sunnuntai 6. marraskuuta 2022

Lajinsa viimeisiä


Sain vanhalta työtoveriltani Matti Turpeiselta nipun vanhoja Neekerin Unia. Teimme niitä muiden lahtelaisten toimittajakollegoidemme kanssa aina vapuksi, ja kun ilmoitus- ja irtomumeromyynti sujui hyvin, laajensimme neekerijulkaisuamme muihinkin vuodenaikoihin. Joskus aikaisemmin oli lehti tehty myös jouluksi, mutta viimeinen Neekerin Uni ilmestyi 1994, kun yhteiskunnallinen moraalivastarinta Etelä-Suomen sanomalehtimiesyhdistyksen jäsenistössä kasvoi sen verran, että loppu tuli. Lisäksi asiaan vaikutti se, että moraalirintamaan liittyivät myös R-kioskit, jotka lopettivat lehtemme myymisen.

Irtonumeromyyntiä olivat toimittajat itsekin harjoittaneet. Paras myyntipäivä oli vappu, jolloin herrat ja narrit olivat pienessä pierussa ravintoloissa. Kauppa kävi helposti 5-10 markalla/kpl ja oli sovittu, että aina kun oli saanut kymmenen lehteä myydyksi, sai provikkana ottaa yhden oluen.


Perinne oli vanha. Kun Lahden Neekerit ry. oli perustettu 1952,
alettiin heti julkaista Neekerin Unta. Syy yhdistyksen perustamiseen oli, että lehtimiesten ay-osasto Etelä-Suomen sanomalehtimiesyhdistys (per. 1921) oli maantieteelliseltä alueeltaan laaja, joten me lahtelaiset halusimme tiivistää toimintaa paikallisesti. Näin Neekerin Unenkin bisnes tuli hyödyttämään vain lahtelaisia toimittajia, joille sitten myönnettiinkin mm. matkastipendejä.

Vieläkin vanhempi on tämännimisen vappulehden historia, sillä jo 1940-luvulla aloittivat Yhteiskunnallisen korkeakoulun sanomalehtiopinto-osaston opiskelijat julkaista omaa Neekerin Untaan. Myöhemmin tuosta korkeakoulusta tuli Tampereen yliopisto, jossa me Turpeisenkin kanssa kävimme toimittajaoppia onkimassa.

Yhden vanhan lehden pääkirjoituksessa selitettiin taas kerran, miksi lehdellä oli tällainen nimi: ”Nimellä on historiallinen tausta. Entisinä aikoina, kun lehtitaloissa leijui painomusteen höyryjä eivätkä latomot olleet lainkaan niin steriilejä kuin nykyisin, saattoi lehtimiehen tunnistaa mustasta naamasta ja nyrkeistä. Näin syntyi nimitys lehtineekeri. Nykyisin ei pesuntarpeessa olevia neekereitä juuri tapaa lehtitaloista, joissa on hylätty vanhat gutenbergilaiset menetelmät ja siirrytty uuteen siistiin tekniikkaan. Nostalgiaa tihkuvissa perinteissä lehtimiehet ovat yhä neekereitä ilman sen kummempaa syytä.”

Lahdessa toimi vielä erikseen Lahden
Urheiluneekerit ry, jonka nimi kuitenkin pari vuotta sitten muutettiin Lahden seudun urheilutoimittajat ry:ksi. Muita vastaavanlaisia yhdistyksiä ovat aikoinaan olleet ainakin Hämeenlinnan Neekerit, Riihimäen Neekerit, Savonlinnan Neekerikerho sekä Ylioppilasneekerit. Eikä tästä ole monta vuotta, kun Pohjois-Karjalan journalistiyhdistyksen omistama saari Liperissä muutti nimensä kiinteistörekisterissä Neekerisaaresta Uutiseksi.

HOVIOIKEUDESSA ASTI

Raastupaan Neekerin Uni joutui 1973.
Lehden vastaavana päätoimittajana silloin ollut Uuden Suomen aluetoimittaja Osmo Näppi tuomittiin 2000 markan korvaukseen, koska lehti oli kirjoittanut jutun Kuhmoisten kunnan rakennusmestarin Korhosen sivutoimista sekä lahtelaisten tuomareiden Osmo Mäkisen ja Pekka Rädyn maakaupoista Asikkalassa. Näpin puolustusasianajajana oli Matti Kataja. Tuomareita koskevat syytteet raastupa hylkäsi, mutta Korhonen vei asian hovioikeuteen asti, koska ei ollut tyyväinen liian pieneen tuomioon.

Tätä juttua kirjoittaessani tsekkasin kesken kaiken, löytyykö Suomesta sellaista paikkaa, jonka nimessä olisi neekeri-sana. Panin sen hakusanaksi iPadin navigaattoriin, josta sain ajo-ohjeen Vaasassa sijaitsevaan Neekerikylään. Kun aloin lähemmin tarkastella, mistä on kysymys, kävi ilmi, että Neekerikylän nimi oli muutettu Aaltopu
istoksi. Tämä nimi taas johtuu siitä, että sille alueelle oli Alvar Aalto suunnitellut ulkoasultaan hyvin tummia rivitaloja.

Sitten vielä tutkintaan Spotify ja Youtube,
joista löytyi Mikko Alatalon Kyllä sitä ny ollaan niin neekereitä että, Eija Sinikan Ihan neekeri, Sinikka Sokan Magdaleenan neekerilaulu, klassisemman musiikin puolelta englantilaisen William Myddletonin (1873 - 1950) Negro dream jne.

Jotta tämä juttuni olisi historiallisesti muutenkin pätevä, niin tähän vielä tuttuja nimiä lahtelaisesta lehdistöhistoriasta: Lahden Neekerit ry:n perustavassa kokouksessa Jukolassa olivat paikalla Timo Alestalo, Ensio Eskola, Väinö Hietala, Varpu Ikäheimo, Ilkka Juonala, Irja Järvinen, Kaisa Kallio, Kaija Karjalainen, Frans Keränen, Hannu Kuisma, Veikko Lahdenniemi, Tauno Lahtinen, Antero Numminen, Mauri Nordberg ja Lea Vilkman. Ensimmäisen lehden vapuksi toimitti Arvo Leiponen.

Lehti tuotti aina hyvin. Tästä hauska maininta vuodelta 1968 Etelä-Suomen sanomalehtimiesyhdistyksen historiakirjassa: ”...syyskurssit, joilla keskityttiin järjestöpoliittisiin kysymyksiin. Tilaisuuden isäntänä toimi yhdistyksen rikas ja antelias ystävä Lahden Neekerit ry.”

kari.naskinen@gmail.com