (Ehrnroothin teollisuussukua), Maria Lival-Juusela (Valaisinyhtiö Lival), Juha Kalliokoski (Kamux) ja Markku Tuomaala (Puuilo).

Tämäkin nollamaksajien jengi kulkee kuitenkin kunnallisveroilla aikaansaaduilla, valaistuilla kaduilla, käy lasten pikkujouluissa kunnallisveroilla rakennetuissa kouluissa jne.


kari.naskinen@gmail.com


torstai 1. marraskuuta 2012

Pentti E Rantanen, Lahti



Lahden kaupungin korkein tunnustus, vuosittain jaettava kultainen Lahti-mitali luovutettiin tänään Pentti E Rantaselle. Kaupunginvaltuustoon hänet valittiin 1964, joten kun Rantanen vuodenvaihteessa jää pois valtuustosta, on valtuustovuosia takana 48. Käräjätuomarin tehtävästään Rantanen siirtyi eläkkeelle vuonna 2000 täyttäessään 70 vuotta.

+ + +


Kerran vaalien alla Rantasellakin oli vaalitilaisuus torilla. Työvoimatoimiston päällikkö
Väinö Pässilä johti kahvitarjoilua ja kehui ehdokas Rantasta. Paikalle tuli joku mies, joka kysäisi Pässilältä: ”Mitä täällä tehdään?”

Ennen kuin Pässilä ehätti vastaamaan, kuului Pässilän selän takaa Rantasen tuttu ääni: ”Aloitetaan vaikka huutamalla minulle kolme kertaa eläköön!”


+ + +


Kaupunginvaltuutettu
Hannu Himanen kysyi vaalien alla Rantaselta, onko tämä käynyt vanhainkodeissa vaalityötä tekemässä. – ”En ole, voivat vielä ottaa sisälle.”

+ + +


Rantasen hyvältä ystävältä
Reino Gyntheriltä tiedusteltiin kerran, että onko se Rantanen ollenkaan sosialisti, vaikka sosialidemokraattien valtuutettu siihen aikaan olikin. Gynther vastasi: ”Rantanenhan se vasta sosialisti onkin, oikein kansallissosialisti.”

+ + +


Kun edesmennyt ”Jymy” Gynther joutui vakavasti sairastuttuaan sairaalaan, hän oli vuodeosastolla viiden muun potilaan kanssa. Yksi potilaista kuoli, ja seuraavana päivänä toinenkin. Siinä vaiheessa – Rantasen kertoman mukaan – Jymy otti suunsa edessä olleen happikotelon pois ja korotti äänensä: ”Tsemppiä lääkärit, elävät johtavat vielä 4-
2.”

+ + +


Rantanen oli tuomitsemassa 16 syytetyn porukkaa. Ensimmäiseksi Rantanen sanoi: ”Kaikki, jotka tunnustavat, astukoot eturiviin.”


+ + +


Rantanen oli tuomitsemassa mustatukkaista miestä, joka oli intiaanin näköinen ja sanoikin olevansa intiaani, mihin Rantanen: ”Ettei vain olisi itse Istuva Härkä.”


+ + +


Käräjäoikeudessa alettiin käsitellä juttua, jossa osallisina oli mustalaisia. Kun oikeussalin ovet avattiin, alkoi sisään lappaa väkeä tavallista enemmän. Rantanen ihmetteli: ”Jäikö Alatorille ketään?”


Jutun käsittelyn alkaessa Rantanen katseli syytettyjä, todistajia ym. ja kun heitä oli paljon, Rantanen tuskastui: ”Te ootte kaikki niin samannäköisiä, että pankaa nimilappu rintaan, jotta tuomari teidät erottaa.”


+ + +


Edesmennyt kaupunginvaltuutettu
Pekka Sormunen oli kerran Rantasen osastolla todistajana. Sormunen oli onnettomuudessa menettänyt osan sormistaan. Kun Rantanen pyysi Sormusta panemaan käden Raamatulle, Sormunen teki tietenkin niin, jolloin Rantanen sanoi: ”Ei riitä.”

+ + +


Istuntosalissa Rantanen selitti oikeudenkäynnin ja tuomareiden puolueettomuutta: ”Ei kai kukaan kuvittele, että sillä olisi merkitystä jutun ratkaisulle, että toisella puolella jutussa on ulkomaalainen mieshenkilö ja toisella puolella suomalainen naishenkilö, niin kuin ei silläkään, että tämän naisen isä on leijonaveljeni!”


+ + +


Olin kerran Rantasen kanssa kaupungintalolla, josta teimme lähtöä yhdessä kaupunginjohtaja
Seppo Välisalon kanssa Suurhallin saunaan. Rantanen soitti ulataksin keskukseen ja pyysi auton kaupungintalolle. Kun keskusneiti vänkäsi katuosoitetta, Rantanen huusi: ”Ettekö Te hyvä rouva tiedä, missä Teidän kaupungintalonne on? Jos ette, niin painukaa takaisin sinne mistä olette tulleetkin, varmaan Savosta.”

+ + +


Oikeustalolta Rantanen soitti taas kerran taksia itselleen: ”Taksi oikeustalon pihaan ja nokka Suurhallille päin.”


Keskusneiti tiedusteli kohteliaasti osoitetta. – ”Se on OIKEUSTALO, ettekö kuullut”, vastasi Rantanen.


Keskusneiti kuitenkin jatkoi tivaamista ja pyysi osoitetta. Rantanen ei siihen hätään muistanut oikeustalon katuosoitetta, mutta täsmensi: ”Se on postilokero
3”, ja kumautti luurin paikalleen.

+ + +


Rantanen oli apteekissa ostamassa Rennietä. Farmaseutti tiedusteli kohteliaasti, saako olla vihreää vai punaista, johon Rantanen tiuskaisi: ”Ei ole väliä olen värisokea.”


+ + +


Rantanen yöpyi kerran Hämeenlinnassa hotelli Aulangossa. Aamiaiselle mentäessä hotellin työntekijä tiedusteli Rantaselta, että asutteko täällä. Rantanen täräytti vastauksen: ”Ihminen, onhan minullakin sentään koti.”


+ + +


Kerrotaan, että Rantasen vaatteet olivat jääneet saunamökin pukuhuoneeseen, kun se oli tuhoutunut tulipalossa. Oli siellä muidenkin vaatteita, ja taskuissa olleet rahatkin paloivat. Perinnetieto kuitenkin kertoo, että Rantasen taskuista rahat vain sulivat.


+ + +


Rantasen nuukuudesta on paljon juttuja. Kerran Rantanen hurautti vanhalla Opelillaan Jalkarannantien Shellille, jota piti
Kyösti Keskinen. Rantanen pyysi tankkaamaan peräti kymmenen litraa. Keskinen oli ihmeissään: ”Onko tuomari lähdössä Lappiin?”

+ + +


”Minähän otan vaikka Hotaa, jos ilmaiseks saa.”


+ + +


Lahden urheiluhalliyhdistyksen talousarvion yhteydessä päädyttiin jonkin hankkeen osalta pienentää määrärahaa 100 000 markalla. – ”Se on sama kuin 1250 pulloa kossua”, tulkitsi Rantanen säästön mittavuutta.


+ + +


Kuopion kaupungin edustajat olivat tutustumassa Lahden Suurhalliin. Illan aikana joku savolaisista kertoi rehvakkaasti, että Kuopiossakin hallihanke etenee suotuisasti, suunnittelumäärärahaakin on jo varattu 50 000 markkaa. Tähän illan isäntä Rantanen vastasi: ”Kun me ryhdyimme suunnittelemaan hallia ja lähdimme Leningradiin tutustumaan sisähalleihin, niin jo ennen Pekanmäkeä olimme käyttäneet lystinpitoon saman summan.”


+ + +


ESS:n toimittaja
Vili Lindström haastatteli Rantasta halliyhdistyksen matkakulujen kasvusta, Rantanen vastasi, kuten lehdestä luimme: ”Se on meidän asiamme. Ethän varmaan ole Luhtaselta ja Upoltakaan kysynyt. Ota selvää, jos pystyt.”

+ + +


Myös Tampereelta tehtiin tutustumisvierailu Lahteen, maan ensimmäiseen täysimittaiseen jalkapallohalliin. Tampere suunnitteli omaa Pirkkahalliaan ja kaupunginjohtaja
Pekka Paavola leuhki, että siitä on tulossa pari metriä pitempi kuin Lahden Suurhalli on. Rantanen ei häkeltynyt: ”No eihän tämä meilläkään vasta ole kuin varsinaisen hallin tuulikaappi.”

Rantanen oli unohtanut pelireissulla jalkapallokenkänsä Palloliiton saunalle. Puhelimitse hän seuraavana päivänä tiedusteli kenkiään: ”Täällä tuomari Rantanen, onko minun nappulakenkiäni näkynyt siellä?”


Odotellessaan vastausta hän kuuli kuinka asiaa hoitava Palloliiton ihminen huhuili työkavereilleen: ”Täällä on puhelimessa joku tuomari tai linjamies, joka haeskelee pelikenkiään.” Kun puhelimeen vastannut henkilö palasi puhelimeen, Rantanen antoi tulla täydeltä laidalta: ”Kuulkaa ihminen, en ole linjamies, vaan oikeusneuvosmies Pentti E Rantanen, onko niitä kenkiä näkynyt!”


+ + +


Jääkiekkoliitto piti Lahden Seurahuoneella liitokokousta, jossa puheenjohtajana toimi Rantanen. Ennen kuin Rantanen alkoi lukea liittovaltuuston jäsenten vaalin tuloksia, kuiskasi hän HPK:n edustajalle
Harri Lintumäelle: ”Eihän tässä näin pitänyt käydä.” Harmillisesti oli mikrofoni unohtunut päälle ja kovaääninen kuiskaus herätti kokousväessä melkoista hilpeyttä.

+ + +


Rantanen ja Välisalo olivat Hakametsän hallissa katsomassa Ilveksen ja Kiekkoreippaan ottelua. Reippaan johtaessa ottelua oli valtuuston varapuheenjohtaja Rantanen tietenkin mielissään ja alkoi laulaa. Seurueessa oli muitakin silmäätekeviä ja Välisalo alkoi toppuutella vauhtiin päässyttä Rantasta. Tästä Rantanen ei pitänyt: ”Mitä se kaupunginjohtaja siinä piipittää, minä olen sellaisessa asemassa, missä kaupunginjohtajia valitaan ja erotetaan. Nyt minä laulan.”


+ + +


Turun uusi jäähalli, silloin nimeltään Typhoon, oli uusi ja Lahdesta lähti delegaatio tutustumiskäynnille. Seurueeseen kuului myös SM-liigan silloinen puheenjohtaja, valtiosihteeri
Teemu Hiltunen. Peli oli juuri alkanut, kun lahtelaisten seurue vähän myöhästyneenä saapui paikalle. Siinä omille paikoilleen pujotellessaan seurue pimitti hetkeksi näköalan ylemmällä penkkirivillä istuneilta, jolloin joku katsoja neuvoi lahtelaisia menemään nopeasti paikoilleen. Rantanen pysähtyi ja kääntyi neuvojaan päin: ”Haista sinä turkulainen vittu.”

+ + +


Rantanen oli mukana SM-liigan syksyn avausristeilyllä. Rantasen tuttu sanonta silloinkin oli ”Jawohl, alles gut”. Hyvin teki Rantanen itsensä tutuksi illan aikana. Kun SM-liigan senaikainen puheenjohtaja
Martin Saarikangas seuraavana aamuna tuli laivan aamupalalle, hän ovella paukautti Mikki Hiiri -henkseleitään ja kajautti möreällä bassollaan: ”Jawohl, alles gut.”

+ + +


Tuolle reissulle olimme menneet yhteisellä pikkubussikuljetuksella. Kun tultiin takaisin ja oltiin Autotalo Laakkosen kohdalla, sanoi
Reijo Mäki-Korvela, että hänen Cadillacinsa onkin varmaan jo Laakkosella kunnossa pienen peltivaurion jälkeen. Rantanen ilahtui: ”Hieno juttu, nyt meillä on taas auto.”

+ + +


Reipas-nimiset seurat viettivät 100-vuotisjuhliaan Seurahuoneella. Juhlaillallisen lomassa luettiin onnittelusähkeitä. Kun ne kaikki oli luettu, tiedusteli Rantanen kovaäänisesti: ”Eikö lääninverovirasto muistanut meitä lainkaan?”


+ + +


”Työläisenä minäkin aloitin, mutten tiedä, vaikka poliisina kuolisin.”


+ + +


”Rauhallisesti pojat, rauhallisesti, ikään kuin oltaisiin töissä.”


+ + +


”Poliittinen peli on kovaa, mutta epärehellistä.”


+ + +


Jos Rantanen oli tänään oma itsensä, hän aloitti mitalikiitospuheensa kaupunginhallituksen kokoushuoneessa: ”Hyvä valinta arvoisalta mitalitoimikunnalta, minullehan tämä mitali kuuluukin.”


kari.naskinen@gmail.com